RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Vahingonkorvauskanne

Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa. Vahingonkorvauskanteen nostamalla vahinkoja kärsinyt yksityishenkilö tai jäsenvaltio voi saada korvausta vahingon aiheuttaneelta toimielimeltä.

Vahingonkorvauskanne on kanne, joka käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kanteen voivat nostaa jäsenvaltiot tai yksityishenkilöt.

Vahingonkorvauskanteen nostamalla voi saada korvauksia vahingosta, josta Euroopan unioni on vastuussa. Kanteilla voi olla kaksi perustaa:

  • unionin sopimussuhteeseen perustuva vastuu unionin ollessa yksi sopimuspuolista
  • unionin sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu, joka kohdistuu unionin toimielinten tai henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamaan vahinkoon.

Sopimussuhteeseen perustuva unionin vastuu

Euroopan unionin toimielimet ja henkilöstön jäsenet voivat tehdä sopimuksia, jotka synnyttävät Euroopan unionin vastuun. Euroopan unionin tuomioistuimella ei kuitenkaan aina ole toimivaltaa ratkaista tällaisista sopimuksista johtuvia riita-asioita.

Itse asiassa vahingonkorvauskannetta voidaan käsitellä Euroopan unionin tuomioistuimessa vain silloin, jos siitä määrätään välityslausekkeessa. Toisin sanoen unionin yhtenä osapuolena solmimassa sopimuksessa on oltava lauseke, jossa todetaan Euroopan unionin tuomioistuimen olevan riita-asiassa toimivaltainen. Mikäli sopimuksessa ei ole kyseistä lauseketta, sopimuksesta syntyneen riita-asian ratkaisussa toimivalta on kansallisilla tuomioistuimilla.

Sopimussuhteen ulkopuolinen unionin vastuu

Unionin on korvattava vahingot, joista se on vastuussa. Vahingot ovat voineet syntyä esimerkiksi Euroopan unionin toimihenkilön suorittaessa tehtäviään. Ne voivat myös syntyä eurooppalaisten toimielinten ja elinten lainsäädäntötoiminnasta, kuten asetuksen antamisesta.

Sopimussuhteen ulkopuolisessa unionin vastuussa noudatetaan yhtenäisiä määräyksiä, jotka perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Kanteen voivat nostaa yksityishenkilöt tai jäsenvaltiot, jotka ovat kärsineet vahinkoa ja haluavat saada korvausta. Kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa vahingon aiheutumisesta.

Unionin tuomioistuin katsoo unionin olevan vastuullinen, kun kolme ehtoa täyttyy:

  • kantajaan on kohdistunut vahinko
  • Euroopan unionin toimielimet tai niiden henkilöstö ovat rikkoneet unionin oikeutta
  • kantajan kärsimän vahingon ja Euroopan unionin toimielinten tai niiden henkilöstön laittoman toiminnan välillä on suora syy-yhteys.

Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltävällä vahingonkorvauskanteella voidaan ainoastaan määrittää unionin vastuu. Yksityishenkilöt voivat myös vaatia jäsenvaltioita vastuuseen, mikäli unionin oikeussääntöä on sovellettu puutteellisesti. Jäsenvaltioita vastaan nostettavat vahingonkorvauskanteet on kuitenkin käsiteltävä kansallisissa tuomioistuimissa.

Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimivallan jako

Unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta käsitellä ensimmäisenä oikeusasteena yksityishenkilöiden nostamia kanteita.

Unionin tuomioistuimella taas on toimivalta käsitellä jäsenvaltioiden nostamia kanteita. Se käsittelee myös unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita koskevia muutoksenhakukanteita. Jälkimmäisessä tapauksessa se tekee ratkaisuja vain oikeuskysymyksissä eikä käsittele uudelleen itse tapahtumia.

Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin voivat myös tehdä ratkaisuja kanteissa, joissa vedotaan unionin sopimussuhteeseen perustuvaan vastuuseen. Kanteiden nostamisessa on noudatettava niiden sopimusten ehtoja, joissa unioni on sopimuspuolena.

Tämä tiivistelmä on laadittu tiedotustarkoituksessa. Sillä ei ole tarkoitus tulkita tai korvata viiteasiakirjaa, joka on ainoa sitova oikeusperusta.

Viimeisin päivitys 26.11.2010

Katso myös

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun