EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) tarkoittaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Se on erottamaton osa EU:n ulkopolitiikkaa, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP).

TIIVISTELMÄ

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) tarkoittaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Se on erottamaton osa EU:n ulkopolitiikkaa, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP).

YHTEISEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN TARKOITUS

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka muodostaa kehyksen EU:n politiikan sotilas- ja puolustusnäkökohdille. Se luotiin samalla kun Lissabonin sopimus allekirjoitettiin vuonna 2009. Se korvaa aiemman Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) ja laajentaa sitä. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteena on luoda yhteiset eurooppalaiset puolustusvoimavarat.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• EU-maiden on asetettava unionin käyttöön siviili- ja sotilasvoimavaroja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamiseksi.
• Yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sisältyy asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Politiikka ei vaikuta tiettyjen EU-maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen, ja siinä otetaan huomioon tiettyjen EU-maiden Natoon liittyvät velvoitteet. Lissabonin sopimuksen nojalla luotiin yhteistä puolustusta koskeva lauseke, joka on tärkeä osa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
• EU-maat toteuttavat toimenpiteitä sotilaallisten voimavarojensa parantamiseksi. Euroopan puolustusvirasto (EDA) auttaa näiden toimenpiteiden toteuttamisessa. Se raportoi Euroopan unionin neuvostolle tehtävistään, joita ovat
  • EU-maiden sotilaallisia voimavaroja koskevien yhteisten tavoitteiden asettaminen
  • asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien ohjelmien ehdottaminen ja hallinnointi
  • EU-maiden operatiivisten tarpeiden yhdenmukaistaminen sotilasvoimavarojen yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskevan periaatteen mukaisesti
  • puolustusteknologian tutkimustoiminnan hallinnointi (22 painopistealuetta, mukaan lukien elektroniset laitteistot, maamiinojen torjuntajärjestelmät ja fyysinen suojelu)
  • puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistaminen ja
  • sotilasmenojen käytön tehostaminen.
• Puolustusalan pysyvä rakenteellinen yhteistyö (lisättiin myös Lissabonin sopimukseen, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 ja 46 artikla) tarkoittaa EU-maiden välistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän yhteistyön puitteissa EU-maat sitoutuvat kehittämään puolustusvoimavarojaan tiiviimmin ja antamaan käyttöön taisteluyksiköitä suunniteltuja tehtäviä varten. Euroopan puolustusvirasto arvioi voimavaratarjoukset ja neuvosto hyväksyy yhteistyön.
• EU voi käyttää siviili- ja sotilasvoimavaroja EU:n ulkopuolella rauhan turvaamiseen, konfliktien ehkäisemiseen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseen. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa voidaan toteuttaa seuraavia tehtäviä:
  • humanitaariset ja pelastustehtävät
  • konfliktien ehkäisy
  • taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa
  • yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla
  • neuvonta ja tuki sotilasasioissa ja
  • konfliktin jälkeinen vakauttaminen.
• EU:n neuvosto määrittää tehtävien tavoitteet ja niiden toteuttamistavat. Se voi antaa tehtävän toteuttamisen EU-maille, jotka ovat siihen halukkaita ja kykeneviä. Tehtävän toteuttamisesta vastaava EU-maat tekevät yhteistyötä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa, ja niiden on tiedotettava neuvostolle säännöllisesti edistymisestään.

TAUSTAA

Ajatus Euroopan yhteisestä puolustuspolitiikasta sisältyy alun perin vuonna 1948 tehtyyn Brysselin sopimukseen (jonka allekirjoittivat Yhdistynyt kuningaskunta (1), Ranska ja Benelux-maat). Sopimukseen sisältyi yhteistä puolustusta koskeva lauseke, joka tasoitti tietä Länsi-Euroopan unionille (WEU). Siitä alkaen Euroopan turvallisuuspolitiikkaa on toteutettu monin eri tavoin ja se on kehittynyt samanaikaisesti WEU:ssa, Natossa ja EU:ssa.

Lisätietoja: Turvallisuus ja puolustus - YTPP

Viimeisin päivitys: 16.09.2015

---

(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).