RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan parlamentti

JOHDANTO

Euroopan unionin tuleva laajentuminen Keski- ja Itä-Eurooppaan edellyttää sitä, että Euroopan unionin toimielinten toimintaa tarkistetaan. Tämänhetkinen rakenne on nimittäin perintöä järjestelmästä, joka oli suunniteltu kuudelle jäsenvaltiolle, ja vaikka järjestelmää on mukautettu uusien jäsenvaltioiden liittymisen huomioon ottamiseksi, se toimii yhä samojen toimielimiä koskevien periaatteiden perusteella.

Amsterdamin sopimuksen laatinut hallitustenvälinen konferenssi halusi samanaikaisesti parantaa Euroopan unionin toimielinten demokraattista oikeutusta ja lujittaa toimielinkoneiston tehokkuutta unionin laajentumista silmällä pitäen. Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä tapahtuvan Euroopan parlamentin aseman vahvistumisen ansiosta ensin mainittu tavoite voidaan toteuttaa. Toimielinten valmistamiseksi uusien jäsenvaltioiden jäsenyyteen on kuitenkin järjestettävä toinen hallitustenvälinen konferenssi, kuten perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa määrätään.

Euroopan parlamentin oikeuksia lisätään Euroopan unionin päätöksentekoprosessissa. Lainsäädäntömenettelyjen määrää on vähennetty ja niitä on yksinkertaistettu. Uudessa perussopimuksessa määrätään, että yhteistyömenettelystä luovutaan lähes kokonaan ja yhteispäätösmenettely laajenee merkittävästi, minkä ansiosta Euroopan parlamentti on todellinen lainsäätäjä yhdessä neuvoston kanssa.

YHTEISPÄÄTÖSMENETTELY

Yhteispäätösmenettelyn laajentaminen

Yhteispäätösmenettelyn soveltamisalaa on laajennettu merkittävästi. Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen yhteispäätösmenettely on vastedes yleinen käytäntö asioissa, joissa sovelletaan määräenemmistöä, sekä asioissa, joista määrätään ensimmäistä kertaa uudessa perussopimuksessa (erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa neuvosto tekee kuitenkin päätökset määräenemmistöllä, jolloin edellytetään ainoastaan parlamentin kuulemista). Yhteispäätösmenettelyä sovelletaan myös eräillä aloilla, joista neuvosto tekee yksimielisen päätöksen. Yhteistyömenettelyä sovelletaan ainoastaan eräisiin talous- ja rahaliittoon liittyviin päätöksiin.

Tarkemmin sanottuna yhteispäätösmenettelyä laajennetaan seuraavissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kattamissa asioissa (suluissa mainitut artiklat vastaavat uutta numerointia):

  • kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto (12 artikla)
  • unionin kansalaisten liikkumis- ja oleskeluoikeus Euroopan unionin alueella (18 artikla 2 kohta)
  • siirtotyöläisten sosiaaliturva (42 artikla)
  • ulkomaalaisten sijoittautumisoikeus (56 artikla 2 kohta)
  • ammatinharjoittamista koskevien periaatteiden muuttaminen (47 artikla 2 kohta)
  • liikennepolitiikan harjoittaminen (71 ja 80 artikla)
  • työllisyyden edistämistä koskevat toimenpiteet (129 r artikla)
  • Amsterdamin sopimuksella Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyt "sosiaalipolitiikasta tehdystä sopimuksesta" johtuvat määräykset
  • tulliyhteistyö (135 artikla)
  • sosiaalisen syrjäytymisen torjuntatoimenpiteiden tehostaminen (137 artikla 2 kohta)
  • miesten ja naisten tasavertaiset mahdollisuudet ja tasavertainen kohtelu (141 artikla)
  • Euroopan sosiaalirahastoa koskevat soveltamispäätökset (148 artikla)
  • ammatillinen koulutus (150 artikla 4 kohta)
  • kansanterveys (152 artikla)
  • eräät Euroopan laajuisia verkkoja koskevat määräykset (156 artikla)
  • Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat soveltamispäätökset (162 artikla)
  • tutkimus (172 artikla)
  • ympäristö (175 artikla 1 kohta)
  • kehitysyhteistyö (179 artikla)
  • avoimuus (255 artikla)
  • petosten torjunta (280 artikla)
  • tilastot (285 artikla)
  • neuvoa-antavan tietosuojaviranomaisen perustaminen (286 artikla).

Yhteispäätösmenettelyn yksinkertaistaminen

Maastrichtin sopimuksen menettelyyn saattoi kuulua kolme neuvoston käsittelyä, jos neuvosto ja Euroopan parlamentti eivät pääse asiassa sopimukseen. Jos parlamentti ja neuvosto eivät olleet päässeet sopimukseen jonkin säädösehdotuksen toisen käsittelyn jälkeen, neuvosto voi vahvistaa yhteisen kantansa kolmannessa käsittelyssä. Tällöin teksti hyväksyttiin, paitsi jos parlamentti hylkäsi sen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Koska Euroopan parlamentilla on vaikeuksia muodostaa yksinkertainen enemmistö, neuvoston asema lainsäädäntömenettelyssä korostui.

Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvostolta poistui mahdollisuus kolmanteen käsittelyyn. Menettelyä on lyhennetty ja jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse sopimukseen, ehdotettu säädösteksti hylätään. Näin ollen parlamentille muodostuu täysivaltainen lainsäädännöllinen asema, sillä neuvoston on päästävä sopuratkaisuun, jos se haluaa, että säädösteksti hyväksytään.

Hallitustenvälisessä konferenssissa annetussa julistuksessa kehotetaan lisäksi asianomaisia toimielimiä (parlamenttia, neuvostoa ja komissiota) noudattamaan 251 (ent. 189 b) artiklassa vahvistettuja määräaikoja. Parlamentin toisen käsittelyn ja sovittelukomitean työn päättymisen välinen aika saa olla enintään yhdeksän kuukautta.

EUROOPAN PARLAMENTIN TULEVA ORGANISAATIO

Amsterdamin sopimuksessa vahvistetaan Euroopan parlamentin enimmäiskoko. Parlamentin jäsenten lukumäärä voi olla enintään 700, myöskin sen jälkeen kun Euroopan unioni on laajentunut Keski- ja Itä-Eurooppaan.

Euroopan parlamentti tekee ehdotuksia sellaisen yleistä suoraa vaalia koskevan järjestelmän luomiseksi, joka olisi yhdenmukainen kaikissa jäsenvaltioissa tai jossa noudatettaisiin yhteisiä periaatteita.

Euroopan parlamentti laatii yhdessä neuvoston kanssa ja komission lausunnon saatuaan jäsenilleen työjärjestyksen.

Parlamentin asema komission jäsenten nimittämisessä kasvaa. Maastrichtin sopimuksella käyttöön otettua komission jäsenten nimittämismenettelyä on muutettu. Parlamentin on ensin hyväksyttävä jäsenvaltioiden valinta komission puheenjohtajaksi ja tämän jälkeen asetettava virkaan loput jäsenvaltioiden ja puheenjohtajan yhteisellä sopimuksella nimetyt komission jäsenet.

Eri perussopimuksiin liitetään toimielinten päätoimipaikkoja koskeva pöytäkirja. Siinä vahvistetaan Eurooppa-neuvoston Edinburghissa joulukuussa 1992 tekemä sopimus ja ilmoitetaan, että Euroopan parlamentin päätoimipaikka on "Strasbourg, jossa pidetään kaksitoista kuukausittaista täysistuntoa, mukaan lukien talousarviota käsittelevä istunto". Ylimääräiset täysistunnot sekä parlamentin eri valiokuntien kokoukset pidetään Brysselissä. "Euroopan parlamentin pääsihteeristö ja sen osastot sijaitsevat edelleen Luxemburgissa".

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun