RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

JOHDANTO

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) korvaa aiemman Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP). Nimenvaihdoksesta määrätään Lissabonin sopimuksessa, jossa samalla varataan YTPP:lle perustamissopimuksissa uusi jakso. Lissabonin sopimus muistuttaa näin YTPP:n merkityksestä ja erikoislaatuisuudesta. YTPP on kuitenkin yhä tärkeä osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP).

Sen lisäksi, että Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan YTPP:n merkitys, siinä esitetään myös uusia YTPP:n kehittämiseen tähtääviä määräyksiä. Keskeisimpien uudistusten tavoitteena on Euroopan unionin yhteisen puolustuksen vaiheittainen toteuttaminen.

Uusien määräysten nojalla jäsenvaltiot voivat osallistua humanitaarisiin tai sotilasoperaatioihin ja niitä sitoo Euroopan unionin puolustusta koskeva yhteisvastuulauseke. Lisäksi jäsenvaltioilla on tästä lähtien mahdollisuudet tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä puolustuksen alalla erityisesti Euroopan puolustusviraston tai pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämisen kautta.

Kuten aiemmissa perustamissopimuksissa, YTPP katsotaan myös Lissabonin sopimuksessa lähtökohtaisesti hallitusten väliseksi asiaksi. Euroopan unionin neuvosto tekee ratkaisunsa pääasiassa yksimielisesti. Lisäksi YTPP:n puitteissa toteutettujen operaatioiden rahoituksesta ja operatiivisista valmiuksista vastaavat jäsenvaltiot.

YTPP:N PUITTEISSA TOTEUTETTAVIEN OPERAATIOIDEN LAAJENTAMINEN

YTPP tarjoaa yhteistyöpuitteet, joiden ansiosta EU voi toteuttaa operaatioita kolmansissa maissa. Näiden operaatioiden pääasiallisena tavoitteena on rauhanturvaaminen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen. Operaatioissa käytetään jäsenvaltioiden tarjoamia siviili- ja sotilasvoimavaroja.

Lissabonin sopimuksen voimaantuloon asti YTPP:n puitteissa voitiin toteuttaa seuraavanlaisia operaatioita:

  • humanitaariset ja pelastusoperaatiot
  • konfliktinesto- ja rauhanturvaoperaatiot
  • taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa.

Lissabonin sopimuksessa edellä lueteltuihin operaatioihin lisätään kolme uutta tehtävätyyppiä:

  • yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla
  • neuvonta ja tuki sotilasasioissa
  • konfliktin jälkeinen vakauttaminen.

Neuvosto määrittää näiden operaatioiden tavoitteet ja toteuttamista koskevat yleiset säännöt. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä neuvosto voi siirtää valtuudet operaation toteuttamiseen sellaisille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita huolehtimaan toteutuksesta ja jolla on siihen tarvittavat siviili- ja sotilasvoimavarat. Operaation toteutuksesta vastaavien jäsenvaltioiden on tiedotettava neuvostolle säännöllisesti operaation etenemisestä. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa.

Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan mahdollisuus monikansallisten joukkojen käyttöön YTPP:n täytäntöönpanon yhteydessä. Monikansalliset joukot ovat tulosta sellaisten jäsenvaltioiden välisestä sotilaallisesta yhteistyöstä, jotka ovat päättäneet yhdistää voimavaransa, välineensä ja henkilöstönsä. Tärkeimmät eurooppalaiset monikansalliset joukot ovat seuraavat:

  • EUROFOR-joukot, joihin kuuluvat Espanjan, Italian, Portugalin ja Ranskan maavoimat
  • Eurocorps-joukot, joihin kuuluvat Belgian, Espanjan, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan maavoimat
  • EUROMARFOR-joukot, joihin kuuluvat Espanjan, Italian, Portugalin ja Ranskan merivoimat
  • Euroopan ilmakuljetusjoukot, joihin kuuluvat Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat.

YHTEISTÄ PUOLUSTUSTA KOSKEVA LAUSEKE

Lissabonin sopimukseen on sisällytetty ensimmäistä kertaa EU:n jäsenvaltioita sitova yhteistä puolustusta koskeva lauseke. Sen ansiosta jäsenvaltio, joka joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi omalla alueellaan, voi luottaa muiden jäsenvaltioiden tukeen ja apuun, sillä ne ovat velvollisia puuttumaan tilanteeseen.

Tämän lausekkeen toteuttamisella on kaksi rajoitusta:

  • yhteistä puolustusta koskeva lauseke ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan; tämä koskee ennen kaikkea perinteisesti puolueettomia maita
  • yhteistä puolustusta koskeva lauseke ei vaikuta Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) (EN) (FR) puitteissa tehtyihin sitoumuksiin.

EUROOPAN PUOLUSTUSVIRASTO

Lissabonin sopimuksessa laajennetaan Euroopan puolustusviraston toimivaltuuksia ja määritellään ne aiempaa tarkemmin. Puolustusviraston päätehtävänä on kehittää jäsenvaltioiden sotilaallisia voimavaroja. Tätä tarkoitusta varten puolustusvirasto

  • asettaa jäsenvaltioille sotilaallisia voimavaroja koskevia yhteisiä tavoitteita
  • toteuttaa ohjelmia ja huolehtia niiden hallinnoinnista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden operatiivisia tarpeita ja sitä kautta kehittää puolustusmateriaalin hankintamenetelmiä
  • johtaa puolustusteknologiaa koskevaa tutkimustyötä
  • vahvistaa Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa sekä parantaa puolustusmenojen tehokkuutta.

PYSYVÄ RAKENTEELLINEN YHTEISTYÖ

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö tarkoittaa joidenkin jäsenvaltioiden entistä tiiviimpää yhteistyötä puolustuksen alalla. Sitä käsittelevä pöytäkirja on Lissabonin sopimuksen liitteenä.

Pysyvään rakenteellisen yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat kehittämään entistä tehokkaammin puolustusvoimavarojaan ja tarjoamaan suunniteltuihin operaatioihin tarvittavat taisteluyksiköt. Euroopan puolustusvirasto arvioi yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden panosta säännöllisesti.

Pysyvälle rakenteelliselle yhteistyölle on saatava lupa neuvostolta, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä jäsenvaltioiden pyynnöstä. Yhteistyön käynnistäminen ei edellytä tiettyä osallistuvien jäsenvaltioiden määrää. Jokainen jäsenvaltio voi lopettaa pysyvän yhteistyön tai liittyä siihen vapaasti, mikäli täyttää liittymisehdot.

Viimeisin päivitys 07.05.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun