RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksella pyritään vahvistamaan Euroopan unionin (EU) kansainvälistä asemaa. Sopimuksessa määrättyjen uudistusten tarkoituksena on lisätä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä.

Tätä päämäärää varten Lissabonin sopimuksessa määrätään kahdesta merkittävästä uudistuksesta:

Näiden kahden uudistuksen ohella Lissabonin sopimus on tuonut mukanaan myös joitain muita vähemmän merkittäviä muutoksia, jotka koskevat erityisesti YUTP:n yksityiskohtaisia täytäntöönpanosääntöjä.

EU:N TOINEN PILARI POISTUU

YUTP muodosti EU:n aiemman pilarirakenteen toisen pilarin. Siihen liittyviä asioita säänneltiin hallitusten välisessä yhteistyössä, jossa päätökset teki useimmiten neuvosto tai Eurooppa-neuvosto yksimielisesti.

Lissabonin sopimuksella uudistetaan EU:n aiempaa rakennetta poistamalla kolmen pilarin välinen jaottelu (tietosivu "Toimivallan jako"). Pilareiden yhdistyminen ei kuitenkaan vaikuta YUTP:aa koskevan päätöksenteon sääntöihin. Ensisijainen päätösvalta säilyy Eurooppa‑neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla, ja päätöksenteossa on yhä noudatettava yksimielisyyden periaatetta.

Tämän lisäksi pilareiden yhdistyessä Euroopan yhteisö poistuu ja se korvataan EU:lla. EU saa tätä kautta oikeushenkilöllisyyden, joka aiemmin oli ainoastaan Euroopan yhteisöllä. Oikeushenkilöllisyys antaa EU:lle uusia oikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä. EU voi tästä lähtien esimerkiksi tehdä kansainvälisiä sopimuksia sekä liittyä kansainvälisiin järjestöihin ja yleissopimuksiin.

YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN VÄLINEET

Lissabonin sopimuksella muutetaan YUTP:n alalla annettavia säädöstyyppejä. Entiset välineet, kuten yhteiset strategiat, yhteiset kannat ja yhteiset toimet, poistuvat. Tästä lähtien Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto antavat ainoastaan päätöksiä, jotka koskevat

  • unionin etuja ja strategisia tavoitteita
  • unionin tulevia toimia
  • unionin tulevia lähestymistapoja
  • unionin toimien ja lähestymistapojen täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

On syytä muistaa, että YUTP:n alalla ei voida antaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä.

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY

Lissabonin sopimus ei tuo merkittäviä muutoksia YUTP:aa koskevaan päätöksentekoon. EU:n yleisten suuntaviivojen ja strategioiden määrittelystä vastaa näin ollen Eurooppa-neuvosto. Euroopan unionin neuvosto laatii ja toteuttaa sen pohjalta täytäntöönpanotoimenpiteet.

Jäsenvaltioilla sekä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealla edustajalla on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla aloiteoikeus. Korkea edustaja käyttää aloiteoikeutta komission tuella. Tämän lisäksi korkean edustajan on säännöllisesti tiedotettava Euroopan parlamentille YUTP:n täytäntöönpanosta ja kuultava parlamenttia siitä. Hänen on huolehdittava erityisesti siitä, että parlamentin näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon.

Neuvoston ja Eurooppa-neuvoston on noudatettava YUTP:aa koskevassa päätöksenteossa yleensä yksimielisyyden periaatetta. Lissabonin sopimuksessa määrätään kuitenkin erityisestä yhdyskäytävälausekkeesta, jota sovelletaan kaikkeen YUTP:aa koskevaan päätöksentekoon lukuun ottamatta sotilaallisesti tai puolustuksen kannalta merkittäviä päätöksiä. Yhdyskäytävälausekkeen ansiosta Eurooppa-neuvosto voi antaa neuvostolle luvan hyväksyä tiettyjä toimenpiteitä määräenemmistöllä.

Tämän lisäksi SEU-sopimuksen 31 artiklassa määrätään neljästä muusta poikkeuksesta, joissa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMEN ASEMA

Lissabonin sopimuksessa pidetään kiinni periaatteesta, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa YUTP:n alalla (SEU-sopimuksen 24 artikla). Sopimuksessa määrätään kuitenkin kahdesta poikkeuksesta, joissa tuomioistuin voi harjoittaa oikeudellista valvontaa. Ne ovat

  • unionin tekemien luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle osoitettujen rajoittavia toimenpiteitä sisältävien päätösten laillisuuden tutkiminen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artikla)
  • SEU-sopimuksen 40 artiklassa tarkoitettu valvonta, joka koskee EU:n toimielinten toimivaltuuksien noudattamista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanon yhteydessä.

Lisäksi SEUT‑sopimuksen 218 artiklassa määrätään, että unionin tuomioistuimelta voidaan hankkia lausunto siitä, onko kansainvälinen sopimus sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa.

YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN RAHOITTAMINEN

Lissabonin sopimus ei tuo muutoksia YUTP:sta aiheutuvien menojen rahoittamiseen. Menot, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, kuuluvat jäsenvaltioiden rahoituksen piiriin. Kaikki muut menot rahoitetaan EU:n talousarviosta.

Lissabonin sopimuksessa perustetaan sen sijaan kaksi uutta mekanismia kiireellisten toimenpiteiden nopean rahoittamisen takaamiseksi:

  • kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat unionin talousarvion piiriin, voidaan käyttää nopeaa rahoitusmenettelyä, jonka säännöistä päättää neuvosto
  • kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden rahoituksen piiriin, voidaan puolestaan käyttää jäsenvaltioiden rahoittamaa käynnistysrahastoa.
Viimeisin päivitys 26.04.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun