RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Laiminlyöntikanne

Laiminlyöntikannetta voidaan käyttää muutoksenhakukeinona Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kanne nostetaan, unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimimatta jättämistä vastaan. Jos niiden toimimattomuus on vastoin unionin oikeutta, tuomioistuin toteaa laiminlyönnin, ja kyseessä olevan toimielimen, elimen tai laitoksen on toteutettava asian vaatimat toimenpiteet.

Laiminlyöntikanne on Euroopan unionin tuomioistuimessa käytetty tuomioistuinmenettely. Sen avulla tuomioistuin voi valvoa Euroopan unionin (EU) toimielinten, elinten ja laitosten toimimatta jättämisen laillisuutta.

Menettelyn luonne

Laiminlyöntikanne voidaan nostaa Euroopan parlamenttia, Eurooppa‑neuvostoa, Euroopan unionin neuvostoa, komissiota tai Euroopan keskuspankkia vastaan sekä lisäksi EU:n elimiä ja laitoksia vastaan.

Tyypillisesti laiminlyönnissä on kyse asianomaisen laitoksen puutteellisesta toiminnasta tai toimimatta jättämisestä tilanteessa, jossa sillä olisi unionin oikeuden nojalla velvollisuus toimia. Siksi tällainen puute tai laiminlyönti katsotaan lainvastaiseksi.

Laiminlyöntikanne voidaan nostaa esimerkiksi toimielintä vastaan, joka on jättänyt antamatta säädöksen tai toteuttamatta unionin oikeudessa säädetyn toimenpiteen.

Kantajat

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklassa kantajat jaetaan kahteen ryhmään.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat EU:n jäsenvaltiot ja toimielimet. Nämä ovat niin kutsuttuja etuoikeutettuja kantajia, koska laiminlyöntikanteen nostaminen ei edellytä niiltä oikeussuojan tarpeen osoittamista.

Toiseen ryhmään kuuluvat yksityishenkilöt. Etuoikeutetuista kantajista poiketen yksityishenkilöillä on oltava oikeussuojan tarve voidakseen kannella unionin tuomioistuimeen. SEUT 265 artiklassa täsmennetäänkin, että yksityishenkilöt voivat nostaa laiminlyöntikanteen toimielintä vastaan, joka on jättänyt antamatta kyseiselle henkilölle osoitettavan säädöksen. Käytännössä Euroopan unionin tuomioistuin ottaa vastaan myös laiminlyöntikanteita, jotka koskevat säädöksiä, joita ei ole osoitettu muodollisesti yksityishenkilöille mutta jotka koskevat niitä suoraan ja henkilökohtaisesti.

Menettely

Voidakseen nostaa laiminlyöntikanteen kantajan on ensin kehotettava unionin toimielintä, elintä tai laitosta toimimaan. Mikäli kyseinen elin tai laitos ei kahden kuukauden kuluessa ole määritellyt kantaansa, kantajalla on toiset kaksi kuukautta aikaa panna vireille laiminlyöntikanne unionin tuomioistuimessa.

Antaessaan tuomionsa laiminlyöntikanteesta tuomioistuin voi ainoastaan todeta laiminlyönnin tapahtuneen. Toisin sanoen tuomioistuin ei voi ryhtyä toimielimen puolesta toimiin laiminlyönnin korjaamiseksi. Kyseisen toimielimen on toimittava itse kohtuullisen ajan kuluessa.

Toimivallan jakautuminen Euroopan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välillä

Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista

  • jäsenvaltioiden Euroopan parlamenttia tai neuvostoa vastaan nostamia kanteita
  • toimielimen toista toimielintä vastaan nostamia kanteita.

Unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena muunlaiset kanteet ja erityisesti yksityishenkilöiden nostamat kanteet.

Nämä tiedot eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niiden voida katsoa tulkitsevan sopimuksen tekstiä.

Viimeisin päivitys 08.10.2010

Katso myös

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun