RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan yhtenäisasiakirja

Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkasteltiin uudestaan Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.

ALLEKIRJOITTAMINEN

Yhdeksän jäsenvaltiota allekirjoitti Euroopan yhtenäisasiakirjan Luxemburgissa 17. helmikuuta 1986 ja Tanska, Italia ja Kreikka allekirjoittivat sen 28. helmikuuta 1986. Yhtenäisasiakirja on ensimmäinen merkittävä muutos Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamissopimukseen. Se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1987.

Yhtenäisasiakirjan allekirjoittamista edeltäneet tärkeimmät tapahtumat ovat seuraavat:

  • Stuttgartin juhlallinen julistus 19. kesäkuuta 1983
    Tämän julistuksen teksti perustui Saksan ulkoministerin Hans Dietrich Genscherin ja Italian ulkoministerin Emilio Colombon suunnitelmaan. Se on yhdistelmä jäsenvaltioiden eri julistuksia tavoitteista, jotka on saavutettava toimielinten välisten suhteiden, yhteisön toimivallan ja poliittisen yhteistyön aloilla. Valtioiden ja hallitusten päämiehet sitoutuivat tarkastelemaan näillä aloilla saavutettua edistystä ja päättämään, onko se aiheellista sisällyttää sopimukseen Euroopan unionista.
  • Euroopan unionin perustamissopimuksen luonnos
    Euroopan parlamentin italialaisen jäsenen Altiero Spinellin aloitteesta parlamenttiin perustettiin toimielinasioiden valiokunta sellaisen perustamissopimuksen laatimiseksi, jossa Euroopan unioni korvaisi yhteisöt. Euroopan parlamentti hyväksyi sopimusluonnoksen 14. helmikuuta 1984.
  • Fontainebleun Eurooppa-neuvosto 25. ja 26. kesäkuuta 1984
    Tilapäinen komitea, joka koostui valtioiden ja hallitusten päämiesten henkilökohtaisista edustajista ja jonka puheenjohtajana toimi Irlannin senaatin jäsen James Dooge, tarkasteli parlamentin sopimusluonnokseen perustuen institutionaalisia kysymyksiä. Doogen komitean raportissa Eurooppa-neuvostoa kehotetaan kutsumaan koolle hallitustenvälisen konferenssin neuvottelemaan Euroopan unionin perustamissopimuksesta.
  • Valkoinen kirja sisämarkkinoista (1985)
    Komissio julkaisi puheenjohtajansa Jacques Delorsin aloitteesta valkoisen kirjan, jossa eritellään 279 lainsäädännöllistä toimenpidettä, joita tarvitaan sisämarkkinoiden saavuttamiseksi. Siinä ehdotetaan aikataulua toimille ja joulukuun 31. päivää 1992 lopulliseksi määräpäiväksi.

Milanossa 28. ja 29. kesäkuuta 1985 kokoontunut Eurooppa-neuvosto esitti hallitustenvälistä konferenssia (HVK), joka aloitettiin Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella 9. syyskuuta 1985 ja päätettiin Haagissa 28. helmikuuta 1986.

TAVOITTEET

Yhtenäisasiakirjan ensimmäinen tavoite on aloittaa uudestaan Euroopan rakentamisprosessi sisämarkkinoiden täydelliseksi toteutumiseksi. Tämä vaikutti kuitenkin vaikeasti toteutettavalta voimassa olleiden sopimusten perusteella, erityisesti koska neuvoston päätöksentekoprosessi edellytti yksimielisyyttä lainsäädännön yhdenmukaistamisessa.

Yhtenäisasiakirjaan johtaneella hallitustenvälisellä konferenssilla oli näin ollen kaksijakoinen toimeksianto. Sen tavoitteena oli yhtäältä yhteisen ulko- ja turvallispolitiikan alan sopimus ja toisaalta ETY:n perustamissopimuksen muuttaminen kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • neuvoston päätöksentekomenettely;
  • komission toimivalta;
  • Euroopan parlamentin toimivalta;
  • yhteisöjen toimivallan laajentaminen.

RAKENNE

Yhtenäisasiakirja muodostuu johdanto-osasta ja neljästä osastosta ja siihen sisältyy konferenssin hyväksymiä julistuksia.

Johdanto-osassa esitellään sopimuksen perustavoitteita ja ilmaistaan jäsenvaltioiden tahto muuttaa suhteidensa kokonaisuus Euroopan unioniksi. Johdanto-osassa todetaan myös ulkopolitiikan alan yhteistyön ja Euroopan yhteisöjen yhteiset määräykset yhdistävän yhtenäisasiakirjan ainutlaatuisuus. Johdanto-osassa selvitetään lisäksi perustamissopimusten uudelleentarkastelun kahta tavoitetta, jotka ovat taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen parantaminen syventämällä yhteistä politiikkaa sekä pyrkimällä uusiin tavoitteisiin ja yhteisöjen joustavamman toiminnan varmistaminen.

Osastossa I ovat poliittista yhteistyötä ja Euroopan yhteisöjä koskevat yhteiset määräykset. Osasto II on omistettu Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten muuttamiselle ja osasto III Euroopan yhteistyölle ulkopolitiikan alalla. Osastossa IV ovat yleiset määräykset ja loppumääräykset.

YHTENÄISASIAKIRJALLA TEHDYT INSTITUTIONAALISET MUUTOKSET

Sisämarkkinoiden toteuttamisen edistämiseksi yhtenäisasiakirjalla lisättiin niiden tapausten määrää, joissa neuvosto voi yksimielisen enemmistön sijasta tehdä päätöksen määräenemmistöllä. Tämä helpottaa päätösten tekemistä ja sillä estetään tilanteen lukkiutumista, kun 12 jäsenvaltiota etsii yksimielisyyttä. Yksimielisyyttä ei enää edellytetä sisämarkkinoiden perustamiseen liittyvissä toimenpiteissä lukuun ottamatta verotusta, henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja työntekijöiden oikeuksia ja etuja koskevia asioita.

Yhtenäisasiakirjalla perustettiin Eurooppa-neuvosto, jolla virallistettiin valtioiden ja hallitusten päämiesten konferenssit tai huipputapaamiset. Tämän elimen toimivaltaa ei kuitenkaan täsmennetty. Eurooppa-neuvostolla ei ole päätöksentekovaltaa eikä toimivaltaa käyttää pakkokeinoja muiden toimielinten suhteen.

Parlamentin toimivaltaa lujitettiin siten, että assosiaatiosopimuksista päättäminen edellyttää parlamentin myönteistä lausuntoa. Lisäksi yhtenäisasiakirjalla otettiin käyttöön yhteistoimintamenettely, joka lujittaa Euroopan parlamentin asemaa toimielinten välisessä vuoropuhelussa antamalla sille mahdollisuuden ehdotetun lainsäädännön käsittelyyn kaksi kertaa. Yhteistoimintamenettelyä sovelletaan kuitenkin vain niissä tapauksissa, joissa neuvosto tekee määräenemmistöpäätöksen ympäristöalaa lukuun ottamatta.

Yhtenäisasiakirjalla selvennettiin täytäntöönpanovaltaa koskevia määräyksiä. ETY:n perustamissopimuksen 145 artiklaa muutettiin 10 artiklalla, jonka mukaan neuvosto pääsääntöisesti siirtää komissiolle säädösten täytäntöönpanovaltuudet. Neuvosto voi pidättää toimeenpanovaltuuden itselleen vain erityistapauksissa. Yhtenäisasiakirjassa luodaan perusta, joka mahdollistaa ensimmäisen asteen tuomioistuimen perustamisen. Kaikki asiat voidaan siirtää tämän tuomioistuimen käsiteltäviksi lukuun ottamatta asioita, joissa jäsenvaltiot tai toimielimet pyytävät ennakkoratkaisua, sekä kysymyksiä, jotka liittyvät ennakkoratkaisuihin.

YHTENÄISASIAKIRJALLA TEHDYT POLIITTISET MUUTOKSET

Yhtenäisasiakirjan tarkoitus määritellään selvästi 8 a artiklassa: se on sisämarkkinoiden asteittainen perustaminen 31. joulukuuta 1992 mennessä. Sisämarkkinat määritellään alueeksi, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan yhtenäisasiakirjan määräysten mukaisesti.

Rahapoliittisen toimivallan suhteen yhtenäisasiakirja ei mahdollista uuden politiikan täytäntöönpanoa, mutta siihen sisällytettiin tiettyjä rahapolitiikkaa koskevia määräyksiä. Talous- ja rahapolitiikkojen lähentäminen sisältyi toimivaltuuksiin jo aiemmin.

ETY:n perustamissopimuksessa käsiteltiin jo sosiaalipolitiikkaa, mutta yhtenäisasiakirjalla otettiin käyttöön kaksi uutta sosiaalipolitiikkaa koskevaa artiklaa. ETY:n perustamissopimuksen 118 a artiklalla EY valtuuttaa neuvoston yhteistoimintamenettelyn mukaisesti määräenemmistöpäätösmenettelyä noudattaen antamaan vähimmäisvaatimukset työympäristön parantamiseksi ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. ETY:n perustamissopimuksen 118 b artiklalla komission tehtäväksi osoitetaan pyrkiminen Euroopan tasolla edistämään työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua.

Yhtenäisasiakirjalla pantiin täytäntöön yhteisön taloudellista ja sosiaalista yhdentymistä koskeva politiikka, jolla tasapainotetaan sisämarkkinoiden toteutumisen vaikutuksia vähemmän kehittyneisiin jäsenmaihin ja vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. Yhteisön toimet tapahtuvat Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta.

Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen suhteen ETY:n perustamissopimuksen 130 f artiklassa tavoitteeksi nimetään "lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä suosia yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä." Tätä varten yhtenäisasiakirjassa esitetään neuvoston yksimielisesti hyväksymien monivuotisten puiteohjelmien panemista täytäntöön.

Jo Rooman sopimuksessa tuli ilmi halu suojella ympäristöä yhteisön tasolla. Yhtenäisasiakirjalla lisättiin kolme uutta artiklaa (ETY:n perustamissopimuksen 130 r, 130 s ja 130 t artikla), jotka liittyvät yhteisön seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen: "ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen; ihmisten terveyden suojelu; luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö." Tässä yhteydessä täsmennettiin, että yhteisö toimii ympäristöalalla vain jos toimet voidaan paremmin toteuttaa yhteisön tasolla kuin jäsenvaltioiden tasolla (toissijaisuusperiaate).

30 artiklan mukaan jäsenvaltiot pyrkivät muotoilemaan ja panemaan täytäntöön yhteisen ulkopolitiikan. Tämän vuoksi ne sitoutuvat kuulemaan toisiaan ulkopolitiikan alan asioista, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Neuvoston puheenjohtajiston vastuulla on aloitteenteko, koordinointi ja jäsenvaltioiden edustaminen kolmansien maiden suhteen tällä alalla.

YHTEENVETO EUROOPAN YHTENÄISASIAKIRJAN SAAVUTUKSISTA

Euroopan yhtenäisasiakirjan ansiosta yhteismarkkinat muuttuivat yhtenäismarkkinoiksi 1. tammikuuta 1993. Yhtenäisasiakirjalla annettiin yhteisölle uutta toimivaltaa ja lujitettiin toimielimiä, joten se avasi tien poliittisen yhdentymiselle ja talous- ja rahaliitolle, joiden perusta on Maastrichtin sopimuksessa (sopimus Euroopan unionista).


YHTENÄISASIAKIRJAAN MYÖHEMMIN TEHDYT MUUTOKSET

  • Sopimus Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus, 1992)
    Maastrichtin sopimuksella yhdistettiin Euroopan unioniksi nimitetyksi kokonaisuudeksi kolme yhteisöä - Euroopan atomienergiayhteisö (EURATOM), Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) ja Euroopan talousyhteisö (ETY) - ja ulko- ja puolustuspolitiikan sekä poliisi- ja oikeusalan politiikan institutionalisoitunut poliittinen yhteistyö. Euroopan talousyhteisön nimeksi tuli Euroopan yhteisö. Lisäksi sillä perustettiin Euroopan unionin talous- ja rahaliitto, pantiin täytäntöön uusia yhteisön politiikkoja (koulutus, kulttuuri, kehitysyhteistyö, koheesio) ja kehitettiin Euroopan parlamentin toimivaltaa (yhteispäätösmenettely).
  • Amsterdamin sopimus (1997)
    Amsterdamin sopimus mahdollisti Euroopan unionin toimivallan lisäämisen, koska sillä perustettiin yhteinen työllisyyspolitiikka, siirrettiin yhteisöille osa asioista, jotka aiemmin kuuluivat oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alaan, otettiin käyttöön toimenpiteitä unionin lähentämiseksi kansalaisiin sekä mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön tiettyjen jäsenvaltioiden kesken. Sillä laajennettiin myös yhteispäätösmenettelyä sekä määräenemmistöpäätöksiä ja yksinkertaistettiin ja numeroitiin uudestaan aikaisempien sopimusten artikloita.
  • Nizzan sopimus 2001
    Nizzan sopimuksessa käsitellään ennen muuta Amsterdamin sopimuksesta "ylijääneitä" asioita eli laajentumiseen liittyviä institutionaalisia ongelmia, jotka ratkaistiin vain osittain vuonna 1997. Siinä käsitellään komission kokoonpanoa, äänten painottamista neuvostossa sekä määräenemmistöllä tehtävien päätösten lisäämistä. Sillä myös yksinkertaistettiin tiiviimmän yhteistyön menettelyn käyttöön liittyviä määräyksiä ja tehostettiin lainkäyttöjärjestelmää.
  • Lissabonin sopimus (2007)
    Lissabonin sopimuksella toteutetaan laajoja uudistuksia. Sillä lakkautetaan Euroopan yhteisö, poistetaan EU:n vanha rakenne sekä uudistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa. Myös EU:n toimielinten toimintatapoihin ja päätöksentekomenettelyyn tehdään muutoksia. Tavoitteena on parantaa päätöksentekoa 27 jäsenvaltioon laajentuneessa unionissa. Lissabonin sopimuksella uudistetaan niin ikään useita EU:n sisä‑ ja ulkopolitiikkoja. Siinä annetaan muun muassa toimielimille oikeus säätää lakeja ja toteuttaa toimenpiteitä uusilla politiikanaloilla.

Yhtenäisasiakirjaa on muutettu myös seuraavilla liittymissopimuksilla:

  • Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus 1994
    Tämän liittymissopimuksen myötä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lukumäärä nousi 12:sta 15:een.
  • Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian,Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimus 2003
    Tämän liittymissopimuksen myötä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lukumäärä nousi 15:sta 25:een.
  • Bulgarian ja Romanian liittymissopimus (2005). Tämän liittymissopimuksen myötä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lukumäärä nousi 25:sta 27:een.

VIITTEET

PerussopimuksetAllekirjoitettu (pvm)VoimaantuloVirallinen lehti
Euroopan yhtenäisasiakirja

28.2.1986

1.7.1987

EYVL L 169, 29.6.1987

Sopimus Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus)

7.2.1992

1.11.1993

EYVL C 191, 29.7.1992

Amsterdamin sopimus

2.10.1997

1.5.1999

EYVL C 340, 10.11.1997

Nizzan sopimus

26.2.2001

1.2.2003

EYVL C 80, 10.3.2001

Lissabonin sopimus

13.12.2007

1.12.2009

EUVL C 306, 17.12.2007

LiittymissopimuksetAllekirjoitettu (pvm)VoimaantuloVirallinen lehti
Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus

24.6.1994

1.1.1996

EYVL C 241, 29.8.1994

Kymmenen uuden jäsenvaltion liittymissopimus

16.4.2003

1.5.2004

EUVL L 236, 23.9.2003

Bulgarian ja Romanian liittymissopimus

25.4.2005

1.1.2007

EUVL L 157, 21.6.2005

Nämä tiedot eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niiden voida katsoa tulkitsevan sopimuksen tekstiä.

Viimeisin päivitys 26.10.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun