RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tavoitteena eurooppalainen konsensus humanitaarisesta avusta

Humanitaarista apua koskevan yhteisen julistuksen tarkoituksena on reagoida nopeammin ihmisen ja luonnon aiheuttamiin kriiseihin maailmalla koordinoimalla tehokkaammin Euroopan unionin (EU) sekä sen jäsenvaltioiden ja kumppaneiden yhteistyötä.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2007, Tavoitteena eurooppalainen konsensus humanitaarisesta avusta [KOM(2007) 317 lopullinen – ei julkaistu virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Komissio esittelee tiedonannossa periaatteet, joiden varaan Euroopan unionin (EU) konsensus humanitaarisesta avusta tulee rakentumaan. Yhteisen julistuksen tavoitteena on lisätä avustustyön vaikuttavuutta siten, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimet täydentävät paremmin toisiaan.

Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun rahoittaja, jos lasketaan sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden myöntämä rahoitus. EU:n on kuitenkin laadittava avustustyöhön aiempaa strategisempi lähestymistapa erityisesti kriisien muuttumisen asettamien uusien haasteiden vuoksi. Avustustyötä vaikeuttavat muun muassa seuraavat muutokset:

  • humanitaariset kriisit ovat tulleet yhä tavallisemmiksi köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen saatavuuteen liittyvän kilpailun seurauksena
  • humanitaarista ja kansainvälistä lainsäädäntöä laiminlyödään yhä useammin
  • humanitaarinen tila on kaventunut *.

Eurooppalainen konsensus humanitaarisesta avusta on laadittava siten, että se on yhdenmukainen kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen kanssa.

Yhteisen vision luominen

Humanitaarinen apu perustuu tiettyihin periaatteisiin ja menettelytapoihin. Komissio ehdottaakin, että EU takaisi

  • inhimillisyyttä *, puolueettomuutta *, tasapuolisuutta * ja riippumattomuutta * koskevien humanitaaristen perusperiaatteiden noudattamisen,
  • kansainvälisen lainsäädännön ja erityisesti kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön edistämisen,
  • humanitaarista apua koskevien politiikkojen johdonmukaisuuden (esimerkiksi kriisinhallinta ja elintarvikkeiden saatavuus) sekä niiden täydentävyyden ja tehokkuuden korostaen samalla niiden eroavaisuuksia ja erillisyyttä.

Avun vaikuttavuutta voidaan lisätä vaihtamalla kokemuksia muun muassa kansainvälisen yhteistyön välityksellä. Tässä yhteydessä EU:n on vahvistettava halukkuutensa edistää humanitaarisen avun periaatteita ja humanitaarisen avun hyviä käytänteitä (EN) koskevaa aloitetta.

Periaatteiden siirtäminen käytännön teoiksi

Humanitaarista talousapua on analysoitava, jotta apu olisi tehokkaampaa. Komissio suosittaakin, että EU

  • sitoutuu rahoittamaan tarkoituksenmukaista humanitaarista apua yhteisesti sovittujen, apua ja suojaa koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti,
  • laatii yhteiset puitteet tarvearviointia ja asiantuntija-analyysien vaihtoa varten,
  • huolehtii siitä, että toiminta on kokonaisuudessaan tasapuolista kiinnittäen erityishuomiota unohdettuihin kriiseihin *.

Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisäksi kaikkien osapuolten osallistumista. Tämä tarkoittaa erityisesti eurooppalaisia ja paikallisia kansalaisjärjestöjä, YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikköä (OCHA) (EN) sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälistä liikettä (EN) (FR). Jotta humanitaarista apua voitaisiin jakaa nopeasti ja laadukkaasti, kumppaneja valittaessa on noudatettava erityisesti seuraavia kriteerejä:

  • ammattimaisuus, kokemus ja kyky vastata havaittuun tarpeeseen
  • kansainvälisten sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen
  • kustannustehokkuus (esimerkiksi yleiskustannusten osuus vastaanottajien saamasta avusta)
  • kumppanuus paikallisväestön kanssa
  • tuloksista tiedottaminen ja vastuuvelvollisuus suhteessa avunsaajiin ja yleiseen eurooppalaiseen mielipiteeseen.

EU:n nopean toiminnan valmiutta on kehitettävä erityisesti paikallisten resurssien kautta. Oman toimintavalmiutensa parantamisen ohella EU:n on myös autettava paikkaamaan nopean toiminnan valmiuksien puutteita kansainvälisellä tasolla ja erityisesti kuljetusten, viestintäyhteyksien ja logistiikan alalla.

Humanitaarista toimintaa voidaan tukea jäsenvaltioiden pelastuspalvelujen ja sotilaallisten voimavarojen avulla. EU kehottaa tässä yhteydessä noudattamaan YK:n suuntaviivoja, jotka koskevat sotilas- ja siviilipuolustusvoimavarojen käyttöä luonnonkatastrofeissa (Oslon suuntaviivat (EN )) ja monimutkaisissa kriiseissä (sotilas- ja siviilipuolustusvoimavaroja (EN ) koskevat suuntaviivat).

Luonnonkatastrofien aiheuttamien riskien vähentäminen on toinen tärkeä elementti humanitaarisessa toiminnassa. Tässä yhteydessä komissio kannustaa toteuttamaan Hyogon toimintasuunnitelman (EN) mukaisia kansainvälisiä aloitteita. Toimintasuunnitelmassa esitetään malli luonnonmullistusten riskien vähentämiseksi kaikkialla maailmassa vuoteen 2015 mennessä.

EU:n on myös vahvistettava hätäapu-, kunnostus- ja kehitysyhteistyötoimien välisiä yhteyksiä kyseisistä toimista saatujen kokemusten perusteella sekä humanitaarisen avun ja kehitysavun tarjoajien yhteistyön avulla (erityisesti vaikeissa kriisitilanteissa ja epävakaissa valtioissa).

Keskeiset termit
  • Humanitaarinen tila: toimintaympäristö, jonka humanitaarisen avun antajat tarvitsevat avustuskohteessa tavoittaakseen uhrit tehokkaasti, voidakseen toimittaa avun ja tarjotakseen suojaa vaarantamatta avustustyöntekijöiden turvallisuutta.
  • Humaanisuusperiaate: ihmisiä kohdellaan inhimillisesti kaikissa olosuhteissa pelastamalla henkiä ja lievittämällä kärsimystä yksilöä kunnioittaen.
  • Puolueettomuusperiaate: mitään konfliktin osapuolta ei suosita eikä missään vaiheessa osallistuta poliittisiin, rodullisiin, uskonnollisiin tai ideologisiin kiistoihin.
  • Tasapuolisuusperiaate: humanitaarisen avunannon perustana ei saa olla kansallisuus, rotu, uskonto tai poliittinen kanta.
  • Riippumattomuusperiaate: humanitaaristen avustusjärjestöjen on laadittava omat toimintalinjansa ja toteutettava niitä hallitusten muista politiikoista tai toimista riippumatta.
  • Unohdetut kriisit: kriisit, joista tiedotusvälineet raportoivat hyvin vähän tai eivät lainkaan ja joiden uhrit saavat kansainvälistä apua suhteellisen vähän tai eivät lainkaan.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Humanitaarista apua koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen liittyvän toimintasuunnitelman väliarviointi: EU:n humanitaarisen avustustoiminnan tehokas, periaatteellinen toteutus [KOM(2010) 722 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Komissio nimeää tiedonannossa alueet, joilla humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen täytäntöönpano edellyttää lisätoimenpiteitä. Kumppaneiden on lisättävä yhteisiä toimiaan erityisesti avustustoimien suunnittelussa, elintarvikeavussa, katastrofiriskien vähentämisessä ja katastrofin jälkeisessä siirtymävaiheen avussa.

Viimeisin päivitys 13.05.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun