RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Uusi rahoituskehys vuosiksi 2007-2013

Euroopan komissio esittää ehdotuksensa Euroopan unionin seuraavaksi rahoituskehykseksi. Ehdotuksissa on tarkoitus määritellä Euroopan unionille vuosiksi 2007-2013 asetettavat tavoitteet ja rahoitusmahdollisuudet. Rahoituskehyksen mukaan EU:n toiminnassa on keskityttävä ensisijaisesti tavoitteisiin, jotka liittyvät kilpailukykyyn, koheesioon, kestävään kehitykseen, unionin kansalaisuuteen ja unionin ulkoisiin toimiin. Lisäksi 10 päivänä helmikuuta ja 14 päivänä heinäkuuta 2004 annetuissa tiedonannoissa käsitellään resurssien sopeuttamista tavoitteisiin, välineitä, hallintotapaa ja rahoitusjärjestelmää.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä helmikuuta 2004, "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen - Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013" [KOM(2004) 101 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, "Rahoitusnäkymät 2007-2013" [KOM(2004) 487 - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komission ensimmäisessä tiedonannossa käynnistetään keskustelu unionille vuosiksi 2007-2013 asetettavista tavoitteista ja näiden rahoitusmahdollisuuksista. Kyse on neljänsistä rahoitusnäkymistä Delors I -paketin (1988-1992), Delors II -paketin (1993-1999) ja vuonna 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen ( castellano deutsch english français ) perustan muodostaneen Agenda 2000:n ( castellano deutsch english français ) (2000-2006) jälkeen.

Toisessa tiedonannossa ehdotetaan yksityiskohtaisia toimia sekä niihin liittyviä säädöksiä ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin pohdittaviksi. Komissio on tyytyväinen siihen, että osapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen toimialueista, joita ehdotettiin helmikuun tiedonannossa (esimerkiksi työllisyys, kestävä kehitys, turvallisuus ja EU:n vaikutusvaltainen rooli maailmassa), ja kehottaa osapuolia aloittamaan käytännön toimenpiteet. Komissio analysoi kesäkuun 2004 Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti ehdotuksistaan saatavaa lisäarvoa ja esittää analyysinsa tueksi kolme perustetta:

  • vaikuttavuus: jotkin tulokset voidaan saavuttaa vain EU:n tasolla toteutettavin toimin
  • tehokkuus: EU:n toimin päästään parempaan kustannustehokkuuteen
  • synergia: EU:n toimintaa tarvitaan toimien edistämiseen, täydentämiseen ja käynnistämiseen.

Lisäksi tiedonannossa esitetään ehdotuksia rahoitusnäkymien otsakkeiden mukaan jaoteltuina.

Suurimpia menoeriä vastaavien rahoitusnäkymien otsakkeiden lukumäärä on vähennetty nykyisestä kahdeksasta viiteen. Tällä tavoin pyritään joustavoittamaan järjestelmää ja tehostamaan resurssien käyttöä. Nämä otsakkeet, joiden maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä vuosina 2007-2013 on 1 025 miljardia euroa, ovat seuraavat:

  • kestävä kasvu, joka jakautuu seuraavaan kahteen osaan:

- kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailu

- kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio;

  • luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu;
  • unionin kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus;
  • Euroopan unioni kansainvälisenä toimijana: tämä otsake kattaa kaikki ulkoiset toimet, kuten liittymistä valmistelevat välineet, Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisen unionin talousarvioon sekä hätäapua ja lainatakauksia varten tarkoitetut varaukset;
  • hallinto: tämä otsake kattaa muiden toimielinten kuin komission menot, eläkkeet ja Eurooppa-koulut; uutuutena on, että komission hallintomenot otetaan suoraan huomioon kyseistä toimintaa vastaavissa otsakkeissa eikä hallintoa koskevassa otsakkeessa.

Maksumäärärahojen kokonaismäärä saman jakson aikana on noin 929 miljardia euroa.

Komissio ehdottaa myös, että rahoitusnäkymät laadittaisiin vuodesta 2013 aina viisivuotisjaksolle, sillä tämä noudattaisi paremmin toimielinten toimintarytmiä (komission ja Euroopan parlamentin toimikauden pituus on viisi vuotta).

Lisäksi ehdotetaan solidaarisuusrahaston sisällyttämistä rahoituskehykseen (otsakkeessa 3: kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus).

Joustavuus on tärkeä osatekijä ja rakentuu seuraavien kolmen mekanismin varaan:

- menokattojen tarkistusmenettely, joka on jo käytössä nykyisessä rahoituskehyksessä;

- uusi uudelleenkohdentamista koskeva joustavuus, mikä merkitsee, että budjettivallan käyttäjä voi tietyissä rajoissa kohdentaa määrärahoja uudelleen meno-otsakkeiden välillä;

- nk. kasvuun mukautumiseen tarkoitettu rahasto (joka on tarkoitus sisällyttää kestävää kasvua koskeviin määrärahoihin), joka mahdollistaa menojen nopeamman sopeuttamisen mahdollisiin olosuhdemuutoksiin kestävän kehityksen etenemissuunnitelman soveltamisessa. Tätä miljardin euron suuruista rahastoa voitaisiin lisäksi kasvattaa kahden vuoden kuluttua käyttämättä olevilla koheesiorahastojen varoilla, kuitenkin enintään miljardilla eurolla.

Vuosien 2007-2013 rahoituskehyksen painopistealueet

Ottaen huomioon, että Euroopan viimeaikainen talouskasvu on ollut keskinkertaista, komissio ehdottaa unionin toiminnan keskittämistä kolmeen painopistealueeseen:

  • kestävän kehityksen tukeminen, joka edellyttää sisämarkkinoiden loppuunsaattamista ja eri politiikanalojen mobilisointia (talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikka) ja joka kattaa kilpailukykyä, koheesiota sekä luonnonvarojen suojelua ja hallintaa koskevat tavoitteet;
  • unionin kansalaisuuden käsitteen merkityksen konkretisointi luomalla vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuva alue ja turvaamalla julkisten perushyödykkeiden saanti;
  • Euroopan johdonmukainen asema kansainvälisenä toimijana.

Kestävän kehityksen osalta komissio muistuttaa, että kilpailukyky ja koheesio ovat toisiaan tukevia tavoitteita. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi Euroopan unionista on tehtävä dynaaminen ja kasvuun suuntautunut osaamistalous. Lisäksi on parannettava koheesiota ja maatalouden kilpailukykyä, vahvistettava maaseudun kehitystä, varmistettava kalavarojen kestävä hyödyntäminen ja säilytettävä laadukas ympäristö.

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky, johon on varattu 133 miljardia euroa, kattaa seuraavat tavoitteet:

  • parannetaan yritysten kilpailukykyä täysin yhdentyneillä markkinoilla panostamalla erityisesti teollisuuden kilpailukykyyn, yrittäjyyteen, pienyritysten kehitykseen, innovaatiopotentiaaliin, innovaatioyhteiskuntaan, julkisen sektorin tietotekniikkainvestointeihin ja ekotehokkaaseen tekniikkaan;
  • vahvistetaan ja parannetaan tutkimuksen ja teknologian kehittämistä Euroopassa eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseksi ja julkisen rahoituksen nostamiseksi kolmeen prosenttiin suhteessa unionin BKT:hen vuoteen 2010 mennessä; riippumattomille tutkijoille, kumppanuuksille, laboratorioiden verkottumiseen sekä tutkimusohjelmien ja -suunnitelmien koordinointiin myönnettävä rahoitustuki on olennainen osa tätä prosessia; painopistealueeksi on otettu avaruus- ja turvallisuusalat;
  • liitetään Euroopan alueet yhteen yhteisön verkkojen välityksellä; ruuhkien aiheuttamat kustannukset arvioidaan yhdeksi prosentiksi suhteessa BKT:hen ja entistä parempien siirtoyhteyksien ansiosta saadaan käyttöön hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka arvoksi arvioidaan 0,23 prosenttia suhteessa BKT:hen; kokonaiskustannukset ovat arviolta 600 miljardia euroa; vuoteen 2020 voimassa olevaan ensisijaisten hankkeiden luetteloon sisältyvien 26 hankkeen toteuttamiskustannukset ovat 220 miljardia euroa; eniten rahoitusta tarvitaan kaudella 2007-2013;
  • opetuksen ja koulutuksen laatua parannetaan korostamalla liikkuvuutta; tavoitteena on saada kolme miljoonaa yliopisto-opiskelijaa mukaan ohjelmiin vuoteen 2010 mennessä, 150 000 ammatillisessa koulutuksessa olevaa opiskelijaa osallistumaan vuosittain liikkuvuuteen liittyviin toimiin vuoteen 2013 mennessä, kymmenen prosenttia koulujen oppilaista ja opettajista mukaan liikkuvuuteen liittyviin toimiin koko ohjelmakauden ja 50 000 aikuista osallistumaan elinikäiseen oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen vuoteen 2013 mennessä.
  • laaditaan sosiaalipoliittinen toimintaohjelma; tässä ohjelmassa, joka on olennainen osa Lissabonin strategiaa, yhdistyvät lainsäädäntö, avoin koordinointimenettely ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio ehdottaa omaa puiteohjelmaa, jolla tuetaan kilpailukykyyn ja sisämarkkinoilla harjoitettavaan innovaatiotoimintaan liittyviä toimia. Tutkimukselle ja teknologian kehityksen tehostamiselle sekä kestävien euroopanlaajuisten liikenne- ja energiaverkkojen kehittämiselle luodaan omat erityissäädökset. Koulutuksen alalla nykyiset ohjelmat korvaa yksi ohjelma, jonka painopistealueena on liikkuvuus. Muut komission ehdotukset liittyvät esimerkiksi Progress-ohjelman käyttöön sellaisten muutosten hallinnoinnissa, joilla on yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Kasvua ja työllisyyttä edistävällä koheesiotavoitteella, joka muodostaa otsakkeen 1 toisen osan ja jonka määrärahat ovat noin 339 miljardia euroa vuosina 2007-2013, on kolme painopistealaa:

  • lähentyminen: etusijalla toiminnassa ovat muita heikommin kehittyneet jäsenvaltiot ja alueet;
  • alueellinen kilpailukyky ja työllisyys: tämä tavoite kattaa pääasiassa lähentymistavoitteen ulkopuolelle jäävät jäsenvaltiot ja alueet, joilla tarve on edelleen huomattavan suuri;
  • alueellinen yhteistyö Euroopassa rajatylittävien ja kansainvälisten ohjelmien muodossa.

Komissio ehdottaa, että myös koheesiopolitiikan tarjoamaa lisäarvoa vahvistetaan keskittämällä resursseja investointeihin, noudattamalla sisämarkkinasääntöjä, luomalla uusia työpaikkoja uusilla aloilla, edistämällä kumppanuutta ja hyvää hallintotapaa sekä vipuvaikutuksella (joka saadaan aikaan yhteisrahoitusta koskevilla säännöillä, joiden avulla saadaan uusia voimavaroja uusiin investointeihin kansallisista julkisista ja yksityisistä lähteistä).

Luonnonvarojen kestävän hallinnan ja suojelun otsakkeen kokonaismäärärahat kaudella 2007-2013 ovat 405 miljardia euroa, josta maatalouden osuus on 72 prosenttia (310 miljardia euroa). Pääosa tämän otsakkeen menoista aiheutuu yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, tulevasta, vuoden 2006 jälkeistä aikaa koskevasta maaseudun kehittämispolitiikasta ja uudesta (tammikuu 2003) yhteisestä kalastuspolitiikasta, joiden suhteen komissio ehdottaa säännösten ja rahoitusjärjestelmien yksinkertaistamista. Ympäristöala on yhtä keskeinen ja komissio ehdottaa sen rahoituksen lisäämistä sekä vain ympäristöalaa koskevan säädöksen luomista ("Life+").

Otsakkeen "unionin kansalaisuus sekä vapauteen turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue" määrärahoja lisätään vuosien mittaan siten, että ne ovat kaudella 2007-2013 yhteensä 25 miljardia euroa.

Komissio ehdottaa EU:n lujittamista vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena kolmeen puiteohjelmaan perustuvan yksinkertaistetun rakenteen avulla. Puiteohjelmilla ("liikkumisvapautta ja yhteisvastuuta ulkorajojen, turvapaikka-asioiden ja maahanmuuton alalla koskeva ohjelma", "turvallisuusohjelma" ja "oikeutta ja perusoikeuksia koskeva ohjelma") on tarkoitus korvata laaja valikoima tätä alaa koskevia välineitä. Varojen hallinnointi tapahtuu suurelta osin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Ensimmäisen ohjelman puitteissa komissio ehdottaa Euroopan rajavalvontaviraston perustamista ja ilmoittaa toivovansa, että Europol, Eurojust ja Euroopan poliisiakatemia siirrettäisiin EU:n alaisuuteen.

Tämän otsakkeen alla ehdotetaan myös perushyödykkeiden ja -palveluiden saatavuuden varmistamiseen ja Euroopan kulttuurin ja monimuotoisuuden vaalimiseen liittyviä toimia ja ohjelmia sekä yhteisvastuun ja nopean toiminnan välineen käyttöönottoa.

Otsakkeessa "EU kansainvälisenä toimijana" korostetaan tarvetta tasapainon luomiseen unionin poliittisen vallan ja taloudellisen painoarvon välillä, jotta EU:n lähialueillaan ja niiden ulkopuolella harjoittama toiminta ei rajoittuisi taloudellisiin ja poliittisiin yhteyksiin, vaan sen on yhä suuremmassa määrin pystyttävä takaamaan vakaus, estämään konflikteja ja hoitamaan kriisejä. Kestävän kehityksen edistäjänä EU on mukana köyhyyden torjunnassa, YK:n yleiskokouksen asettamiin vuosituhattavoitteisiin tähtäävien toimien toteuttamisessa ja monenvälisten neuvotteluiden johdonmukaisuuden takaavien yhteisten kantojen laatimisessa. Kansainvälisenä toimijana EU:n on edistettävä tuloksekasta monenvälistä toimintaa ja alueen strategista turvallisuutta. Lisäksi olisi parannettava kahdenvälisten suhteiden tai kansainvälisissä instituutioissa tehtävän työn johdonmukaisuutta erityisesti ottamalla käyttöön yhtenäinen poliittinen toimintakehys ja yhtenäinen ohjelmatyö kutakin kumppanimaata ja aihealuetta varten ja noudattamalla yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Tämän otsakkeen kokonaismäärärahat ovat 95 miljardia euroa.

Tähän otsakkeeseen komissio ehdottaa välineiden radikaalia yksinkertaistamista ja varojen jakamista johdonmukaisuuden ja tulosten perusteella. Ehdotetussa uudessa rakenteessa EU:n ulkopolitiikkaa tukee suoraan kolme erityistä välinettä: liittymistä valmisteleva politiikka (joka korvaa alaan liittyvät olemassa olevat politiikat), naapuruuspolitiikka (joka täydentää jo olemassa olevia politiikkoja) ja uusi kehitysyhteistyöpolitiikka.

Voidakseen toimia kriisitilanteissa ja puuttua alueellisiin tai kansainvälisiin haasteisiin, komissio ehdottaa kolmea lisävälinettä: humanitaarisen avun väline, makrotaloudellinen apu ja vakautusväline. Vakautusvälineellä voidaan puuttua rajat ylittäviin haasteisiin, esimerkiksi edistää ydinturvallisuutta ja kehittää rauhanturvavalmiuksia.

Alla oleva taulukko vastaa vuosien 2007-2013 rahoituskehystä sellaisena kuin komissio sitä ehdotti asiakirjassa KOM(2004) 498 lopullinen, 14. heinäkuuta 2004.

Rahoituskehys 2007-2013

Miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina

Maksusitoumusmäärärahat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kestävä kasvu 58735 61875 64895 67350 69795 72865 75950
1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailu 12105 14390 16680 18965 21250 23540 25825
1b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio 46630 47485 48215 48385 48545 49325 50125
Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu 57180 57900 58115 57980 57850 57825 57805
josta: Maatalous - markkinoihin ja suoriin tukiin liittyvät menot 43500 43673 43354 43034 42714 42506 42293
Unionin kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus (b) 2570 2935 3235 3530 3835 4145 4455
EU kansainvälisenä toimijana (c) 11280 12115 12885 13720 14495 15115 15740
Hallinto (d) 3675 3815 3950 4090 4225 4365 4500
Korvaukset (e) 120 60 60 0 0 0 0
Maksusitoumusmäärärahat yht. 133560 138700 143140 146670 150200 154315 158450

Maksumäärärahat yht. (b) (c) 124600 136500 127700 126000 132400 138400 143100 Keskiarvo
Maksumäärärahat (prosenttia suhteessa BKTL:oon) 1,15 % 1,23 % 1,12 % 1,08 % 1,11 % 1,14 % 1,15 % 1,14 %
Liikkumavara 0,09 % 0,01 % 0,12 % 0,16 % 0,13 % 0,10 % 0,09 % 0,10 %
Omien varojen enimmäismäärä (prosenttia suhteessa BKTL:oon) 1,24 % 1,24 % 1,24 % 1,24 % 1,24 % 1,24 % 1,24 % 1,24 %

Huom.! Nykyisiin rahoitusnäkymiin kuuluvat vuoden 2006 menot on jaoteltu ehdotetun uuden nimikkeistön mukaan. Ohjeellisen jaottelun on tarkoitus helpottaa vertailua. Otsakkeiden 3 ja 4 menot sisältävät Euroopan unionin solidaarisuusrahastoon (961 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina) ja Euroopan kehitysrahastoon (EKR) käytettävät varat (arviolta 3 miljardia euroa).

(a) Sisältää solidaarisuusrahaston menot (961 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina) vuodesta 2006. Kyseisiin menoihin liittyvät maksut otetaan huomioon kuitenkin vasta vuodesta 2007.

(b) EKR:n sisällyttäminen EU:n talousarvioon on tarkoitus toteuttaa vuonna 2008. Vuosiin 2006 ja 2007 liittyvät sitoumukset on otettu huomioon yksinomaan vertailun vuoksi. Vuotta 2008 edeltävän ajan sitoumuksiin liittyviä maksuja ei ole otettu huomioon maksumäärissä.

(c) Sisältää muiden toimielinten kuin komission hallintomenot, eläkkeet ja Eurooppa-koulut. Komission hallintomenot sisältyvät neljään ensimmäiseen meno-otsakkeeseen.

(d) Määrät, jotka on ilmoitettu Euroopan unionin yhteisessä kannassa liittymistä käsittelevästä konferenssista Bulgarian kanssa (CONF-BG-27/04).

Resurssien ja tavoitteiden yhteensovittaminen

Tiedonannossa käsitellään myös määrärahojen riittämättömyyttä ja erityisesti jo tehtyjä sitoumuksia, joita ei voida jättää huomiotta ja joista voidaan mainita esimerkkinä maatalouden suorat tuet (jotka on vahvistettu vuoteen 2013), laajentuneen unionin koheesiopolitiikka, Romanian ja Bulgarian tuleva liittyminen unioniin sekä Lissabonin ja Göteborgin strategiat. Näitä sitoumuksia ei voida noudattaa kokonaisuudessaan, jos talousarviomäärärahoja vähennetään nykyisestä. Maksusitoumusmäärärahojen osuus vuonna 2006 on enintään 1,11 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon (BKTL). Jos yhdeksännen EKR:n sitoumukset otetaan huomioon, niistä aiheutuva lisäys olisi keskimäärin 0,03 prosenttia suhteessa BKTL:ään, jolloin noin 1 prosentin enimmäismäärä suhteessa BKTL:ään olisi riittämätön ja tarvittaisiin sovittelumenettelyitä.

Komissio katsoo, että asetetut haasteet ovat niin merkittäviä, että ne edellyttävät määrärahojen lisäystä, mutta että unionin tarpeiden täyttämiseksi voidaan laatia uskottava suunnitelma, jonka mukaan omien varojen enimmäismäärä on 1,24 prosenttia suhteessa BKTL:ään.

Koheesiopolitiikan alalla säilytetään 4 prosentin katto määrärahasiirroille, ja laskelmassa otetaan edelleen huomioon määrät, jotka siirretään uusiin maaseudun kehittämisen ja kalatalouden ohjauksen välineisiin.

Välineet ja hallintomalli

Politiikan onnistuminen riippuu sen harjoittamisessa käytettävien välineiden tehokkuudesta. Komissio muistuttaa tämän vuoksi asianmukaisen tehtävänjaon pääperiaatteista, jotka ovat resurssien keskittäminen, tavoitteiden välinen johdonmukaisuus ja kumppanuus kaikkien mukana olevien toimijoiden kanssa.

Yksi tiedonannon keskeisistä kysymyksistä on välineiden yksinkertaistaminen, joka perustuu etenemissuunnitelmaan, johon on koottu päämäärät, tavoitteet, välineet ja indikaattorit sekä tiukka aikataulu. Yksinkertaistamisessa otetaan huomioon hankkeen johdonmukaisuus ja poliittinen ulottuvuus sekä suhteellisuusperiaate. Komissio ehdottaa tämän vuoksi, että kullakin politiikanalalla sovellettaisiin yhtä välinettä (yksi rahasto ohjelmaa kohden) ja että pyrittäisiin löytämään vaihtoehto omana työnä hoidettavalle suoralle hallinnoinnille. Asiakirjan liitteessä 1 esitellään hallinnollista ohjausmallia koskevaa yleistä lähestymistapaa.

Rahoitusjärjestelmä

Tässä kohdassa käsitellään omien varojen rakennetta ja talousarvion epätasapainon korjaamista.

Omien varojen järjestelmän osalta komissio ottaa huomioon, että järjestelmää on arvosteltu muun muassa läpinäkymättömäksi ja monimutkaiseksi. Komissio muistuttaa kuitenkin, että nykyinen rahoitusjärjestelmä on toiminut suhteellisen hyvin taloudelliselta kannalta tarkasteltuna, sillä sen avulla on voitu varmistaa varojen määrän pysyminen vakaana. Komission mukaan BKTL-pohjainen rahoitus voitaisiin osittain korvata näkyvillä veropohjaisilla varoilla, jotka EU:n kansalaiset ja/tai talouden toimijat maksaisivat. Vaikka komissio ei aio lähitulevaisuudessa ehdottaa uutta omaa varaa vuosien 2007-2013 rahoitusnäkymissä, se ehdottaa tulevaisuutta varten seuraavia kolmea mahdollisuutta:

  • yhtiövero
  • todellinen alv-vara
  • energiavero.

Komissio täsmentää myös, että kansalaisten verotaakkaa ei aiota kasvattaa.

Talousarvion epätasapainon korjaamiseksi komissio ehdottaa, että otettaisiin käyttöön yleinen mekanismi sellaisten nettorahoitusosuuksien korjaamisen, jotka ylittävät tietyn ennalta määritetyn, riittävän "rahoituksellisen yhteisvastuun" rajan. Kyseinen raja määritettäisiin prosenttiosuutena BKTL:sta kunkin jäsenvaltion suhteellisen vaurauden perusteella.

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Komission valmisteluasiakirja, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, "Ehdotus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyn toimielinten sopimuksen uusimisesta" [KOM(2004) 498 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Kyseinen valmisteluasiakirja on laadittu alustukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä käytäville neuvotteluille, joiden tarkoituksena on antaa yhteisesti sovitut säännöt monivuotisen rahoituskehyksen toteuttamisesta ja vuotuisen talousarviomenettelyn eri vaiheista. Valmisteluasiakirjassa ehdotetaan budjettikuriin liittyvien keskeisten piirteiden säilyttämistä ennallaan. Tämä koskee erityisesti menojen jakamista väljästi määriteltyjen menoluokkien (otsakkeiden) kesken, enimmäismäärien (ylärajojen) määrittelemistä kullekin otsakkeelle maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahojen vuotuisen enimmäismäärän määrittelemistä.

Komissio ehdottaa aiempien rahoituskehysten kattamilla jaksoilla saatujen kokemusten perusteella sopimukseen myös joustavuuteen, seurattavuuteen ja toimielinten yhteistyöhön liittyviä muutoksia, kuten Euroopan kehitysrahaston sekä Euroopan yhteisvastuun ja nopean toiminnan rahoitusvälineen sisällyttämistä rahoituskehykseen. Vaikka näitä välineitä hallinnoidaan Euroopan unionin tasolla, ne eivät tällä hetkellä kuulu Agenda 2000:n soveltamisalaan.

Euroopan parlamentin päätöslauselma annettu 22 päivänä huhtikuuta 2004, komission tiedonannosta "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen - Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013" - [A5-0268/2004 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Päätöslauselmassa esitellään Euroopan parlamentin poliittiset prioriteetit rahoitusnäkymiä 2007-2013 varten.

Puheenjohtajavaltio Irlannin analyysiraportti Brysselissä 17.-18. kesäkuuta kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2004, uusista rahoitusnäkymistä vuosiksi 2007-2013 (10219/04).

Eurooppa-neuvosto ehdotti kokouksessaan neuvostolle puheenjohtajavaltio Irlannin raportissa rahoitusnäkymistä 2007-2013 esiin tuotujen kysymysten käsittelyn jatkamista. Näitä kysymyksiä ovat menoehdotusten tiukempi priorisointi, tarvittavien menojen suuruusluokan määrittäminen ja EU:n rahoituksella saatava lisäarvo.

Raportit ministerineuvoston töiden edistymisestä: 13120/04, annettu 7 päivänä lokakuuta 2004 (pdf ), 12087/04, annettu 3 päivänä syyskuuta 2004 (pdf ), ja 11607/04, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2004 (pdf ).

Euroopan unionin toiminnan rahoittaminen - Komission kertomus omien varojen järjestelmän toiminnasta [KOM(2004) 505 lopullinen - I osa - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin toiminnan rahoittaminen - Komission kertomus omien varojen järjestelmän toiminnasta - valmisteluasiakirja liitteenä [KOM(2004) 505 lopullinen - II osa - ei julkaistu EUVL:ssä].

Ehdotus neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimenpiteistä budjettiaseman epätasapainon korjaamiseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (...) tehdyn neuvoston päätöksen 4 ja 5 artiklan mukaisesti [KOM(2004) 501 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Tilanneselvitys Alankomaiden puheenjohtajakauden vuosien 2007-2013 rahoitusnäkymiin liittyvistä toimista, annettu Brysselissä 16. ja 17. joulukuuta 2004 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle (16105/04) (pdf ).

Viimeisin päivitys 19.09.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun