RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Demokratian vahvistaminen Euroopan Unionissa

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksessa kansalaisille annetaan keskeinen sija Euroopan unionissa (EU) ja sen toimielimissä. Sopimuksessa pyritään herättämään kansalaisten kiinnostus joskus liian etäiseltä vaikuttavaa EU:ta ja sen toimintaa kohtaan. Yhtenä Lissabonin sopimuksen tavoitteena on edistää eurooppalaista demokratiaa ja antaa kansalaisille mahdollisuus seurata EU:n toimintaa ja kehitystä ja vaikuttaa niihin.

Tämä tavoite edellyttää unionin kansalaisuuden selkeämpää tunnustamista EU:n perustamissopimuksissa. Lissabonin sopimuksella pyritään myös yksinkertaistamaan ja selkeyttämään unionin toimintaa kansalaisten kannalta helpommin ymmärrettäväksi ja lähestyttäväksi. Lissabonin sopimuksella taataan kansalaisten laajempi edustus ja osallistuminen EU:n toimintaan. Kansalaisaloite on yksi tärkeimmistä uudistuksista.

KANSALAISTEN TUNNUSTAMINEN PERUSTAMISSOPIMUKSISSA

Lissabonin sopimuksessa on uusi artikla, jossa unionin kansalaisuus tunnustetaan täysimääräisesti. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 10 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla. Samassa artiklassa todetaan myös, että unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan. Kansalaisuuden tunnustaminen ei tuo kansalaisille uusia oikeuksia, mutta sillä on tärkeä symboliarvo, koska perustamissopimuksissa vakiinnutetaan unionin kansalaisuuden periaate.

SEU‑sopimuksen 10 artiklassa vahvistetaan myös läheisyysperiaate, jonka mukaan päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tämä periaate koskee erityisesti toimivallan käyttöä EU:ssa. Kansalliset ja paikalliset hallinnot on otettava mahdollisimman tehokkaasti mukaan toimivallan käyttöön EU:n tuomiseksi lähemmäs kansalaisia.

EUROOPAN UNIONI LÄHEMPÄNÄ KANSALAISIA

EU:n rakenne ja toimenpiteet vaikuttavat usein monimutkaisilta. Lissabonin sopimuksella selkeytetään EU:n toimintaa ja tehdään se helpommin ymmärrettäväksi kansalaisille. Erilaiset lainsäädäntömenettelyt korvataan nyt tavallisella lainsäätämisjärjestyksellä ja erityisellä lainsäätämisjärjestyksellä, joka määräytyy tarkemmin tapauskohtaisesti. Myös vanha pilarirakenne on korvattu ottamalla EU:ssa käyttöön selkeä ja täsmällinen toimivaltajako.

Lissabonin sopimuksella myös lisätään työskentelyn avoimuutta EU:ssa ja ulotetaan Euroopan parlamentissa käytetty istuntojen julkisuuden periaate koskemaan myös neuvostoa. Avoimuuden lisääminen antaa kansalaisille enemmän tietoja lainsäädäntökeskustelujen sisällöstä.

VAHVEMPI EDUSTUS TOIMIELINTEN TASOLLA

Lissabonin sopimuksella vahvistetaan Euroopan parlamentin toimivaltaa huomattavasti (katso tietosivu "Euroopan parlamentti"). Tärkeimpiä muutoksia ovat

  • lainsäädäntövallan vahvistaminen: tavallinen lainsäätämisjärjestys, jossa parlamentilla on yhtäläinen toimivalta neuvoston kanssa, on ulotettu koskemaan uusia politiikanaloja
  • vahvempi kansainvälinen asema: parlamentti hyväksyy kansainväliset sopimukset, jotka kuuluvat tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin
  • budjettivallan vahvistaminen: parlamentilla on nyt yhtäläiset valtuudet neuvoston kanssa EU:n vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyssä.

Lissabonin sopimus vahvistaa kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa EU:ssa (katso tietosivu "kansalliset kansanedustuslaitokset"). Myös ne voivat ajaa kansalaisten etuja EU:ssa. Tarkemmin sanottuna kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista. Tällä perusteella ne voivat puuttua tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen ja niillä on oikeus viedä asia EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.

KANSALAISTEN LAAJEMPI OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON

Lissabonin sopimuksella otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön kansalaisaloiteoikeus, josta määrätään SEU‑sopimuksen 11 artiklassa: vähintään miljoona unionin kansalaista voi tehdä aloitteen, jossa komissiota kehotetaan tekemään ehdotus tietystä asiasta. Tämä määräys on osoitus EU:n halusta ottaa kansalaiset mukaan eurooppalaisiin hankkeisiin ja heitä koskevien päätösten tekemiseen.

Tälle oikeudelle asetetaan useita edellytyksiä. Miljoonan kansalaisen vähimmäismäärä voi aluksi vaikuttaa hyvin suurelta. Uusien viestintäteknologioiden ansiosta se on kuitenkin suhteellisen helppo saavuttaa lähes puolen miljardin asukkaan Euroopassa. SEU‑sopimuksen 11 artiklassa määrätään myös, että aloitteen allekirjoittajien tulee olla merkittävästä määrästä jäsenvaltioita, jotta vältetään puhtaasti kansallisten etujen ajaminen.

Kansalaisaloiteoikeus ei poista Euroopan komission yksinoikeutta aloitteiden tekemiseen. Sillä on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä unionin kansalaisten tekemät aloitteet. Jos aloite johtaa lainsäädäntöehdotukseen, neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät säädöksen joko tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Viimeisin päivitys 26.03.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun