RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhdyskäytävälausekkeet, hidastuslausekkeet ja nopeutuslausekkeet

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksella tavanomainen lainsäätämisjärjestys ja määräenemmistöpäätökset laajennettiin koskemaan useita politiikanaloja. Tarkoituksena on viedä eteenpäin Euroopan yhdentymisprosessia helpottamalla päätöksentekoa: tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä jäsenvaltioilla ei ole veto-oikeutta, ja mahdollisuudet päästä asioista yksimielisyyteen lisääntyvät.

Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole kovin halukkaita luopumaan osittain valtuudestaan esittää tietyillä politiikanaloilla vastaväitteitä. Tällaisilla "arkaluonteisimpina" pidetyillä aloilla kansallisella itsemääräämisoikeudella on merkittävä painoarvo. Esimerkkinä voidaan mainita ulkopolitiikka, maahanmuutto ja oikeusasiat. Näillä aloilla onkin usein säilytetty erityinen lainsäätämisjärjestys tai yksimieliset päätökset.

Tällaista menettelyjen jäykkyyttä on Lissabonin sopimuksessa lievennetty myös ottamalla käyttöön monentyyppisiä institutionaalisia lausekkeita. Tällaisissa lausekkeissa esitetään erilaisia institutionaalisia mekanismeja, joilla on kuitenkin yhteinen tavoite: Euroopan yhdentymisen helpottaminen "arkaluonteisilla" aloilla, mikäli jäsenvaltiot näin haluavat.

Lissabonin sopimuksessa otetaankin käyttöön kolme eri lauseketyyppiä:

  • ns. yhdyskäytävälausekkeet
  • ns. hidastuslausekkeet
  • ns. nopeutuslausekkeet.

YHDYSKÄYTÄVÄLAUSEKKEET

Yhdyskäytävälausekkeet mahdollistavat poikkeamisen perussopimuksissa alun perin määrätystä lainsäätämisjärjestyksestä. Ne mahdollistavat tietyin edellytyksin etenkin

  • siirtymisen erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen tiettyä alaa koskevan säädöksen hyväksymiseksi
  • siirtymisen yksimielisistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin tiettyä alaa koskevan säädöksen hyväksymiseksi.

Yhdyskäytävälausekkeen käyttöönotosta päätetään aina EU:n neuvoston tai Eurooppa‑neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Jäsenvaltioiden on siis aina oltava yksimielisiä yhdyskäytävälausekkeen käytöstä.

EU:sta tehdyn sopimuksen 48 artiklalla otetaan lisäksi käyttöön yleinen yhdyskäytävälauseke, jota sovelletaan kaikkiin EU:n politiikkoihin (ks. tietosivu "Perussopimusten tarkistaminen"). Tiettyjä EU:n politiikkoja varten on olemassa lisäksi kuusi muuta yhdyskäytävälauseketta, joilla on lainsäätämisjärjestyksellisiä erityispiirteitä (ks. tietosivu "Lainsäädäntömenettelyt").

HIDASTUSLAUSEKKEET

Hidastuslausekkeet koskevat kolmea osa-aluetta:

  • siirtotyöläisten sosiaaliturvajärjestelmien koordinointitoimenpiteet (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 48 artikla)
  • oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artikla)
  • tiettyjä rikoksia koskevien yhteisten sääntöjen laatiminen (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artikla).

Hidastuslausekkeet on luotu, jotta tavanomaista lainsäätämisjärjestystä voitaisiin soveltaa kolmella edellä mainitulla politiikanalalla. Hidastusmekanismi siis lieventää tavanomaista lainsäätämisjärjestystä: jäsenvaltio voi vedota Eurooppa-neuvostoon, jos se katsoo, että hyväksyttävänä oleva lainsäädäntöluonnos uhkaa sen sosiaaliturva- tai rikosoikeusjärjestelmän perusperiaatteita. Tällöin menettely keskeytetään, ja Eurooppa-neuvosto voi

  • joko palauttaa luonnoksen neuvostolle, joka jatkaa menettelyä ottaen huomioon esitetyt huomautukset
  • tai päättää menettelyn lopullisesti ja pyytää tarvittaessa komissiolta uutta ehdotusta.

Hidastuslausekkeiden etuna ei siis ole pelkästään niiden tarjoama mekanismi vaan myös mahdollisuus laajentaa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä asianomaisille politiikanaloille. Tämän päätöksentekoprosessissa käyttöön otetun mekanismin avulla vastahakoisimmatkin jäsenvaltiot on saatu soveltamaan tavanomaista lainsäätämisjärjestystä tiettyihin politiikkoihin, joihin aiemmin sovellettiin yksimielisyyspäätöstä koskevaa sääntöä.

NOPEUTUSLAUSEKKEET

Näillä lausekkeilla "nopeutetaan" Euroopan yhdentymiskehitystä tiettyjen jäsenvaltioiden välillä siten, että niiden on helpompi ottaa tietyillä aloilla käyttöön tiiviimpää yhteistyötä.

Nopeutuslausekkeet mahdollistavat poikkeamisen tiiviimmän yhteistyön aloittamismenettelystä. Niiden avulla tiiviimmän yhteistyön katsotaan syntyneen, kun siihen osallistuu vähintään yhdeksän jäsenvaltiota. Yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot siis ainoastaan ilmoittavat neuvostolle, parlamentille ja komissiolle haluavansa aloittaa tiiviimmän yhteistyön.

Nopeutuslausekkeet koskevat neljää osa-aluetta:

  • oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artikla)
  • tiettyjä rikoksia koskevien yhteisten sääntöjen laatiminen (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artikla)
  • Euroopan syyttäjäviraston perustaminen (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 86 artikla)
  • poliisiyhteistyö (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artikla).

Huomautettakoon, että yhteistyötä ja rikoksia koskevat nopeutuslausekkeet johtuvat suoraan kyseisillä aloilla sovellettavien hidastuslausekkeiden käyttöönotosta. Kun hidastuslauseke on otettu käyttöön ja lainsäädäntömenettely on estetty, valtiot voivat halutessaan siirtyä käyttämään nopeutuslauseketta. Näin ne voivat keskuudessaan jatkaa lainsäädäntömenettelyä ja saattaa sen päätökseen tiiviimmän yhteistyön perusteella.

Tämä tiivistelmä on laadittu tiedotustarkoituksessa. Sillä ei ole tarkoitus tulkita tai korvata viiteasiakirjaa, joka on ainoa sitova oikeusperusta.

Viimeisin päivitys 19.03.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun