RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tiiviimpi yhteistyö

JOHDANTO

Jäsenvaltiot toteuttavat tiiviimpää yhteistyötä EU:n politiikkojen yhteydessä. Sen ansiosta yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden on mahdollista viedä yhteistyönsä pidemmälle kuin perussopimuksissa on kyseessä olevan politiikanalan osalta alun perin määrätty. Tiiviimpi yhteistyö toteutetaan Euroopan unionin puitteissa EU:n toimielinten ja menettelyjen avulla.

Tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena onkin nopeuttaa Euroopan yhdentymiskehitystä kaikkein kunnianhimoisimpien jäsenvaltioiden osalta. Niille jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä yhteistyöhön myöhemmin, annetaan siihen mahdollisuus.

Tiiviimpää yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikilla unionin politiikanaloilla, lukuun ottamatta EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia aloja.

YLEISET PERIAATTEET

Tiiviimmän yhteistyön on vahvistettava unionin yhdentymiskehitystä, eikä se saa vahingoittaa unionin sisämarkkinoita eikä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lissabonin sopimuksessa vahvistettiin tiiviimmän yhteistyön perustavien jäsenvaltioiden vähimmäismääräksi yhdeksän.

Tiiviimpi yhteistyö on sitä perustettaessa avoinna kaikille jäsenvaltioille. Siihen voi myös liittyä milloin tahansa edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio mukautuu tiiviimmän yhteistyön yhteydessä tehtyihin päätöksiin. Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tiiviimpään yhteistyöhön osallistuu mahdollisimman monta jäsenvaltiota.

Tiiviimmän yhteistyön yhteydessä hyväksytyt säädökset eivät kuulu unionin säännöstöön. Niitä soveltavat ainoastaan yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot.

Neuvosto ja komissio varmistavat, että tiiviimmän yhteistyön yhteydessä toteutetut toimet ovat johdonmukaisia unionin muihin politiikkoihin ja toimiin nähden.

Lissabonin sopimus antaa mahdollisuuden soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön yhdyskäytävälausekkeita, lukuun ottamatta päätöksiä, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Yhdyskäytävälausekkeiden ansiosta voidaan yksimielisyyden sijasta soveltaa määräenemmistöpäätöksentekoa tai erityisen lainsäätämisjärjestyksen tilalla noudattaa tavallista lainsäätämisjärjestystä.

TIIVIIMMÄN YHTEISTYÖN ALOITUSMENETTELY

Tämä menettely koskee kaikkea tiiviimpää yhteistyötä, lukuun ottamatta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toteutettavaa yhteistyötä.

Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa tiiviimmän yhteistyön, esittävät asiasta pyynnön komissiolle, joka esittää sen jälkeen ehdotuksen neuvostolle. Parlamentin hyväksynnän saatuaan neuvosto voi antaa luvan tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseen.

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, esittää siitä pyynnön komissiolle ja neuvostolle. Komissio päättää ensin, antaako se jäsenvaltiolle luvan liittyä tiiviimpään yhteistyöhön vai ei. Jos komissio epää luvan toistamiseen, jäsenvaltio voi saattaa asian neuvoston käsiteltäväksi, joka ratkaisee asian jäsenvaltion pyynnöstä.

YHTEISNEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN (YUTP) ALALLA SOVELLETTAVA ERITYISMENETTELY

Tiiviimpi yhteistyö YUTP:n alalla poikkeaa yleisestä menettelystä siten, että komissio ei ehdota sitä eikä parlamentti anna sille hyväksyntäänsä. Tällaisen yhteistyön aloittamisesta päättää pääasiassa neuvosto. Se ratkaisee yksimielisesti, antaako se tiiviimpää yhteistyötä pyytäneille jäsenvaltioille luvan siihen vai ei. Lisäksi komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antavat asiasta lausuntonsa. Jäsenvaltioiden esittämä pyyntö annetaan Euroopan parlamentille ainoastaan tiedoksi.

PUOLUSTUKSEN ALALLA SOVELLETTAVA TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

Lissabonin sopimuksessa otettiin käyttöön kolmentyyppistä yhteistyötä puolustuksen alalla.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan aloittaa pysyvän rakenteellisen yhteistyön. Tällöin ne sitoutuvat osallistumaan eurooppalaisiin puolustustarvikeohjelmiin ja toimittamaan taisteluyksiköitä EU:n puitteissa käynnistettyihin operaatioihin. Tällä alalla sovelletaan erittäin joustavaa menettelyä: jäsenvaltioiden vähimmäismäärää koskevia vaatimuksia ei ole, ja neuvosto päättää luvan antamisesta pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön määräenemmistöllä.

Jäsenvaltiot voivat myös osallistua määrättyihin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alaan kuuluviin operaatioihin. Ne ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43 artiklassa tarkoitettuja operaatioita. Kyseeseen tulevat esimerkiksi humanitaariset tai rauhanturvatehtävät. Neuvosto tekee ratkaisunsa tällaisesta jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä yksimielisellä päätöksellä.

Lisäksi uusi Euroopan puolustusvirasto tarjoaa yhteistyöpuitteet niille jäsenvaltioille, jotka haluavat parantaa sotilaallisia voimavarojaan. Viraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot.

NOPEUTUSLAUSEKKEET RIKOSOIKEUDEN JA POLIISIASIOIDEN ALALLA

Lissabonin sopimuksella helpotetaan tiiviimmän yhteistyön käyttöä rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Näin ollen aloitusmenettelyä joustavoitetaan, jos jäsenvaltio on käyttänyt "hätäjarrulauseketta" vastustaakseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antamista tällä alalla. Tällöin jäsenvaltiot käynnistävät tiiviimmän yhteistyön oma‑aloitteisesti asianomaisen säädösluonnoksen perusteella, jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota osallistuu yhteistyöhön. Tämä niin kutsuttu nopeutuslauseke korvaa näin ollen "hätäjarrulausekkeen".

Euroopan syyttäjäviraston perustamista ja poliisiyhteistyötä varten on lisäksi otettu käyttöön kaksi muuta nopeutuslauseketta. Molemmissa tapauksissa vähintään yhdeksän jäsenvaltiota voi aloittaa tiiviimmän yhteistyön. Luvan antaminen tällaiseen yhteistyöhön ei siis edellytä komission ehdotusta eikä neuvostossa toimitettua äänestystä.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

ArtiklaAihe
Euroopan unionista tehty sopimus20Tiiviimmän yhteistyön määritelmä
44EU:n puolustusoperaation puitteissa tehtävä yhteistyö
45Euroopan puolustusviraston puitteissa tehtävä yhteistyö
46Pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuksen alalla
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus326328Tiiviimmän yhteistyön yleisperiaatteet
329Tiiviimmän yhteistyön aloitusmenettelyt
330Tiiviimpään yhteistyöhön liittyvät äänestysmenettelyt
331Jäsenvaltion osallistumien jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön
332Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta aiheutuvat kulut
333Tiiviimpään yhteistyöhön liittyvät yhdyskäytävälausekkeet
334Komission ja neuvoston rooli tiiviimmän yhteistyön toteuttamisessa
82 ja 83Tiiviimpi yhteistyö rikosasioissa
86Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskeva tiiviimpi yhteistyö
87Tiiviimpi yhteistyö poliisiasioiden alalla

Tämä tiivistelmä on laadittu tiedotustarkoituksessa. Sillä ei ole tarkoitus tulkita tai korvata viiteasiakirjaa, joka on ainoa sitova oikeusperusta.

Viimeisin päivitys 15.03.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun