RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin neuvosto

JOHDANTO

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perussopimuksiin on liitetty unionin laajentumista silmällä pitäen toimielimiä koskeva pöytäkirja. Pöytäkirjassa vahvistetaan toimielimiä koskevia tiettyjä edellytyksiä, joiden on täytyttävä ennen unionin seuraavaa laajentumista, ja niiden mukaisesti hallitustenvälinen konferenssi kutsutaan koolle ennen kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden lukumäärä on yli 20. Nykyinen toimielinrakenne on peräisin ajalta, jolloin järjestelmä oli kuutta jäsenvaltiota varten, ja vaikka sitä on tarkistettu uusien jäsenvaltioiden liittymisen yhteydessä, sen toiminta perustuu edelleen samoihin toimielimiä koskeviin periaatteisiin.

Tässä yhteydessä neuvostoon liittyy kaksi kysymystä:

  • jäsenvaltioiden edustajien äänten painotus
  • määräenemmistöllä tapahtuvan äänestyksen soveltamisala.

Toimielimiä koskevalla pöytäkirjalla kysymykset, jotka koskevat äänten painotusta neuvostossa ja komission kokoonpanoa sisällytetään yhteiseen kehykseen. Perimmäisenä tarkoituksena on yhteisön toimielinjärjestelmän tarkistaminen siten, että pienten ja keskisuurten maiden suhteellinen painoarvo ei olisi epäsuhteessa niiden väkilukuun nähden.

Tällä painotuksella on aivan erityinen merkitys siksi, että määräenemmistöllä tehtävien päätösten lukumäärää lisätään. Määräenemmistöä sovelletaankin valtaosaan uusista määräyksistä, joita lisätään perussopimuksiin Amsterdamin sopimuksella. Samalla määräenemmistön käyttöä on laajennettu eräisiin jo voimassa oleviin määräyksiin.

Lisäksi neuvoston pääsihteeristöllä on erityisasema yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.

ÄÄNTEN UUDELLEENPAINOTUS JA KAKSINKERTAINEN ENEMMISTÖ

Äänten uudelleenpainotus tai kaksinkertaisen enemmistön käyttöön ottaminen ovat vaihtoehtoja, joista jäsenvaltioiden on valittava ennen Euroopan unionin seuraavaa laajentumista.

Uudelleenpainotus edellyttäisi sitä, että suurille valtioille annettujen äänten osuutta lisättäisiin suhteessa pieniin valtioihin. Kaksinkertainen enemmistö ei sitä vastoin muuttaisi periaatteessa tämänhetkistä painotusta, mutta edellyttäisi sitä, että jotta päätös voitaisiin hyväksyä neuvostossa, sen olisi saatava määräenemmistöön riittävä äänimäärä sekä erikseen määritettävä osuus Euroopan unionin väestöstä.

Toimielimiä koskevassa pöytäkirjassa nämä neuvostoa koskevat kysymykset liitetään komission uudistamiseen. Pöytäkirjassa määrätään, että unionin ensimmäisen laajentumisen voimaantulopäivänä komissiossa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta edellyttäen, että ääntenpainotusta neuvostossa on muutettu kyseiseen päivämäärään mennessä kaikkia jäsenvaltioita tyydyttävällä tavalla, joko painottamalla äänet uudelleen tai ottamalla käyttöön kaksinkertainen enemmistö.

MÄÄRÄENEMMISTÖLLÄ TAPAHTUVAN ÄÄNESTÄMISEN LAAJENTAMINEN

Määräenemmistöllä tapahtuvan äänestämisen soveltamisalaa on laajennettu seuraaviin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiin (suluissa olevat artiklat vastaavat uutta numerointia):

  • ulkomaalaisiin sovellettavasta erityissääntelystä annettujen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen (sijoittautumisoikeus, 46 artiklan 2 kohta)
  • tutkimusta koskevan puiteohjelman hyväksyminen ja mahdollinen mukauttaminen (166artikla)
  • tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien yhteisyritysten perustaminen (171 ja 172 artikla).

Määräenemmistöllä tapahtuvaa äänestystä sovelletaan myös seuraaviin uusiin määräyksiin, jotka sisällytetään Euroopan yhteisön perustamissopimukseen:

  • työllisyyttä koskevien suuntaviivojen vahvistaminen (128 artikla)
  • työllisyyttä edistävät toimenpiteet (129 artikla)
  • toimenpiteet jäsenvaltioiden välisen sekä jäsenvaltioiden ja komission välisen tulliyhteistyön vahvistamiseksi (135 artikla)
  • sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen (137 artiklan 2 kohta)
  • toimenpiteet miesten ja naisten tasavertaisten mahdollisuuksien ja tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi (141 artiklan 3 kohta)
  • kansanterveyden edistäminen (152 artiklan 4 kohta)
  • niiden yleisperiaatteiden vahvistaminen, jotka säätelevät oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin (255 artikla)
  • yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta (280 artikla)
  • tilastojen laatimista koskevat toimenpiteet (285 artikla)
  • henkilötietojen käsittelyä koskevan riippumattoman valvontaelimen perustaminen (286 artikla)
  • Euroopan yhteisön perustamissopimuksen soveltamista syrjäisimpiin alueisiin koskevien edellytysten vahvistaminen (299 artiklan 2 kohta).

Lisäksi määräenemmistöllä tapahtuvaa äänestystä käytetään vastedes yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) yhteydessä kahdessa tapauksessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto):

  • Eurooppa-neuvoston määrittelemän yhteisen strategian soveltamista koskevien päätösten hyväksymiseksi
  • kaikkien niiden päätösten osalta, joilla pannaan täytäntöön neuvoston etukäteen hyväksymä yhteinen toiminta tai yhteinen kanta.

PÄÄSIHTEERISTÖ

Neuvoston pääsihteeri toimii YUTP:n korkeana edustajana, ja pääsihteeristön hallinnosta vastaa apulaispääsihteeri. Neuvosto nimittää molemmat yksimielisellä päätöksellä.

YUTP:n korkea edustaja auttaa puheenjohtajistoa ja neuvostoa osallistumalla erityisesti poliittisten päätösten muotoilemiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Se hoitaa myös edustustehtäviä ja saa apua vastuullaan olevalta toimintapolitiikan suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksiköltä.

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun