EUROPA

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksella toteutetaan laaja toimielinuudistus, joka koskee pääasiassa Eurooppa‑neuvostoa, komissiota, neuvostoa, parlamenttia ja unionin tuomioistuinta. Lissabonin sopimuksessa tehdään myös monia vähäisempiä muutoksia EU:n kahden neuvoa‑antavan komitean kokoonpanoon ja toimintaan. Euroopan keskuspankille puolestaan annetaan EU:n toimielimen asema.

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

Jäsenvaltioilla on komiteassa enintään 350 jäsentä. Jäsenvaltioiden välisestä paikkajaosta ei enää määrätä Lissabonin sopimuksessa, kuten aikaisemmin. Neuvosto vahvistaa komitean kokoonpanoa koskevat säännöt yksimielisellä päätöksellä, samalla tavoin kuin parlamentin paikkajaon. Lisäksi komitean jäsenten toimikautta pidennetään Lissabonin sopimuksella neljästä vuodesta viiteen vuoteen, mikä vastaa komission ja parlamentin jäsenten toimikautta. Komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa ja työvaliokuntansa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kahden vuoden sijasta.

Neuvoa‑antavana elimenä talous- ja sosiaalikomitea voi tästä lähin antaa lausuntoja Euroopan parlamentin esitettyä sille lausuntopyynnön.

ALUEIDEN KOMITEA

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tavoin alueiden komitean jäsenten määrä on enintään 350, ja jäsenvaltiokohtainen paikkajako vahvistetaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Alueiden komitean jäsenet nimetään vastedes neljän vuoden sijasta viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sen puheenjohtaja ja työvaliokunta kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Lisäksi Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan alueiden komitean neuvoa-antavaa roolia laajentamalla sen tehtäväkenttää. Siten pelastuspalvelu, ilmastonmuutos, energia‑ala ja yleistä etua koskevat palvelut lisätään niiden alojen luetteloon, joista komiteaa on kuultava. Komission ja neuvoston tavoin myös Euroopan parlamentti voi pyytää alueiden komitealta lausuntoa.

Alueiden komitealla on EU:ssa myös uusia oikeuksia, sillä se voi turvautua kahdentyyppisiin oikeuskeinoihin unionin tuomioistuimessa. Toisaalta komiteasta tulee yksi toissijaisuusperiaatteen takaajista EU:ssa. Se voi panna unionin tuomioistuimessa vireille kanteen sellaisen säädöksen kumoamiseksi, joka ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen (toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 8 artikla). Vireillepano‑oikeus rajoittuu kuitenkin niihin säädöksiin, jotka edellyttävät komitean kuulemista. Toisaalta alueiden komitea voi SEUT‑sopimuksen 263 artiklan nojalla saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi omien oikeuksiensa turvaamiseksi. Näin ollen sillä on vastedes käytössään oikeuskeinoja, jotka antavat sille mahdollisuuden käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi muissa EU:n toimielimissä.

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EKP:lle annettiin EU:n toimielimen asema samoin perustein kuin Eurooppa-neuvostolle, parlamentille, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Samalla siitä tulee ainoa toimielin, joka on oikeushenkilö.

Sen kolme tärkeintä johtoelintä ovat:

• EKP:n neuvosto, jonka muodostavat EKP:n johtokunnan jäsenet sekä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Kyseessä on EKP:n tärkein päätöksentekoelin. Se johtaa euroalueen rahapolitiikkaa
• Eurooppa-neuvosto nimittää vastedes johtokunnan kuusi jäsentä määräenemmistöllä vähentääkseen pattitilanteiden riskiä
• EKP:n yleisneuvosto, johon kuuluvat johtokunnan jäsenet ja jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajat.

Lissabonin sopimuksessa määritellään myös tarkemmin EKP:n kaksi päätehtävää:

• EKP ja EU:n jäsenvaltioiden keskuspankit muodostavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ). EKPJ:n ensisijainen tavoite on pitää yllä hintatason vakautta. Se osallistuu myös unionin yleisen talouspolitiikan toteuttamiseen
• EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, muodostavat eurojärjestelmän. EKPJ:sta poiketen eurojärjestelmä määrittelee ja harjoittaa unionin rahapolitiikkaa. Eurojärjestelmä oli EKP:n tähän saakka käyttämä epävirallinen nimitys. Tästä lähin se tunnustetaan Lissabonin sopimuksessa täysimääräisesti.

Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan myös EKP:n riippumattomuus. Riippumattomuuden takaavat johtokunnan jäsenten suhteellisen pitkä toimikausi (kahdeksan vuotta) sekä EKP:ta ja jäsenvaltioiden keskuspankkeja koskeva kielto, etteivät ne saa ottaa vastaan ohjeita muilta EU:n toimielimiltä, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta tahoilta.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

	Artiklat	Aihe
SEUT‑sopimus	282–284	Euroopan keskuspankin kokoonpano ja valtuudet
	301–304	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kokoonpano ja valtuudet
	305–307	Alueiden komitean kokoonpano ja valtuudet