RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin säädökset

JOHDANTO

Lissabonin sopimus tuo useita muutoksia Euroopan unionin säädösten luokitteluun. Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi Lissabonin sopimuksessa ensinnäkin vähennetään EU:n toimielinten käytössä olevien säädösten määrää.

Lisäksi Lissabonin sopimuksessa annetaan komissiolle mahdollisuus hyväksyä uudenlaisia säädöksiä, joita kutsutaan delegoiduiksi säädöksiksi. Siinä vahvistetaan myös komission valtuuksia hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä. Näiden kahden muutoksen tarkoituksena on tehostaa eurooppalaista päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa.

EU:n säädökset ovat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä tai muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, jotka EU:n toimielimet hyväksyvät. Luonteestaan riippuen säädökset voivat olla oikeudellisesti sitovia.

SÄÄDÖSTEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN

Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa EU:n toimielimillä oli käytössään 14 eri säädöstyyppiä. Tämä säädösten moninaisuus johtui erityisesti EU:n vanhasta pilarirakenteesta, jossa kullakin pilarilla oli omat säädöksensä.

Lissabonin sopimuksessa luovutaan vanhasta pilarirakenteesta. Lisäksi siinä luokitellaan säädökset uudelleen. Nyttemmin EU:n toimielimet voivat hyväksyä enää viiden tyyppisiä säädöksiä. Uudet säädösluokat ovat:

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan nojalla asetus, direktiivi ja päätös ovat velvoittavia säädöksiä. Suositukset ja lausunnot sen sijaan eivät sido vastaanottajiaan oikeudellisesti.

Tämän lisäksi päätöksiä ei ole enää pakko osoittaa tietylle vastaanottajalle. Näin ollen päätöksen soveltamisala laajenee ja se korvaa kaikki välineet, joita aiemmin käytettiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla.

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

Lissabonin sopimuksessa luodaan uusi säädösluokka: delegoidut säädökset. Lainsäätäjä siirtää komissiolle valtuudet hyväksyä säädöksiä, joilla muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen muita kuin keskeisiä osia.

Delegoidussa säädöksessä voidaan esimerkiksi määritellä joitain teknisiä yksityiskohtia tai muuttaa jälkeenpäin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen joitain osia. Tämän ansiosta lainsäätäjä voi keskittyä politiikan määrittelyyn ja tavoitteisiin menemättä liiaksi teknisiin yksityiskohtiin.

Valtuuksien siirtäminen voi kuitenkin tapahtua vain hyvin tiukkoja sääntöjä noudattaen. Vain komissio voidaan valtuuttaa hyväksymään delegoituja säädöksiä. Tämän lisäksi lainsäätäjä asettaa ehdot, joiden rajoissa säädösvallan siirto voi tapahtua. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa määrätään, että neuvosto ja parlamentti voivat peruuttaa säädösvallan siirron tai rajoittaa siirron kestoa.

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

Lissabonin sopimuksessa lisätään komission täytäntöönpanovaltuuksia. EU:n lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioiden alueella kuuluu yleensä ottaen kunkin jäsenvaltion tehtäviin. Jotkin EU:n toimenpiteet edellyttävät kuitenkin yhdenmukaista täytäntöönpanoa kaikkialla EU:ssa. Näissä tapauksissa komissio valtuutetaan hyväksymään toimenpiteiden täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset täytäntöönpanosäädökset.

Täytäntöönpanovalta kuului Lissabonin sopimuksen voimaantuloon saakka neuvostolle, joka siirsi komissiolle vallan hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä. Nyt EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklassa tunnustetaan komission periaatteellinen toimivalta. Näin ollen EU:n toimenpiteet, jotka edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, antavat komissiolle suoraan valtuudet hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä.

Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan myös Euroopan parlamentin toimivaltaa komission täytäntöönpanovallan valvonnan suhteen. Valvonnan yksityiskohtaisista säännöistä päätti aiemmin neuvosto. Nyt säännöt hyväksytään noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä, jossa parlamentti on tasa-arvoinen neuvoston kanssa.

Viimeisin päivitys 29.06.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun