RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


EU:n oikeuden kirjoittamattomat oikeuslähteet: täydentävä oikeus

Täydentävällä oikeudella tarkoitetaan kaikkia niitä EU:n oikeuden kirjoittamattomia lähteitä, jotka perustuvat oikeuskäytäntöön. Euroopan unionin tuomioistuin käyttää näitä lähteitä oikeudellisina normeina silloin kun primaarioikeudesta ja/tai johdetusta oikeudesta ei löydy asiaa koskevia säännöksiä. Täydentävä oikeus käsittää sekä yleiset oikeusperiaatteet että kansainvälisen julkisoikeuden normit. Perusoikeudet, jotka unionin tuomioistuin on jo pitkään katsonut yleisiksi oikeusperiaatteiksi, ovat vähitellen siirtymässä osaksi primaarioikeutta.

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään vedonnut useisiin oikeusnormeihin, joilla pyritään täydentämään primaarioikeudessa ja/tai johdetussa oikeudessa olevia puutteita. Lähinnä on kyse kansainvälisestä julkisoikeudesta ja yleisistä oikeusperiaatteista. Kyseiset lähteet ovat osittain päällekkäisiä, ja unionin tuomioistuin onkin johtanut eräitä yleisiä oikeusperiaatteita kansainvälisen julkisoikeuden pohjalta.

Perusoikeudet muodostavat erityisen oikeussääntöjen ryhmän, sillä ne voivat kuulua sekä Euroopan unionin primaarioikeuden että täydentävän oikeuden piiriin oikeuslähteestä riippuen. 1970-luvulta lähtien on ollut nähtävissä kehityssuuntaus, jonka seurauksena perusoikeudet muodostavat nykyään paremminkin primaarioikeuden kuin täydentävän oikeuden lähteen.

Kansainvälinen oikeus

Unionin tuomioistuin hyödyntää oikeuskäytännössään kansainvälistä oikeutta ja viittaa sen osalta usein esimerkiksi kirjoitettuun oikeuteen, tapoihin ja yleiseen käytäntöön.

Euroopan unionin tuomioistuin katsoo lisäksi, että EU:hun sovelletaan kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Se on esimerkiksi sitä mieltä, että EU on oikeushenkilö, joka voi joutua kansainvälisesti vastuuseen kolmannelle osapuolelle aiheuttamistaan vahingoista.

Lisäksi unionin tuomioistuin hyödyntää kansainvälistä oikeutta yleisten oikeusperiaatteiden laadinnassa. Tämä koskee esimerkiksi seuraavia periaatteita:

  • vilpittömyyden velvoite (bona fide)
  • pacta sunt servanda -periaate (sopimukset sitovat oikeudellisesti kaikkia osapuolia)
  • alueperiaate
  • periaate, jonka mukaan sopimus on pätemätön, jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi.

Sen sijaan unionin tuomioistuin on myös jättänyt huomiotta eräät kansainvälisen oikeuden periaatteet, joiden se katsoo olevan ristiriidassa unionin rakenteen kanssa. Tämä koskee esimerkiksi vastavuoroisuuden periaatetta valtioille asetettujen velvollisuuksien täytäntöönpanossa.

Yleiset oikeusperiaatteet

Yleiset oikeusperiaatteet ovat kirjoittamatonta oikeutta, jota Euroopan unionin tuomioistuin on hyödyntänyt oikeuskäytännössään. Yleisten oikeusperiaatteiden avulla unionin tuomioistuin on voinut luoda sääntöjä sellaisille aloille, joista perussopimuksissa ei määrätä mitään. Tämä koskee esimerkiksi vastuuta, joka EU:lla on sopimussuhteiden ulkopuolella. Tällaiset yleiset oikeussäännöt voivat olla

  • yhteisiä jäsenvaltioiden lainsäädännölle: Euroopan unionin tuomioistuin on omaksunut tiettyjä kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmille yhteisiä yleisperiaatteita, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionin tavoitteiden kanssa. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi oikeusvarmuus ja luottamuksensuoja, joka suojelee yksilöä ennalta arvaamattomilta lainsäädännön muutoksilta
  • peräisin tietyistä kansallisista laeista: unionin tuomioistuin on saanut vaikutteita eräistä periaatteista, jotka pohjautuvat tiettyihin kansallisiin lakeihin. Tällaisia ovat esimerkiksi periaatteet, joiden nojalla Euroopan unionin tuomioistuin voi määritellä, mikä toimielin on vastuussa EU:n syyksi luettavasta vahingosta, ja arvioida vahingon laajuuden
  • EU:n omia oikeusperiaatteita: unionin tuomioistuin on myös laatinut tiettyjä EU:n omia yleisperiaatteita, joilla tosin on esikuvansa kansallisessa lainsäädännössä. Tällaisia ovat esimerkiksi jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun, toimielinten välisen tasapainon ja EU:n etuuskohtelun periaatteet.

Erityistapaus: perusoikeudet

EU:ssa on kolme perusoikeuksien lähdettä:

  • EU:n perusoikeuskirja
  • Euroopan ihmisoikeussopimus (EN)
  • jäsenvaltioiden valtionsääntöperinne.

Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa perusoikeuskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus ja jäsenvaltioiden valtiosääntöperinne kuuluivat EU:n oikeuteen yleisinä oikeusperiaatteina.

Sittemmin Lissabonin sopimus on vahvistanut perustamissopimuksissa perusoikeuskirjan sitovuuden. Näin ollen perusoikeuskirjalle annetaan EU:sta tehdyn sopimuksen 6 artiklassa sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksille. Perusoikeuskirjasta on siis muodostunut EU:n primaarioikeuden lähde.

Tämän ohella EU:sta tehdyn sopimuksen 6 artiklassa säilytetään Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteiden asema yleisten oikeusperiaatteiden lähteenä. Euroopan unionin tuomioistuin voi siis tarvittaessa viitata näihin periaatteisiin täydentääkseen perusoikeuskirjan suojaamia perusoikeuksia.

EU:sta tehdyn sopimuksen 6 artiklassa määrätään myös EU:n mahdollisuudesta liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittymistä koskeva sopimus on tällöin hyväksyttävä neuvostossa yksimielisesti ja kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava se. Perussopimuksiin on liitetty pöytäkirja, joka koskee EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Pöytäkirjassa todetaan erityisesti, että EU:n mahdollisen liittymisen ei pidä muuttaa EU:n toimivaltaa eikä sen toimielinten toimivaltuuksia.

Viimeisin päivitys 20.08.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun