RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Eurojust-yksikön perustamisesta tehty päätös

Euroopan unionin (EU) tavoitteena on tehostaa yhteistyötä rikollisuuden torjunnassa. Tätä varten neuvosto on perustanut Eurojust-yksikön. Tämä unionin elin on toimivaltainen sellaisissa tutkinta- ja syytetoimissa, jotka liittyvät vakavaan rikollisuuteen ja koskevat vähintään kahta jäsenvaltiota. Eurojust-yksikkö pyrkii parantamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja helpottamaan niiden oikeudellista yhteistyötä. Eurojust-yksiköllä on myös keskeinen asema terrorismin torjunnassa.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Rikollisuuden torjuntaa koskevan yhteistyön tehostamiseksi Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä (46 kohta) asetettiin tavoitteeksi perustaa Eurojust-yksikkö, jonka tavoitteena on koordinoida syytetoimista vastaavien kansallisten viranomaisten toimintaa. Tästä aiheesta on esitetty useita asiakirjoja vuoden 2000 aikana:

  • Saksan liittotasavallan aloite
  • Portugalin tasavallan, Ranskan tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Belgian kuningaskunnan aloite
  • komission tiedonanto , jonka tavoitteena on selkeyttää komission asema Eurojust-yksikköön nähden.

Nizzassa joulukuussa 2000 pidetyssä hallitustenvälisessä konferenssissa valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät muuttaa Euroopan unionista (EU) tehdyn sopimuksen 31 artiklaa lisäämällä siihen maininnan Eurojust-yksiköstä ja kuvauksen sen tehtävistä. Laekenissa joulukuussa 2001 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltiot päättivät (päätelmien 57 kohta), että Eurojust voi aloittaa toimintansa Haagissa, koska määrättyjen virastojen kotipaikoista ei vielä ollut tehty kokonaisvaltaista sopimusta. Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2003 jäsenvaltiot päättivät, että Eurojust-yksikön lopullinen toimipaikka on Haagissa.

Eurojust-yksikön kokoonpano, toimivalta ja tehtävät

Edellä mainitulla päätöksellä perustetaan Eurojust-yksikkö unionin elimeksi. Eurojust on oikeushenkilö. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä Eurojustin toimipaikkaan jäsen, joka on syyttäjä, tuomari tai poliisi (jonka toimivalta vastaa syyttäjän tai tuomarin toimivaltaa). Kansallisia jäseniä avustavat varajäsenet ja avustavat jäsenet, ja kaikkiin jäseniin sovelletaan heidät nimittäneen jäsenvaltion lainsäädäntöä. Kansallisten jäsenien toimikauden vähimmäispituus on neljä vuotta, ja jäsenvaltio voi nimittää kansallisen edustajan uudeksi toimikaudeksi. Edustajan nimittänyt jäsenvaltio päättää myös, minkälaisen oikeudellisen toimivallan se antaa edustajalleen. Kansallisille jäsenille myönnetään kuitenkin vähintään joitakin tavanomaisia valtuuksia sekä muita toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella tai kiireellisissä tapauksissa käytettäviä valtuuksia, jotka määritellään päätöksessä.

Kun kyseessä ovat (vähintään kahta jäsenvaltiota koskevat) vakavaan rikolliseen toimintaan liittyvät tutkinta- ja syytetoimet, Eurojust-yksiköllä on valtuudet

  • edistää toimien koordinointia jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä
  • helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoa.

Eurojustin toimivalta käsittää mm. ne rikollisuuden lajit ja rikokset, joiden osalta Europol on aina toimivaltainen.

Eurojustiin perustetaan päivystävä koordinaatio, johon kuuluu yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja Eurojustissa sijaitseva yhteyspiste, johon on saatava yhteys joka päivä ympärivuorokautisesti, jotta Eurojust voisi hoitaa tehtävänsä kaikkina aikoina.

Eurojust voi suorittaa tehtävänsä yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä taikka kollegiona. Eurojust voi pyytää asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia esimerkiksi

  • aloittamaan tutkinnan tai syytetoimet
  • perustamaan yhteisen tutkintaryhmän
  • toteuttamaan erityisiä tai muita tutkintatoimia.

Kansallisten viranomaisten on vastattava näihin pyyntöihin viipymättä.

Kollegio antaa ei-sitovan kirjallisen lausunnon silloin, kun vähintään kaksi kansallista jäsentä eivät pysty ratkaisemaan toimivaltaa koskevaa ristiriitaa ja kun toimivaltainen viranomainen ilmoittaa oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvistä toistuvista hylkäämisistä tai vaikeuksista.

Komissio osallistuu täysimääräisesti Eurojustin työhön ja sopii yhteistyön käytännön järjestelyistä yhdessä Eurojustin kanssa.

Kukin jäsenvaltio nimeää Eurojustiin yhden tai useamman kansallisen yhteyshenkilön. Kunkin jäsenvaltion on myös perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä Eurojustin kansallisten yhteyshenkilöiden, Eurojustin terrorismiasioiden kansallisen yhteyshenkilön, Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisen yhteyshenkilön ja yhteysviranomaisten sekä yhteisten tutkintaryhmien verkoston kansallisten yhteysviranomaisten ja sotarikoksia, varallisuuden takaisin hankintaa ja korruptiota koskevien verkostojen edustajien työn koordinoimiseksi.

Henkilötiedot

Tavoitteidensa toteuttamiseksi Eurojustin on tarvittaessa voitava vaihtaa tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tässä on varmistettava, että noudatetaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä vuonna 1981 allekirjoitetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteita.

Eurojust voi käsitellä ainoastaan tietoja henkilöistä, joita epäillään Eurojustin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta, sekä uhrien ja todistajien tietoja. Se voi käsitellä ainoastaan seuraavia tietoja: henkilöllisyyttä koskevat tiedot (sukunimi, etunimi, syntymäpaikka ja -aika, kansallisuus, yhteystiedot, ammatti, sosiaaliturvanumero, henkilöasiakirjat, DNA-tunnisteet, valokuvat, sormenjäljet jne.) ja epäiltyjen rikosten laatua koskevat tiedot (rikosoikeudellinen määrittely, tekopaikka ja -aika, tutkinnan luonne jne.). Eurojustin on perustettava asianhallintajärjestelmä, joka koostuu tilapäisistä tietokannoista ja rekisteristä, jotka sisältävät henkilö- ja muita tietoja. Henkilötietoihin on pääsy ainoastaan kansallisilla jäsenillä ja heidän varajäsenillään ja avustajillaan, Eurojustin kansallisiin koordinointijärjestelmiin osallistuvilla henkilöillä, joilla on yhteys asianhallintajärjestelmään, sekä Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että salassapitovelvollisuus jatkuu myös tehtävien päätyttyä.

Eurojustissa on erityinen tietosuojavaltuutettu. Hän mm. varmistaa tietojen käsittelyn lainmukaisuuden ja toimitettujen ja vastaanotettujen tietojen turvallisen kirjaamisen.

Yleisesti ottaen jokaisella on oikeus saada itseään koskevia henkilötietoja ja pyytää Eurojustia oikaisemaan tai poistamaan itseään koskevat virheelliset tai epätäydelliset tiedot. Henkilöllä, joka katsoo kärsineensä vahinkoa, koska tietoja on käsitelty virheellisesti, on oikeus nostaa kanne. Eurojust vastaa toiminnastaan sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa sen kotipaikka sijaitsee, ja kukin jäsenvaltio puolestaan vastaa toiminnastaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Edellä mainitussa päätöksessä asetetaan säännöt, joilla rajoitetaan tietojen saamista silloin, kun se ei ole suotavaa Eurojustin toiminnan kannalta (esim. tutkimuksen vaarantamisen välttämiseksi).

Tiedot säilytetään ainoastaan niin kauan kun se on tarpeen Eurojustin toiminnan saattamiseksi päätökseen. Tietojen säilyttämisen tarpeellisuus tarkastetaan joka tapauksessa joka kolmas vuosi.

Eurojust ja jäsenvaltiot suojaavat tiedot erityisesti hävittämiseltä, katoamiselta, paljastamiselta tai muuttamiselta ja luvattomalta henkilötietoihin pääsyltä.

Riippumaton valvontaviranomainen valvoo Eurojustin toimintaa varmistaakseen, että henkilötietoja käsitellään kyseisen päätöksen mukaisesti. Yhteinen valvontaviranomainen kokoontuu määräajoin ja puheenjohtajansa kutsusta. Yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtajaksi nimitetään vakinainen jäsen, jolla on meneillään toimikautensa kolmas vuosi.

Suhde muihin elimiin

Tehtäviensä toteuttamiseksi Eurojust pitää tiiviisti yhteyttä Euroopan oikeudelliseen verkostoon, Euroopan poliisivirastoon (Europol), Euroopan petostentorjuntavirastoon (OLAF), Euroopan unionin rajaturvallisuusvirastoon (Frontex) ja neuvoston yhteiseen tilannekeskukseen. Neuvoston suostumuksella Eurojust voi tehdä tiedonvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia kolmansien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tai elinten sekä Kansainvälinen rikospoliisijärjestön (Interpol) kanssa. Lisäksi Eurojust voi koordinoida oikeudellista yhteistyötä kolmansien valtioiden kanssa sekä lähettää yhteystuomareita kyseisiin valtioihin helpottaakseen tätä yhteistyötä.

Loppumääräykset

Kyseisessä päätöksessä määrätään Eurojustin organisaatiosta ja toiminnasta (sihteeristö, hallinnollisen johtajan nimittäminen ja hänen toimikautensa kesto, henkilöstösäännöt, kieliä koskeva järjestely jne.).

Eurojustin toiminnasta ja rikollisuuden tilasta EU:ssa tiedotetaan määräajoin neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Neuvostolle osoitetussa vuosikertomuksessa Eurojust voi tehdä ehdotuksia oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi rikosasioissa.

VIITTEET

Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EYVL
2002/187/YOS

6.3.2002

6.9.2003

EYVL L 63, 6.3.2002

Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Päätös 2003/659/YOS

1.10.2003

-

EUVL L 245, 29.9.2003

Päätös 2009/426/YOS

4.6.2009

4.6.2011

EUVL L 138, 4.6.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2004, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä [KOM(2004) 457 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Komissio arvioi kertomuksessa Eurojust-päätöksen toimeenpanoa, jota se pitää epätyydyttävänä: määräajan päättyessä (syyskuu 2003) ainoastaan yksi jäsenvaltio (Portugali) oli antanut kaiken Eurojust-päätöksen noudattamiseksi tarvittavan lainsäädännön. Siitä huolimatta, että huhtikuuhun 2004 mennessä kolme muuta jäsenvaltiota (Itävalta, Ranska ja Saksa) oli antanut tarvittavat lait, kuuden jäsenvaltion (Belgia, Espanja, Italia, Kreikka, Luxemburg ja Suomi) on vielä saatettava kansallinen lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi päätöksen kanssa. Muut jäsenvaltiot katsoivat, ettei niiden tarvitse muuttaa kansallista lainsäädäntöään. Komissio epäilee, että jäsenvaltioissa voimassa olevat säännöt eivät riitä takaamaan Eurojust-päätöksen täysimääräistä täytäntöönpanoa eivätkä tekemään Eurojustista tehokasta välinettä. Komissio kannustaakin kaikkia jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että Eurojust-päätös saatetaan nopeasti ja kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vaikka lainsäädännölliset toimet eivät olisikaan tarpeen, komissio suosittelee, että jäsenvaltiot laatisivat suuntaviivat tai yleiskirjeen, jossa selkiytetään tiettyjä keskeisiä kohtia. Lisäksi komissio kannustaa jäsenvaltioita kehittämään riittävän nopeaa tiedonvaihtoa ja antamaan kansallisille Eurojust-jäsenille tarvittavan oikeudellisen toimivallan ja tutkintavaltuudet.

Viimeisin päivitys 26.08.2009

Katso myös

  • Eurojustin verkkosivut (EN)
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun