RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


EU:n toiminta epävakaissa tilanteissa

Tiedonannossa ehdotetaan Euroopan unionille yhteisesti sovittua ja koordinoitua strategiaa epävakaisiin tilanteisiin vastaamiseksi kolmansissa maissa. Strategia perustuu siihen, että hyödynnetään paremmin jo käytettävissä olevia EU:n poliittisia, diplomaattisia ja humanitaarisia välineitä sekä kehitys- ja turvallisuusvälineitä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 25. lokakuuta 2007, EU:n toimet epävakaissa tilanteissa - kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa edistävät toimet vaikeissa olosuhteissa [KOM(2007) 643 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Epävakaat tilanteet muodostavat huomattavan esteen kestävälle kehitykselle, alueelliselle vakaudelle ja kansainväliselle turvallisuudelle. Epävakaiden tilanteiden syntymiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten talouden rakenteellinen heikkous, puutteet demokraattisessa hallintotavassa, ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen saatavuus. Tällaisissa tilanteissa valtio ei voi tai ei kykene täyttämään velvollisuuksiaan eli vastaamaan peruspalvelujen tarjonnasta, resurssien hallinnasta, oikeusvaltioperiaatteen soveltamisesta, väestön turvallisuudesta eikä kansalaisten oikeuksien ja vapauksien suojelemisesta ja edistämisestä.

Maailman suurimpana kehitysavun ja humanitaarisen avun antajana sekä tärkeänä kansainvälisen politiikan ja turvallisuuden alan toimijana EU:lla on erityinen vastuu epävakaiden tilanteiden muodostamaan haasteeseen vastaamisessa.

Epävakauden ehkäisemistä varten on kehitetty järjestelmiä epävakaista tilanteista varoittamiseksi sekä niiden analysoimiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Kehitysyhteistyöllä ja poliittisilla välineillä on merkittävä asema ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisessa. Kehitysyhteistyöllä puututaan turvattomuuden perimmäisiin syihin. Tässä yhteydessä maakohtaiset strategia-asiakirjat tarjoavat mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä paremmin. Poliittinen vuoropuhelu, joka on olennainen osa kaikkia EU:n ja kumppanimaiden yhteistyösopimuksia, voi puolestaan edistää maakohtaisten strategioiden laatimista epävakaan tilanteen ratkaisemiseksi kestävällä tavalla.

Epävakautta pyritään poistamaan ensisijaisesti pitkän aikavälin kehitysyhteistyöllä, varsinkin maakohtaisten strategioiden avulla. Silloin kun tämä ei ole enää mahdollista tilanteen heikkenemisen vuoksi, EU käyttää poliittisia ja diplomaattisia välineitä. Jos epävakaa tilanne johtaa kriisiin, jolla on humanitaarisia vaikutuksia, annetaan humanitaarista apua.
Epävakauteen reagoitaessa on otettava huomioon kyseisen maan tilanne niin, että strategioissa on pitemmän aikavälin perspektiivi. Alkuvaiheessa on vastattava väestön, erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ryhmien, välittömiin tarpeisiin. Lisäksi on tärkeää, ettei mikään maa tai alue jää ilman tukea. Toiminnassa on tästä syystä pyrittävä EU:n menettelysääntöjen mukaiseen täydentävyyteen. Humanitaarisessa avussa on käytettävä unohdettuja kriisejä koskevaa arviointimenetelmää. Myös EU:n sisällä tarvitaan lisää koordinointia.

Kriisin jälkeen noudatetaan hätäavun, kunnostamisen ja kehityksen niveltämistä (castellanodeutschenglishfrançais) koskevaa strategiaa, jolla pyritään luomaan synergiaa humanitaarisen avun lopettamisen ja kehitysyhteistyötoimiin siirtymisen välille. Komissio korostaa, että hallinnolla, institutionaalisella kehittämisellä ja turvallisuudella on oltava suurempi osa tässä strategiassa.

Reagoidessaan epävakauteen EU:n on yhdistettävä paremmin käytettävissään olevia välineitä, kuten yhteisön välineitä, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) välineitä sekä jäsenvaltioiden kahdenvälistä apua. Sen on muun muassa saatava aikaan parempi synergia seuraavien jo olemassa olevien rahoitusvälineiden välille:

  • Euroopan kehitysrahasto (EKR), josta myönnetään rahoitusta hätävaiheen jälkeisiin joustaviin menetelmiin ja siirtymiseen kehitysvaiheeseen;
  • kehitysyhteistyön rahoitusväline sekä eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI), joissa määrätään erityisestä kiireellisestä menettelystä kehitykseen siirtymiseksi sekä erityisistä toimenpiteistä, joita voidaan panna täytäntöön silloin, kun ei voida käyttää vakautusvälinettä tai humanitaarista apua;
  • vakautusväline antaa mahdollisuuden antaa tukea todellisissa tai orastavissa kriisitilanteissa, kriisien jälkeisen poliittisen vakauttamisen alkuvaiheissa ja luonnononnettomuuksien jälkeisissä tilanteissa;
  • humanitaarinen apu, jota annetaan silloin, kun kriiseillä on humanitaarisia vaikutuksia, epävakauden tasosta tai kriisien syistä huolimatta;
  • aihepiirikohtainen ohjelma " Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä " ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), joiden menettelyjä sovelletaan tilanteissa, jotka eivät ole suotuisia osallistavalle kehitykselle tai ihmisoikeuksille; varsinkin EIDHR:ää voidaan käyttää rahoittamaan toimia ilman kumppanimaiden hallitusten hyväksyntää, mikä on olennaisen tärkeää tietyissä epävakaissa tilanteissa;
  • budjettituki, jota komissio on käyttänyt usein konfliktien jälkeen kiireellisten rahoitustarpeiden kattamiseen, tärkeimpien valtion toimintojen vahvistamiseen ja yhteiskunnallisen vakauden ylläpitämiseen.

Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia toimia:

  • hyväksytään ja pannaan täytäntöön taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean laatimat periaatteet, jotka koskevat hyvää kansainvälistä toimintatapaa epävakaissa valtioissa ja tilanteissa (pdf) (EN ) (FR );
  • sisällytetään epävakautta koskevat kysymykset järjestelmällisemmin poliittiseen vuoropuheluun sellaisten kumppanimaiden kanssa, jotka osoittavat merkkejä epävakaudesta;
  • vaihdetaan säännöllisesti tietoja riskianalyyseistä ja EU:n asianomaisista toimista niin kenttätasolla kuin päätoimipaikassakin;
  • kartoitetaan kahdenvälisen ja yhteisön avun yksityiskohtaisia sääntöjä, ja kiinnitetään erityistä huomiota YUTP/ETPP:n yhteisten toimien, vakautusvälineen, Afrikan rauhanrahaston ja pitkän aikavälin yhteistyövälineiden täydentävyyteen;
  • toteutetaan kattava tarkastelu hallintoa, konflikteja ja onnettomuuksien seurantaa koskevista arviointi- ja analyysimenetelmistä;
  • parannetaan budjettitukimekanismia ja koordinaatiota kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa;
  • lujitetaan kumppanuutta Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden monenvälisten organisaatioiden kanssa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 19 päivänä marraskuuta 2007 tekemät päätelmät EU:n toimista epävakaissa tilanteissa [Ei julkaistu EUVL:ssä] (DE ) (ES ) (EN ) (FR ) (pdf).
Neuvosto hyväksyy EU:n puolesta "periaatteet, jotka koskevat hyviä kansainvälisiä toimintatapoja epävakaissa valtioissa ja tilanteissa" ja pyytää komissiota esittämään päätelmiinsä perustuvan täytäntöönpanosuunnitelman vuodelle 2009.

Viimeisin päivitys 31.01.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun