EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Talous- ja rahapolitiikka

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksella vahvistetaan komission roolia Euroopan unionin (EU) talouspolitiikassa. Komissio saa muun muassa lisää valvontavaltaa varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n vaatimuksia.

Lissabonin sopimuksella parannetaan lisäksi EU:n talouden ohjausta tehostamalla erityisesti EU:n rahapolitiikkaa.

Muistutuksen vuoksi todettakoon, että EU:n talouspolitiikan tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden talouspolitiikkoja kohti yhteisiä tavoitteita. Talouspolitiikassa myös määritellään kaikille jäsenvaltioille yhteinen rahapolitiikka, jonka pääasiallisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta.

Lisäksi euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet käyttöön euron yhteiseksi rahakseen, harjoittavat samanaikaisesti yksityiskohtaisempaa, erityisesti euroon liittyvää rahapolitiikkaa.

TALOUSPOLITIIKKA

EU:n talouspolitiikka perustuu jäsenvaltioiden antamiin kahdenlaisiin sitoumuksiin:

  • talouspolitiikan laajat suuntaviivat ovat neuvoston antamia suosituksia. Niiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkoja laatimalla niille yhteisiä tavoitteita
  • vakaus- ja kasvusopimuksen tarkoituksena on valvoa jäsenvaltioiden julkistalouden alijäämiä. Jäsenvaltioiden onkin noudatettava julkiselle velalle ja julkisen talouden alijäämälle asetettuja enimmäisrajoja.

Talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja julkistalouden alijäämälle asetettuja viitearvoja valvotaan komission ja neuvoston toimesta. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan komission roolia tämän valvonnan harjoittamisessa. Komissio voi nykyisin antaa jäsenvaltioille suoraan varoituksia, kun se katsoo, että nämä eivät ole noudattaneet sitoumuksiaan. Aiemmin se pystyi ainoastaan esittämään tämänsuuntaisen pyynnön neuvostolle.

Komission annettua varoituksen neuvosto voi antaa jäsenvaltiolle suosituksen. Lissabonin sopimuksessa täsmennetään tätä prosessia seuraavasti:

  • Asianomainen jäsenvaltio ei enää nykyisin voi osallistua äänestykseen, jonka perusteella sille voidaan antaa suositus
  • Jos asianomainen jäsenvaltio kuuluu euroalueeseen, ainoastaan euroalueen jäsenvaltiot voivat osallistua äänestykseen, jonka perusteella suositus mahdollisesti annetaan.

RAHAPOLITIIKKA

Kaikille jäsenvaltioille yhteiseen rahapolitiikkaan ei tehdä merkittäviä muutoksia Lissabonin sopimuksessa.

Tärkein uudistus koskee Euroopan keskuspankin (EKP) vahvistamista EU:n toimielimeksi.

Lisäksi Euroopan parlamentti saa lisää valtuuksia EKP:n perussäännön muuttamiseen. Muutokset tehdään nykyisin tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

EUROA RAHAYKSIKKÖNÄÄN KÄYTTÄVIEN JÄSENVALTIOIDEN RAHAPOLITIIKKA

Suurempia muutoksia Lissabonin sopimuksessa tehdään euroalueen rahapolitiikkaan.

Lissabonin sopimuksessa ensinnäkin vahvistetaan, että EU:lla on yksinomainen toimivalta euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden rahapolitiikassa (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artikla).

Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan myös ensimmäistä kertaa euroryhmän olemassaolo. Euroryhmällä tarkoitetaan euroalueen valtiovarainministerien epävirallisia kokouksia. Euroryhmän tavoitteena on parantaa euroalueen kasvua jäsenvaltioiden yhteistyötä tiivistämällä.

Euroalueen jäsenvaltiot saava lisäksi oikeuden tehdä itsenäisesti päätöksiä tietyistä niitä suoraan koskevista toimenpiteistä. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklassa täsmennetäänkin, että ainoastaan euroalueen valtiot voivat osallistua äänestykseen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on erityisesti

  • koordinoida ja valvoa euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talousarvioita koskevaa kurinalaisuutta ja sen valvontaa
  • laatia euroa koskevat talouspolitiikan suuntaviivat ja huolehtia niiden yhteensopivuudesta talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa.

Lissabonin sopimuksessa tarjotaan vielä euron käyttöön ottaneille valtioille mahdollisuus muodostaa euroalueen yhtenäinen edustus kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Lisäksi ainoastaan euroalueen jäsenvaltiot voivat äänestää kansainvälisissä elimissä EU:n kannoista talous- ja rahaliittoon liittyviin kysymyksiin.

Viimeisin päivitys 18.06.2010

Top