RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Määräenemmistöpäätöksenteon ja tavallisen lainsäätämisjärjestyksen laajentaminen

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksella pyritään uudistamaan ja kehittämään Euroopan unionin (EU) päätöksentekomenettelyä. Unionin laajennuttua 27:ään jäsenvaltioon yksimielinen päätöksenteko on vaikeampaa ja pattitilanteiden riski kasvaa. Lissabonin sopimuksella määräenemmistöpäätöksentekoa laajennetaan monille uusille politiikanaloille. Sen tavoitteena on edistää Euroopan yhdentymiskehitystä helpottamalla päätöksentekoa toimielimissä.

Lissabonin sopimuksella määräenemmistöpäätöksentekoa laajennetaan koskemaan useita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) määräyksiä

  • suoraan täsmentämällä ne tapaukset, joissa Eurooppa-neuvosto tai neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä
  • epäsuorasti ulottamalla tavallinen lainsäätämisjärjestys koskemaan uusia aloja.

Päätöksentekoprosessin kehittäminen on tavoitteena myös niissä muutoksissa, joita Lissabonin sopimuksessa tehdään määräenemmistön käsitteen määritelmään.

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

Lissabonin sopimuksella toteutetun toimielinuudistuksen johdosta Eurooppa-neuvosto päättää tästä lähin määräenemmistöllä

  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinnasta (SEU 15 artikla)
  • neuvoston kokoonpanoja koskevan luettelon vahvistamisesta (SEU 16 artikla)
  • unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittämisestä (SEU 18 artikla)
  • neuvoston puheenjohtajuudesta (SEUT 236 artikla)
  • Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten nimittämisestä (SEUT 283).

Myös neuvosto kokoontuu tästä lähin päättämään määräenemmistöllä

  • Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntöön tehtävistä muutoksista ja erityistuomioistuinten perustamisesta (SEUT 257 ja 281 artikla)
  • EU:n jäsenvaltion tekemän erosopimuksen hyväksymisestä (SEUT 50 artikla)
  • komission täytäntöönpanovaltaan liittyvien määräysten ja periaatteiden vahvistamisesta (SEUT 291 artikla).

VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE

Lissabonin sopimuksella lujitetaan merkittävästi EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Neuvosto on tavallisesti hyväksynyt tällä alalla toteutettavat toimenpiteet yksimielisesti. Monien toimenpiteiden osalta noudatetaan vastaisuudessa tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tavoitteena on lisätä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaan liittyvien EU:n toimien demokraattisuutta ja vahvistaa niiden legitiimiyttä Euroopan parlamentin osallistumisen ja määräenemmistöpäätöksenteon laajentamisen avulla. Tästä lähin tavallista lainsäätämisjärjestystä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka kuuluvat seuraavien alojen piiriin:

  • rajavalvonta- ja maahanmuuttopolitiikka (SEUT 77, 78 ja 79 artikla)
  • yksityisoikeuden alan oikeudellinen yhteistyö (SEUT 81 artikla)
  • poliisiyhteistyö (SEUT 87 ja 88 artikla)
  • rikosoikeuden alan oikeudellinen yhteistyö (SEUT 82, 83, 84 ja 85 artikla); määräenemmistöpäätöksentekoa on voitu laajentaa koskemaan 82 ja 83 artiklaa kahden "hätäjarruiksi" kutsutun lausekkeen ansiosta: jäsenvaltiolla, joka katsoo oikeusjärjestelmänsä perusperiaatteiden olevan uhattuina, on mahdollisuus vedota Eurooppa-neuvostoon. Tällöin lainsäädäntömenettely keskeytetään, kunnes Eurooppa‑neuvosto pyytää komissiota esittämään uuden ehdotuksen tai päättää käynnistää menettelyn uudelleen esitetyt seikat huomioon ottaen.

YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA (YUTP)

YUTP:n alalla perusperiaatteena on edelleen yksimielinen päätöksenteko. SEU 31 artiklan mukaan tästä säännöstä on kuitenkin neljä poikkeusta: neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä

  • tehdessään päätöksen, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta Eurooppa-neuvoston päätöksen perusteella
  • tehdessään päätöksen, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta ja joka perustuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotukseen
  • tehdessään päätöksen sellaisen päätöksen täytäntöönpanosta, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta YUTP:n alalla
  • nimittäessään erityisedustajan korkean edustajan ehdotuksesta.

Lisäksi käyttöön otetaan erityinen yhdyskäytävälauseke, jotta neuvosto voi tehdä muun tyyppisiä päätöksiä koskevat ratkaisut määräenemmistöllä. Eurooppa‑neuvosto hyväksyy määräenemmistöpäätöksenteon soveltamisalan laajentamisen etukäteen yksimielisellä päätöksellä.

Lisäksi Lissabonin sopimuksella perustetaan uusia välineitä, joita koskevat yksityiskohtaiset säännöt neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä:

  • YUTP:n käynnistysrahasto (SEU 41 artikla)
  • Euroopan puolustusvirasto (SEU 45 artikla).

Niiden jäsenvaltioiden välille, joilla on huomattavat sotilaalliset voimavarat, voidaan myös organisoida pysyvää rakenteellista yhteistyötä. Siinä tapauksessa neuvosto tekee määräenemmistöllä päätöksen, jossa vahvistetaan tällaista yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt (SEU 46 artikla).

MUUT POLITIIKANALAT

Määräenemmistöpäätöksenteon laajentaminen koskee useimpia unionin politiikanaloja. Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatetaan tästä lähin seuraavilla aloilla:

  • työntekijöiden vapaa liikkuvuus (SEUT 48 artikla); määräenemmistöpäätöksenteon laajentamiseksi tälle alalle käyttöön on otettu "hätäjarrulauseke". Sen periaate on sama kuin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa kahdessa "hätäjarrussa": lainsäädäntömenettely voidaan keskeyttää, jos jäsenvaltio katsoo sosiaaliturvajärjestelmänsä olevan uhattuna
  • liikenne (SEUT 91 artikla)
  • lainsäädännön lähentäminen (SEUT 118 artikla)
  • rahapolitiikka (SEUT 129 ja 133 artikla)
  • koulutus, ammatillinen koulutus ja urheilu (SEUT 165 artikla)
  • kulttuuri (SEUT 167 artikla)
  • tutkimus (SEUT 182 ja 189 artikla)
  • energia (SEUT 194 artikla)
  • matkailu (SEUT 195 artikla)
  • pelastuspalvelu (SEUT 196 artikla)
  • hallinnollinen yhteistyö (SEUT 197 artikla)
  • yhteinen kauppapolitiikka (SEUT 207 artikla)
  • kolmansien maiden kanssa tehtävä rahoitusalan yhteistyö (SEUT 213 artikla)
  • humanitaarinen apu (SEUT 214 artikla).

Tämä tiivistelmä on laadittu tiedotustarkoituksessa. Sillä ei ole tarkoitus tulkita tai korvata viiteasiakirjaa, joka on ainoa sitova oikeusperusta.

Viimeisin päivitys 19.02.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun