RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Sähköisen kaupan vaikutukset Euroopan yrityksiin

Arkisto

Tässä tiedonannossa analysoidaan tieto- ja viestintätekniikoiden vaikutuksia eurooppalaisiin yrityksiin ja markkinoihin. Tavoitteena on tukea sähköisen kaupan tosiasiallista toteutumista Euroopassa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - sähköisen kaupan vaikutukset Euroopan yrityksiin: talousanalyysi ja vaikutukset politiikkaan [KOM(2001) 711 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Tieto- ja viestintätekniikalla on syvällinen vaikutus talouden kasvumahdollisuuksiin. Siitä on tullut yksi tärkeimmistä kilpailukyvyn ja tulonlisäyksen lähteistä, minkä seurauksena se on siirtynyt poliittisen keskustelun polttopisteeseen. Kun Euroopan unioni asetti maaliskuussa 2000 Lissabonissa itselleen kunnianhimoisen tavoitteen tulla maailman "kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamistaloudeksi" kymmenen vuoden kuluessa, se tunnusti, että tämän tavoitteen saavuttaminen riippui tieto- ja viestintätekniikan mahdollisimman onnistuneesta hyödyntämisestä. Lissabonin strategialla vahvistettiin vastaaminen osaamistalouden haasteeseen nykyisten poliittisten prosessien puitteissa ja käynnistettiin eEurope 2002 -toimintasuunnitelma, joka on Euroopan talouden nykyaikaistamisen etenemistä kuvaava ohjelma.

Sähköisen talouden syntyminen: makro- ja mikrotalouden kysymykset

On yleisesti hyväksyttyä, että tieto- ja viestintätekniikan lisääntynyt käyttö johtaa makrotaloudenalalla tuottavuuden kasvuun ja parantaa näin yritysten ja koko talouden kilpailukykyä. Tieto- ja viestintätekniikan aikaansaama tuottavuuden kasvu on myös työpaikkojen syntymisen lähde joillakin aloilla, mutta toisilla aloilla työpaikkoja saatetaan menettää. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö poistaa vähän koulutetun työvoiman suorittamia toistavia työtehtäviä. Tieto- ja viestintätekniikan käytöstä seuraava yleinen dynamismi johtaa työpaikkojen syntymiseen toisilla aloilla siinä määrin, että se enemmän kuin korvaa menetykset.

Tässä yhteydessä ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen on haaste jäsenvaltioiden työmarkkinoiden suunnittelulle ja hoidolle. Euroopassa tieto- ja viestintäteknisen alan osaamisvaje on suuri lisäkasvun este. Ongelma on Euroopassa erityisen hankala laskevien demografisten suuntausten takia ja siksi, että Euroopan nuorison kiinnostus tieteellisiin opintoihin on laskusuunnassa.

Mikrotalouden alalla sähköinen talous johtaa muutoksiin markkinoiden organisaation rakenteissa. Yhä nopeampi tekninen kehitys vaikuttaa merkittävästi yritysten rakenteeseen ja elinkaareen. Ensinnäkin tieto- ja viestintätekniikka vähentää välimatkojen taloudellisia vaikutuksia ja tiedonhankinnan kustannuksia, ja lisää näin kilpailua markkinoilla. Toiseksi tieto- ja viestintätekniikka usein pienentää pienyritysten perustamiskustannuksia, mikä myös voi lisätä kilpailua. Kolmanneksi tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen tarjoamisen uusilla yhteistoimintaan perustuvilla tavoilla, mikä voi johtaa parempaan laatuun ja kustannustehokkuuteen. Lopuksi tieto- ja viestintätekniikka synnyttää monia uusia tuotteita ja palveluja, mikä on ehkä muutoksista tärkein.

Uusien yritysten perustaminen ja perinteisten yritysten mukautuminen tai korvautuminen on talouden keino sopeutua markkinatilanteisiin. Tämä prosessi on kiihtynyt huomattavasti 90-luvun lopusta lähtien. Sähköisessä taloudessa tuotteista on yhä enemmän tulossa "laajennettuja tuotteita", joihin kuuluu tärkeänä palveluosio. Internetiin suuntautuneet yritykset ovat alkaneet omaksua perinteisten yritysten piirteitä kuten varastoja ja kauppaketjuja. Ja vastaavasti perinteiset vähittäiskauppiaat ovat alkaneet siirtää osia toiminnoistaan verkkoon, lisäten näin itselleen uusia jakelukanavia ja uusia hankintastrategioita.

Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus vaihtelee huomattavasti toimialalta toiselle. Tietoon perustuvilla aloilla, kuten digitaalisten hyödykkeiden alalla, tietopalveluissa, rahoitus- ja liiketoimintapalveluissa, syntyy uusia liiketoimintamalleja ja kilpailu lisääntyy. Aloilla, joilla alalle tulon esteet ovat suuremmat, kuten rakentamisessa ja raskaassa konepajateollisuudessa, vaikutukset ovat todennäköisesti asteittaisempia. Viranomaisten ja yritysten välinen digitaalinen vuorovaikutus on tärkeä sähköisen talouden osa-alue. Tarjoamalla julkisia palveluja verkossa viranomaiset voivat kannustaa konkreettisesti ja suoraan yrityksiä siirtymään itsekin digitaaliaikaan.

Luonteenomaista sähköiselle taloudelle on uusien liiketoimintamallien syntyminen. Melkoinen osa niistä on epäonnistunut, kuten useat Internet-yrityksistäkin. Toiset ovat kuitenkin osoittautuneet elinkelpoisiksi, eritoten ne, jotka toimivat yritysten välisen kaupan alalla (B2B). Sähköiseen talouteen siirtyminen kypsemmässä vaiheessa voi olla pikemminkin mahdollisuus kuin haitta EU:n yrityksille, jotka voivat ottaa oppia uranuurtajien tekemistä virheistä. Yritykset voivat käyttää kokeiltuja ja testattuja tekniikoita sekä toimivia liiketoimintamalleja. Näistä tärkein on yritysten ja kuluttajien välinen sähköinen kauppa (eli B2C-kaupan), jonka potentiaalia ei ole vielä käytetty hyväksi.

Sähköisen kaupan yritysten on myös yhä enemmän määriteltävä ja hallittava riskejä, jotka liittyvät laajennettuun ja dynaamiseen käsitykseen yrityksen kokoonpanosta. Riskit eivät liity ainoastaan tiedonvälityksen infrastruktuuriin vaan myös ja ennen kaikkea riittävän rahoituksen saantiin. Vaikka tilanne on paranemassa, EU:n pääomarahoitusmarkkinat ovat vain murto-osa Yhdysvaltain markkinoista, joilla eläkerahastoilla on merkittävä rooli. Sijoitukset toimintansa alkuvaiheessa oleviin yrityksiin olivat vuonna 2000 Yhdysvalloissa viisi kertaa suuremmat kuin Euroopassa. Euroopan rahoitusympäristö ei edelleenkään riittävästi tue teknisiä tai organisaatioinnovaatioita. Aloitteita riskipääoman tarjoamiseksi innovatiivisille yrityksille ovat tehneet Euroopan investointipankki Innovation 2000-aloitteellaan ja komissio rahoituspalveluja koskevalla toimintasuunnitelmalla sekä yritysten ja yrittäjyyden hyväksi laaditulla monivuotisella ohjelmalla (2001-2006) ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla (CIP) (2007-2013).

Sähköisen talouden tarjoamien etujen maksimointi: seuraavat askelet

Tiedonannossa tuodaan esille seuraavat askelet, jotka on otettava sen varmistamiseksi, että sähköisen talouden Euroopan yrityksille tarjoamat edut maksimoidaan. Näihin kuuluvat

  • yrittäjäkulttuurin edistäminen
  • sähköisessä taloudessa tarvittavan tieto- ja viestintätekniikan osaamistason nostaminen
  • Euroopan yritysten kilpailuvalmiuksien parantaminen modernissa maailmanlaajuisessa taloudessa
  • sisämarkkinoiden toiminnan edistäminen entisestään.

Ammattitaito tukee yrittäjyyttä. Nämä kaksi kuuluvat tiiviisti yhteen. Sekä yrittäjäosaamisen että tieto- ja viestintäteknisen ammattitaidon puutteeseen on vastattu joukolla tärkeitä aloitteita, joita ovat mm. Euroopan työllisyysstrategia ja eLearning-toimintasuunnitelma ( (ES) (DE) (EN) (FR)) (2001-2004). Näiden haasteiden pohjalta on

  • tuettava ammattitaitoa edistävien kohdennettujen ohjelmien ja tietokoneavusteisen opetuksen kehitystä
  • lisättävä tutkimusta ei vain tekniikan alalla vaan myös asiaan liittyvissä yhteiskunnallis-taloudellisissa kysymyksissä ja henkilöresursseihin kohdistuvissa vaikutuksissa
  • vahvistettava käynnissä olevia aloitteita kaikilla tasoilla yritysten, varsinkin pk-yritysten, auttamiseksi tieto- ja viestintätekniikan osaamisen hankinnassa ja sähköisessä liiketoiminnassa
  • tarkkailtava tieto- ja viestintätekniikan osaamisen ja sähköisessä liiketoiminnassa tarvittavien taitojen kysyntää Euroopassa, tehtävä kansallisen politiikan esikuva-analyysi sekä lisättävä yhteistyötä ja koordinointia Euroopan tasolla
  • käynnistettävä vuonna 2002 tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa hankkeita, joissa keskitytään varsinkin pk-yritysten tarpeisiin.

Toistaiseksi Euroopan tasolla toteutettua pyrkimystä yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen on tehostettava Euroopan laajuisten yritysten nopean kehittymisen mahdollistamiseksi sekä hyvän kauppatavan mukaisen yritysten välisen kaupan ja kuluttajakaupan edistämiseksi. Nykyisen tuotelainsäädännön, erityisesti sertifiointia koskevien vaatimusten ja menettelyjen, tarkistamista on jatkettava sen varmistamiseksi, että ne ovat neutraaleja tuotteiden ja palvelujen erilaisten toimitustapojen suhteen.

Lainsäädännöllä ei kuitenkaan voida ratkaista kaikkia ongelmia. Itsesääntelyllä voi olla tärkeä tehtävä kumppaneiden välisen luottamuksen vahvistamisessa sähköisissä liiketapahtumissa. Yleisten toimintaperiaatteiden pitäisi tähdätä itsesääntelyn uskottavuuden lisäämiseen ja sen varmistamiseen, että käytännesääntöjä noudatetaan, tarvittaessa oikeudellisten valituskeinojen saatavuuden avulla.

Euroopan sähköinen talous perustuu huomattavassa määrin pk-yritysten täysimääräiseen osallistumiseen. Ensimmäiset poliittiset vastaukset tähän haasteeseen annettiin eEurope-ohjelman GoDigital-aloitteessa ( (ES) (DE) (EN) (FR)). Aloitteen tavoitteena oli varmistaa, että Euroopan yritykset, ja erityisesti pk-yritykset, ottavat sähköisen liiketoiminnan omakseen ja alkavat aktiivisesti osallistua sähköiseen talouteen. On siis

  • edistettävä avoimia standardeja ja sertifiointimenettelyjä
  • lisättävä verkostojen ja tiedon turvallisuutta
  • tuettava rajatylittävään sähköiseen liiketoimintaan ryhtyvien pk-yritysten oikeusvarmuuden vahvistamista
  • optimoitava nykyiset resurssit, kuten rakennerahastot sekä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) talousarviot.

Liike-elämän ja viranomaisten välinen vuorovaikutus on potentiaalisesti voimakas sähköisen talouden moottori. Tiedonannossa kannustetaan viranomaisia tarjoamaan etujoukoissa verkkopalveluja ja antamaan pk-yrityksille kannustimia tällaisten palvelujen käyttämiseksi. Viranomaisia kannustetaan myös jatkamaan sisäisen rakenteensa nykyaikaistamista edistämällä esimerkiksi verkkopalvelujen tarjontaa. Tavoitteena on taata laaja yhteentoimivuus sekä rajojen yli että viranomaisten ja yritysten välillä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2001 - eEurope 2002: Vaikutukset ja painopisteet [KOM(2001) 140 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2001 - Pk-yritykset digitaaliaikaan [KOM(2001) 136 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Neuvoston päätös2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001-2005) [EYVL L 333, 29.12.2000]

 
Viimeisin päivitys 03.09.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun