RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Sosiaalipolitiikka

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan Euroopan unionin (EU) sosiaalista ulottuvuutta. Siinä tunnustetaan perustamissopimuksissa esitetyt unionin sosiaaliset arvot ja sisällytetään niihin uusia sosiaalipoliittisia tavoitteita.

EU:n sosiaalipoliittinen toimivalta ei sen sijaan muutu merkittävästi. Lissabonin sopimuksessa määrätään joistain uudistuksista, mutta sosiaalipolitiikan laatiminen ja täytäntöönpano pysyy kuitenkin pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla.

SOSIAALISTEN PERIAATTEIDEN JA OIKEUKSIEN TUNNUSTAMINEN

Perustamissopimusten sosiaalipoliittisten tavoitteiden täysimääräinen tunnustaminen ei ole vain symbolinen ele. Se edellyttää myös sosiaalipoliittisten tavoitteiden parempaa huomioon ottamista eurooppalaisten politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa yleensä.

Lisäksi Lissabonin sopimuksella muutetaan kolmea perustamissopimusten artiklaa EU:n sosiaalipoliittisten tavoitteiden selventämiseksi ja vahvistamiseksi. Nämä artiklat ovat seuraavat:

  • SEU-sopimuksen 3 artikla, jossa esitettyihin EU:n tavoitteisiin on sisällytetty täystyöllisyys, sosiaalinen edistys, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja sosiaalinen suojelu
  • SEUT-sopimuksen 9 artikla, jossa määrätään, että unionin politiikkojen laatimisen ja täytäntöönpanon yhteydessä on huomioitava korkean työllisyystason edistäminen, riittävä sosiaalinen suojelu ja syrjäytymisen torjuminen
  • SEUT-sopimuksen 152 artikla, jossa vakiinnutetaan työmarkkinaosapuolten asema EU:ssa ja tunnustetaan neuvoston, komission ja työmarkkinaosapuolten edustajat yhteen kokoavan, kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen merkitys työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa.

Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan oikeudellinen arvo. Perusoikeuskirja on tästä lähtien sitova ja siihen voidaan vedota tuomioistuimissa. Tämä tunnustus on edistysaskel sosiaalipolitiikan alalla, sillä perusoikeuskirja takaa EU:n alueella asuville henkilöille seuraavat sosiaaliset oikeudet:

  • työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä (perusoikeuskirjan 27 artikla)
  • neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin (perusoikeuskirjan 28 artikla)
  • oikeus työnvälityspalveluihin (perusoikeuskirjan 29 artikla)
  • suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä (perusoikeuskirjan 30 artikla)
  • oikeus oikeudenmukaisiin ja kohtuullisiin työoloihin ja työehtoihin (perusoikeuskirjan 31 artikla)
  • lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä (perusoikeuskirjan 32 artikla)
  • perhe- ja työelämän yhteensovittaminen (perusoikeuskirjan 33 artikla)
  • sosiaaliturva (perusoikeuskirjan 34 artikla)
  • terveyden suojelu (perusoikeuskirjan 35 artikla).

SOSIAALIPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANO EU:N TASOLLA

Sosiaalipolitiikka kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden välisen jaetun toimivallan piiriin. Sosiaalipolitiikan toteuttaminen on kuitenkin tehokkaampaa jäsenvaltioiden kuin EU:n tasolla. Tämän vuoksi ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU voi tällä alalla ainoastaan tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia.

Tämä toimivallan jako on säilytetty Lissabonin sopimuksessa. Lisäksi useimmat sosiaalipoliittisia toimenpiteitä koskevat säädökset annetaan edelleen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Joidenkin toimenpiteiden osalta on sitä vastoin säilytetty menettely, jonka mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan, ja Lissabonin sopimukseen on sisällytetty yhdyskäytävälauseke, joka esitettiin alun perin Nizzan sopimuksessa (SEUT‑sopimuksen 153 artikla). Yhdyskäytävälauseke antaa neuvostolle valtuudet päättää yksimielisesti tavallisen lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta seuraavilla aloilla:

  • työtekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä
  • työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen
  • sellaisten ulkomaiden kansalaisten palvelussuhteen ehdot, jotka oleskelevat laillisesti unionin alueella.

Lissabonin sopimuksessa määrätään lisäksi kahdesta uudistuksesta:

  • Määräenemmistöllä äänestämisen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan toimenpiteet, jotka koskevat siirtotyöläisten sosiaalietuuksia (SEUT-sopimuksen 48 artikla).
  • Avoin koordinointimenetelmä vakiinnutetaan tunnustamalla komission valtuudet tehdä aloitteita jäsenvaltioiden sosiaalipoliittisen yhteistyön edistämiseksi ja niiden toimien yhteensovittamisen helpottamiseksi. Nämä aloitteet voivat olla esimerkiksi tutkimuksia tai lausuntoja. Niiden tarkoituksena on vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä mahdollistaa säännöllinen arviointi (SEUT-sopimuksen 156 artikla).
Viimeisin päivitys 14.04.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun