RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistäminen: suuntaviivat

Arkisto

Euroopan unioni asettaa suuntaviivat, joiden tarkoituksena on edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista sen suhteissa kolmansiin maihin.

ASIAKIRJA

Euroopan unionin suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi [EUVL C 327, 23.12.2005].

TIIVISTELMÄ

Vapauden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteille perustuvan Euroopan unionin tavoitteena on mm. edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista.

Annettujen suuntaviivojen tarkoituksena on esittää, mitä välineitä EU:lla ja sen elimillä on käytössään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi kolmansissa maissa ja kyseisissä maissa olevien valtiosta riippumattomien sidosryhmien keskuudessa.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden – jota kutsutaan myös nimellä ”aseellisia konflikteja koskeva oikeus” tai ”sodan oikeussäännöt” – tavoitteena on suojella niitä, jotka eivät ota osaa tai eivät enää suoraan ota osa vihollisuuksiin. Sen tarkoituksena on myös säännellä sodankäynnin keinoja ja menetelmiä. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus perustuu kansainvälisiin yleissopimuksiin ja kansainväliseen tapaoikeuteen ja sitä voidaan soveltaa kaikkiin aseellisiin konflikteihin, joiden ei tarvitse olla kansainvälisiä, sekä aseellisesta konfliktista johtuviin miehitystilanteisiin.

Edellä mainittu erottaa sen kansainvälisestä ihmisoikeuslainsäädännöstä, jota sovelletaan kaikkiin sellaisiin henkilöihin, jotka kuuluvat asianomaisen valtion lainkäyttövaltaan sekä rauhan että konfliktin aikana. Kuitenkin kumpaakin lainsäädäntöä voidaan soveltaa erityistilanteissa.

Tiettyjä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia voidaan pitää sotarikoksina. Sellaisissa tapauksissa yksilöt ovat henkilökohtaisessa vastuussa. Valtioiden on valvottava, että kyseisten rikosten oletetut tekijät saadaan tuomittaviksi kansallisissa tai kansainvälisissä tuomioistuimissa (kansainvälinen rikostuomioistuin).

Toimintaa koskevat suuntaviivat

Konkreettisten toimien täytäntöönpanemiseksi suuntaviivoissa määrätään kertomusten, arviointien ja toimintasuositusten laatimisesta sekä erityisesti seuraavista:

  • Sellaisten tapausten yksilöiminen, joissa EU:n toimivaltaiset elimet voivat soveltaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Tämä pitää sisällään neuvotteluja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa sekä kansainvälisen humanitaarisen tiedonkeruukomission (IHFFC) palvelujen hyödyntämistä. Tarpeen mukaan kyseisten elinten on määritettävä ja suositeltava toimia, joilla kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista edistetään
  • Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista koskevan tilannearvioinnin sisällyttäminen valtiota tai konfliktia koskeviin kertomuksiin, joita edustustojen päälliköt, EU:n siviilioperaatioiden päälliköt, sotilasoperaatioiden päälliköt ja erityisedustajat antavat. Kertomuksiin olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä myös analyysi ja ehdotuksia toimista, joita EU voi myöhemmin toteuttaa
  • Neuvoston kansainvälistä julkisoikeutta käsittelevän työryhmän (COJUR) tiedottaminen tilanteista, jotka voivat johtaa aseelliseen konfliktiin. Tarvittaessa COJUR-työryhmä voisi tehdä ehdotuksia EU:n tuleviksi toimiksi.

EU:lla on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi käytössään useita toimintakeinoja suhteissaan kolmansiin maihin:

  • Poliittinen vuoropuhelu aseellisten konfliktien ja rauhan aikana
  • Yleiset poliittiset lausunnot, joilla korostetaan tarvetta varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen
  • Toimet ja julkiset lausunnot konfliktitilanteissa tapahtuneiden kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomusten tuomitsemiseksi
  • Konfliktin osapuoliin kohdistuvat rajoittavat toimet ja pakotteet
  • Yhteistyö muiden kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien, alueellisten järjestöjen ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kanssa
  • Kriisinhallintatoimet, erityisesti tietojenkeruu kansainvälistä rikostuomioistuinta tai muita sotarikostutkimuksia varten
  • EU:n tuki sotarikosten rankaisematta jäämisen estämiselle ja kolmansien maiden kannustaminen ottamaan käyttöön rikoslainsäädäntöä, jolla rankaistaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisesta
  • Kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskeva koulutus erityisesti lainvalvontaviranomaisille ja sotilashenkilöstölle sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevat koulutusohjelmat kolmansissa maissa
  • Vientilupien myöntäminen tuojamaahan suuntautuvalle aseiden viennille. EU:n asevientiä koskevissa käytännesäännöissä määrätään, että ennen tuojamaahan suuntautuvan asevientiluvan myöntämistä olisi tarkasteltava, miten kyseinen maa on noudattanut kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Tausta

Suuntaviivat täydentävät neuvoston kansainvälistä tuomioistuinta koskevaa yhteistä kantaa sekä ihmisoikeusvuoropuhelua, kidutusta, lasten asemaa aseellisissa konflikteissa ja ihmisoikeuksien puolustajia koskevia [FR] EU:n suuntaviivoja ja politiikkoja.

Viimeisin päivitys 10.06.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun