RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Avoimuus, perussopimusten yksinkertaistaminen ja yhteisön lainsäädännön laatu

JOHDANTO

Euroopan unioni käsittelee usein teknisiä ja monimutkaisia asioita. Lisäksi sen toimielinjärjestelmä on ainutlaatuinen ja aluksi vaikea hahmottaa. Euroopan unionin toimielinten, jäsenvaltioiden poliittisen ja talouselämän edustajien sekä Euroopan kansalaisten välillä on myöskin ilmennyt monia väärinkäsityksiä ja sekaannuksia. Toimielimet ovat lisänneet toimintansa ja päätöksentekoprosessinsa avoimuutta edistääkseen Euroopan yhdentymisprosessin parempaa ymmärtämistä.

Avoimuuden käsite koskee lähinnä sitä, miten kansalaiset saavat tutustua unionia koskeviin tietoihin ja asiakirjoihin, mutta avoimuus liittyy myös nykyistä selkeämpien säädöstekstien tuottamiseen. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että tuotettaisiin yksi toisinto jokaista muutettua säädöstekstiä kohden (joko virallisella kodifioinnilla tai epävirallisella konsolidoinnilla) vaan myös siitä, että määriteltäisiin säädöstekstin kirjoittamista koskevat säännöt, jotta kaikilla yhteisön virallisilla kielillä (tällä hetkellä 11:llä) vahvistettava lainsäädäntö olisi mahdollisimman selkeää.

Amsterdamin sopimuksessa määritellään eräitä kansalaisia koskevia oikeuksia ja annetaan suosituksia toimielimille, jotta edistettäisiin mahdollisimman hyvää tiedotusta ja tällä tavoin parannettaisiin Euroopan unionin demokraattista toimintaa.

AVOIMUUS

Euroopan yhteisön perustamissopimukseen on tehty eräitä muutoksia avoimuuden käsitteen selkeyttämiseksi.

Siihen on lisätty uusi 255 artikla: kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöllä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin.

Neuvosto vahvistaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa kahden vuoden kuluessa Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevat yleisperiaatteet ja rajoitukset (julkisen tai yksityisen edun huomioon ottamiseksi). Kukin edellä mainittu toimielin lisää omaan työjärjestykseensä erityismääräyksiä, jotka koskevat oikeutta tutustua toimielimen asiakirjoihin.

Lisäksi 207 (ent. 151) artiklaan on lisätty kolmas kohta. Siinä täsmennetään, että neuvoston on sallittava tutustuminen asiakirjoihin, jotka liittyvät sen tehtävään lainsäätäjänä. Ainakin "äänestystulos ja äänestysselitykset sekä pöytäkirjaan merkityt lausumat julkistetaan aina".

Näillä määräyksillä selkeytetään kansalaisten oikeuksia tutustua asiakirjoihin, ja ne koskevat kaikkia ensimmäiseen ja kolmanteen pilariin kuuluvia aloja. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jää kuitenkin määräysten ulkopuolelle, koska se on luonteeltaan pikemminkin diplomaattista kuin lainsäädännöllistä. Lisäksi tutustumista eräisiin jäsenvaltioista peräisin oleviin asiakirjoihin voidaan rajoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio niin pyytää (255 artiklan liitteenä oleva hallitustenvälisen konferenssin julistus).

PERUSSOPIMUSTEN YKSINKERTAISTAMINEN JA LUJITTAMINEN

Euroopan yhtenäisasiakirjalla sekä Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksilla tehdyt poistot, lisäykset ja muutokset ovat tehneet perussopimusten lukemisen vaikeaksi. Jotta Euroopan unionista tehty sopimus ja Euroopan yhteisön perustamissopimus olisivat nykyistä helpommin ymmärrettäviä, artiklat on numeroitu uudelleen.

Hallitustenvälisen konferenssin hyväksymässä julistuksessa jäsenvaltiot sopivat myös konsolidoivansa kaikki perussopimukset. Tällä konsolidoinnilla ei ole juridista arvoa, mutta sen ansiosta voidaan tuottaa säädöstekstejä, joista on poistettu vanhentuneet kohdat ja joita on helpompi lukea.

YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖN KIRJOITUSASUN LAATU

Hallitustenvälinen konferenssi hyväksyi julistuksen, jossa toistetaan 11. ja 12. joulukuuta 1992 järjestetyn Eurooppa-neuvoston

Edinburghin kokouksen päätelmät sekä neuvoston 8. kesäkuuta 1993 antama päätöslauselma. Julistuksessa korostetaan sitä, että niin jäsenvaltioilla kuin kansalaisillakin on oltava käytössään selkeitä yhteisön säädöksiä, jotta jäsenvaltiot voisivat soveltaa niitä oikein ja kansalaiset voisivat ymmärtää ne helpommin.

Hallitustenvälinen konferenssi kehotti yhteisön lainsäädännön laadintatyöhön osallistuvaa kolmea tärkeintä toimielintä (Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota) vahvistamaan suuntaviivat, joiden tarkoituksena on parantaa näiden toimielinten laatimien, muuttamien ja hyväksymien säädöstekstien kirjoitusasua.

Konferenssi kannustaa lisäksi nopeuttamaan parhaillaan käynnissä olevaa säädöstekstien kodifiointityötä.

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun