RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Muut unionin toimielimet ja elimet

JOHDANTO

Laajentuminen edellyttää, että Euroopan unionin toimielimet mukautetaan uuteen jäsenvaltioiden lukumäärään siten, että voidaan varmistaa niiden moitteeton toiminta. Komissiota, neuvostoa ja yhteisöjen tuomioistuinta koskevan toimielinuudistuksen lisäksi muidenkin toimielimien, kuten Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean, tilintarkastustuomioistuimen sekä Euroopan keskuspankin rakennetta muutettiin Nizzan sopimuksella.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Kunkin jäsenvaltion paikkamäärä on usein johtanut pitkiin keskusteluihin Euroopan unionin historian aikana. Kaksi tärkeintä tekijää näissä keskusteluissa ovat yhtäältä välttämättömyys suhteuttaa parlamenttipaikkojen luku jäsenmaiden väkilukuun, ja toisaalta sen takaaminen, että myös asukasluvultaan pienimpien maiden eri poliittisilla suuntauksilla olisi mahdollisuus olla edustettuina. On myös otettava huomioon, ettei parlamentin jäsenten kokonaismäärä saa ylittää tiettyä lukua, jottei parlamentin toiminnan tehokkuus heikentyisi.

Amsterdamin sopimuksessa vahvistettiin jäsenten määräksi 700. Nizzan sopimuksella muutettiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Rooman sopimus) 189 artiklaa siten, että parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 732.

Nizzan sopimuksen tavoitteena oli valmistaa unionin toimielimet Euroopan unionin (EU) seuraavaan laajentumiseen. Tämän vuoksi sopimuksen määräykset soveltuvat erilaisiin mahdollisesti toteutuviin laajentumissuunnitelmiin. Nizzan sopimuksen tekohetkellä ei nimittäin ollut vielä mahdollista ennustaa varmuudella, mitkä hakijamaat kykenisivät saattamaan jäsenyysneuvottelut päätökseen ja milloin laajentuminen toteutuisi (yhdellä vai useammalla laajentumiskierroksella).

Tämän vuoksi Nizzan sopimukseen sisältyy kaksi määräystä:

  • EU:n laajentumisesta tehdyn pöytäkirjan 2 artikla, jossa määritellään parlamentin uusi paikkajako 15 jäsenvaltion kesken: vaalikaudesta 2004-2009 lähtien parlamentin jäsenten kokonaismäärää on vähennetty 626:sta (tämänhetkinen luku) 535:een (Nämä määräykset eivät tule voimaan, sillä EU laajenee 1. toukokuuta 2004.)
  • Nizzan sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin julistus N:o 20; tässä julistuksessa vahvistettiin yhteinen kanta, jota jäsenmaat sitoutuvat noudattamaan 12 hakijamaan kanssa käytävissä jäsenyysneuvotteluissa sovittaessa Euroopan parlamentin paikkojen jakautumisesta.

Edellä mainitussa EU:n laajentumisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrättiin myös, että jos kokonaispaikkamäärä olisi alle 732, (unionin laajentuessa useammalla laajentumiskierroksella, kuten Romanian ja Bulgarian tapauksessa), jokaisen jäsenvaltion edustajamäärää tarkistettaisiin vastaavassa suhteessa siten, että kokonaismäärä olisi mahdollisimman lähellä 732:ta.

Tämän tarkistuksen jälkeen jäsenvaltioiden parlamenttiedustajien määrä ei kuitenkaan voi ylittää niille tällä hetkellä määrättyä lukua. Vapaat paikat jaetaan siis ainoastaan niiden jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat menettäneet parlamenttipaikkoja uudessa paikkajaossa. Sitä vastoin, jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita myöhemmin vaalikauden aikana, parlamenttipaikkojen kokonaislukumäärä voi tilapäisesti olla suurempi kuin 732. Vaalikaudesta 2009-2014 lähtien paikkojen enimmäismäärän on jälleen oltava 732.

Nizzan sopimuksen määräyksiä on sovellettu Ateenassa 16. huhtikuuta 2003 allekirjoitetussa liittymissopimuksessa. Paikkajako vaalikaudella 2004-2009 on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Se syntyi niiden jäsenyysneuvotteluiden tuloksena, joissa päätettiin - toisin kuin edellä mainitussa julistuksessa N:o 20 - asettaa Tšekin tasavalta ja Unkari yhdenvertaiseen asemaan Kreikan, Belgian ja Portugalin kanssa. Liittymissopimuksessa suoritettiin myös suhteellinen tarkistus, jotta vuonna 2004 valittavien parlamenttijäsenten kokonaislukumäärä voisi olla 732.

On huomattava, että Romanian ja Bulgarian kanssa käytävissä jäsenyysneuvotteluissa on vielä sovittava näissä maissa valittavien parlamenttiedustajien määrästä. Nizzan sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin antamalla julistuksella N:o 20 vahvistettiin yhteinen kanta, jota jäsenmaat sitoutuvat noudattamaan neuvotteluissa: 33 paikkaa Romanialle ja 17 Bulgarialle. Kuten edellä on todettu, näiden kahden maan liittymissopimuksessa tarkistetaan niiden paikkojen määrä suhteessa muiden maiden paikkalukuun.

EUROOPAN PARLAMENTIN KOKOONPANO VAALIKAUDELLA 2004-2009

JäsenvaltioPaikkoja Euroopan parlamentissa
Saksa99
Yhdistynyt kuningaskunta78
Ranska78
Italia78
Espanja54
Puola54
Alankomaat27
Kreikka24
Tšekin tasavalta24
Belgia24
Unkari24
Portugali24
Ruotsi19
Itävalta18
Slovakia14
Tanska14
Suomi14
Irlanti13
Liettua13
Latvia9
Slovenia7
Viro6
Kypros6
Luxemburg6
Malta5
Yhteensä732

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

Nizzan sopimuksella muutettiin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK) koskevia määräyksiä. Perustamissopimuksen 257 artiklaa, jossa määritellään järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajat, muutettiin lisäämällä siihen uusi kuluttajia edustava luokka.

Perustamissopimuksen 258 artiklassa määrätään komitean uudesta kokoonpanosta vahvistamalla sen enimmäisjäsenmääräksi 350. Laajentumista silmällä pitäen Nizzan sopimukseen liitetyllä EU:n laajentumista koskevalla julistuksella N:o 20 hyväksyttiin jäsenvaltioiden yhteinen kanta jäsenyysneuvotteluja varten. Tällä julistuksella hallitustenvälinen konferenssi valitsi, että paikat mukautetaan suoraan, eli nykyiset jäsenvaltiot saavat pitää nykyiset paikkansa laajentumisen jälkeen 27 jäsenvaltion unionissa. Paikkajako on sama kuin alueiden komiteassa (ks. jäljempänä oleva taulukko).

Tämän seurauksena liittymissopimuksessa vahvistettiin komitean jäsenmääräksi 317, kun unionissa on 25 jäsenvaltiota. Julistuksessa N:o 20 määrättiin 15 paikkaa Romanialle ja 12 paikkaa Bulgarialle.

Lisäksi muutettiin 259 artiklaa siten, että jatkossa neuvosto nimeää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenet määräenemmistöpäätöksellä.

ALUEIDEN KOMITEA

Alueiden komitean kokoonpano ja paikkajako jäsenmaittain on sama kuin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean. Nizzan sopimuksessa vahvistettiin sama enimmäisjäsenmäärä (350), ja julistuksella N:o 20 hyväksyttiin vastaava jäsenmaiden yhteinen kanta jäsenyysneuvotteluja varten. Siten myös liittymissopimuksessa tehtiin samat mukautukset (vrt. jäljempänä oleva taulukko).

Nizzan sopimuksella täsmennettiin alueiden komitean jäsenyysehtoja. Muutetun 263 artiklan mukaan alueiden komiteaan nimitettävien henkilöiden on oltava alue- tai paikallisvaaleissa valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle. Lisäksi artiklassa täsmennetään, että toimikausi alueiden komiteassa päättyy samalla kun se toimikausi päättyy, johon nimitys alueiden komiteassa perustui. Kyseistä 263 artiklaa muutettiin vielä siten, että jatkossa neuvosto nimeää alueiden komitean jäsenet määräenemmistöpäätöksellä.

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA / ALUEIDEN KOMITEA - PAIKKAJAKO 25 JÄSENVALTION UNIONISSA

JäsenvaltioPaikkoja talous- ja sosiaalikomiteassa / alueiden komiteassa
Saksa24
Yhdistynyt kuningaskunta24
Ranska24
Italia24
Espanja21
Puola21
Alankomaat12
Kreikka12
Tšekin tasavalta12
Belgia12
Unkari12
Portugali12
Ruotsi12
Itävalta12
Slovakia9
Tanska9
Suomi9
Irlanti9
Liettua9
Latvia7
Slovenia7
Viro7
Kypros6
Luxemburg6
Malta5
Yhteensä317

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Nizzan sopimuksella muutettiin perustamissopimuksen 247 artiklaa ja vahvistettiin, että jokaisella jäsenvaltiolla on yksi edustaja tilitarkastustuomioistuimessa. Siten aiempi käytäntö määrätä tarkka jäsenluku (joka itse asiassa kuitenkin aina vastasi jäsenvaltioiden määrää) korvattiin niin, ettei tätä artiklaa tarvitse muuttaa jokaisen laajentumisen yhteydessä. Perustamissopimuksen 247 artiklaa muutettiin myös siten, että jatkossa neuvosto nimeää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet määräenemmistöpäätöksellä.

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Nizzan sopimuksen 5 artiklalla muutettiin perustamissopimukseen liitettyä pöytäkirjaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä. Nizzan sopimuksella perussäännön 10 artiklaan lisättiin yksi kappale, jossa täsmennetään, että valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä muuttaa määräyksiä kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeudesta Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostossa. Näillä muutoksilla pyritään varmistamaan EKP:n neuvoston työskentelyn tehokkuus EU:n laajentumisen jälkeen, kun uudet jäsenmaat ovat liittyneet euroalueeseen. Euroopan keskuspankin suosituksesta neuvosto teki asiasta päätöksen 21. maaliskuuta 2003. Päätös tulee voimaan, kun kansalliset parlamentit ovat ratifioineet sen.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

ArtiklaAihe
EY:n perustamissopimus189Euroopan parlamentti - jäsenmäärä
190Euroopan parlamentti - paikkojen jakautuminen jäsenvaltioittain
247Tilintarkastustuomioistuin - jäsenmäärä
257 - 258Talous- ja sosiaalikomitea - kokoonpano
259Talous- ja sosiaalikomitea - jäsenten nimittäminen
263Alueiden komitea - kokoonpano
EY:n perustamissopimus - pöytäkirjatPöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä - 10 artikla
Nizzan sopimus - pöytäkirjatPöytäkirja EU:n laajentumisesta - Euroopan parlamenttia koskevat määräykset - 2 artikla
Nizzan sopimus - julistuksetEuroopan unionin laajentumista koskeva julistus N:o 20 - Taulukko Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä Alueiden komitean paikkajaosta 27 jäsenvaltion unionissa
Liittymissopimus11 ja 25 artikla: Euroopan parlamentti
14 artikla: Talous- ja sosiaalikomitea
15 artikla: Alueiden komitea
Viimeisin päivitys 13.09.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun