RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhteistä eurooppalaista aluetta, jossa henkilöt voivat liikkua vapaasti ja jossa heillä on tehokas oikeudellinen suoja. Tällaisen alueen luomisella on merkittävä vaikutus aloihin, joihin Euroopan kansalaiset kohdistavat voimakkaita odotuksia. Näitä ovat esimerkiksi maahanmuutto sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Nämä ovat selkeästi valtioiden rajat ylittäviä ongelmia, jotka edellyttävät tehokasta yhteistyötä Euroopan tasolla.

Tämän vuoksi Lissabonin sopimuksessa jaetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevat asiat neljään aihealueeseen:

  • rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka
  • yksityisoikeudellinen yhteistyö
  • rikosoikeudellinen yhteistyö
  • poliisiyhteistyö.

Oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa sekä poliisiyhteistyötä koskevat asiat kuuluivat aikaisemmin Euroopan Unionin (EU) kolmanteen pilariin, jossa päätökset tehtiin hallitustenvälisellä yhteistyöllä. Kolmannen pilarin asioissa Euroopan unionin toimielimillä ei ollut toimivaltaa, eivätkä ne voineet antaa asetuksia tai direktiivejä. Lissabonin sopimuksessa poistetaan tämä erottelu ja annetaan EU:lle oikeus toimia kaikissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevissa kysymyksissä.

RAJATARKASTUKSET, TURVAPAIKKA‑ASIAT JA MAAHANMUUTTO

Lissabonin sopimuksessa annetaan Euroopan unionin toimielimille uusia toimivaltuuksia, ja ne voivat vastedes toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on

  • ottaa käyttöön EU:n ulkorajojen yhdennetty valvonta vahvistamalla erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa Frontexia (EN);
  • luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka perustuu yhtenäisiin eurooppalaisiin sääntöihin sekä turvapaikan myöntämistä ja peruuttamista koskeviin menettelyihin
  • vahvistaa laillista maahanmuuttoa koskevat säännöt, ehdot ja oikeudet.

YKSITYISOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ

Lissabonin sopimuksessa annetaan Euroopan unionin toimielimille oikeus toteuttaa uusia toimenpiteitä, jotka koskevat

  • vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen noudattamista: jokaisen oikeusjärjestelmän on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tekemät päätökset päteviksi ja lainvoimaisiksi
  • oikeussuojan tehokasta saatavuutta
  • vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittämistä
  • tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta.

RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ

EU:n kolmannen pilarin poistamisen myötä Euroopan Unionin toimielimillä on oikeus säätää lakeja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla.

Käytännössä Euroopan Unionin toimielimet voivat säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla. Lisäksi EU voi vaikuttaa rikosoikeudenkäyntien kulkua koskevien yhteisten sääntöjen määrittelyyn esimerkiksi todisteiden hyväksyttävyyden tai henkilöoikeuden osalta.

Lissabonin sopimuksen tavoitteena on myös Eurojustin (EN) aseman vahvistaminen EU:ssa. Eurojustin tehtävänä on osallistua tutkinta- ja syytetoimien koordinointiin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Tällä hetkellä Eurojustilla on oikeus tehdä ainoastaan ehdotuksia, ja se voi pyytää kansallisia viranomaisia ryhtymään tutkinta- tai syytetoimiin. Lissabonin sopimuksessa annetaan Euroopan Unionin toimielimille oikeus laajentaa Eurojustin tehtäviä ja toimivaltaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen puitteissa.

Lissabonin sopimuksessa harkitaan myös mahdollisen Euroopan syyttäjäviraston perustamista Eurojustin pohjalta. Syyttäjävirastolla olisi suuret toimivaltuudet, koska se voisi hoitaa rikosten tutkinnan ja rikoksentekijöiden syytteeseen asettamisen. Euroopan syyttäjävirasto voisi myös toimia syyttäjän tehtävissä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa.

Lissabonin sopimuksessa ei kuitenkaan vielä perusteta Euroopan syyttäjävirastoa. Siinä annetaan ainoastaan neuvostolle valtuudet antaa tällainen säädös yksimielisesti. Jos neuvosto ei pääse asiasta yksimielisyyteen, vähintään yhdeksän jäsenvaltiota voi perustaa keskenään Euroopan syyttäjäviraston tiiviimmän yhteistyön avulla.

POLIISIYHTEISTYÖ

Rikosoikeudellisen yhteistyön tavoin poliisiyhteistyö hyötyy EU:n kolmannen pilarin poistamisesta. Euroopan Unionin toimielimet voivat nyt antaa tätä alaa koskevia asetuksia ja direktiivejä.

Tavallinen lainsäätämisjärjestys on näin ollen ulotettu koskemaan muuta kuin operatiivista poliisiyhteistyötä. Operatiivinen yhteistyö puolestaan perustuu erityiseen lainsäätämisjärjestykseen, joka edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä. Lissabonin sopimuksessa määrätään kuitenkin mahdollisuudesta tehdä tiiviimpää yhteistyötä silloin kun neuvosto ei pääse asiasta yksimielisyyteen.

Lisäksi Lissabonin sopimuksessa määrätään Euroopan poliisiviraston (Europol) (EN) vaiheittaisesta vahvistamisesta. Lissabonin sopimuksessa annetaan neuvostolle ja parlamentille valtuudet kehittää Eurojustin tavoin myös Europolin tehtäviä ja toimivaltuuksia tavallisen lainsäätämisjärjestyksen puitteissa. Nykyään Europolin rooli rajoittuu jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyön helpottamiseen. Lissabonin sopimuksessa tarkennetaan, että uusiin tehtäviin voisivat kuulua myös operatiivisten toimien koordinointi, organisointi ja toteuttaminen.

POIKKEUKSET

Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Tanskassa on käytössä poikkeusjärjestely, joka käsittää kaikki vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevat toimenpiteet. Näiden kolmen valtion osallistuminen tätä aluetta koskeviin lainsäädäntömenettelyihin on vapaaehtoista. Toteutetut toimenpiteet eivät näin ollen sido niitä.

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin ja Tanskaan sovelletaan kahta eri poikkeuslauseketta:

  • osallistumista koskeva –lauseke (opt-in), joka antaa kullekin niistä mahdollisuuden osallistua tapauskohtaisesti toimenpiteen hyväksymismenettelyyn tai ottaa käyttöön jo hyväksytyn toimenpiteen. Tämä menettely sitoo niitä samalla tavalla kuin muitakin jäsenvaltioita.
  • vapauttava lauseke (opt-out), joka antaa niille mahdollisuuden olla soveltamatta toimenpiteitä.
Viimeisin päivitys 09.04.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun