RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa selkkauksissa

Euroopan unioni (EU) kiinnittää näiden suuntaviivojen avulla huomiota aseellisista selkkauksista kärsiviin lapsiin ja sitoutuu edistämään näiden lasten oikeuksien noudattamista kolmansissa maissa.

ASIAKIRJA

EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa selkkauksissa – Päivitys. Yleisten asioiden neuvosto, 16. kesäkuuta 2008 [ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Aseelliset selkkaukset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana vaatineet arviolta yli kahden miljoonan lapsen hengen, vammauttaneet fyysisesti kuusi miljoonaa lasta, tehneet orvoiksi miljoona lasta ja aiheuttaneet melkein 20 miljoonan lapsen siirtymisen kotiseudultaan tai pakolaiseksi joutumisen. Nykyisten arvioiden mukaan maailmassa on noin 300 000 lapsisotilasta. Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on tuoda esiin aseellisten selkkauksen kohteeksi joutuneiden lasten ongelmia ja lisätä Euroopan unionin (EU) toimien näkyvyyttä tällä alalla. Lasten oikeuksien edistäminen ja suojaaminen ovat EU:n ihmisoikeuspolitiikan ensisijaisia tavoitteita, joita se pyrkii edistämään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kehitysyhteistyöpolitiikan ja humanitaarista apua koskevan politiikan puitteissa.

EU aikoo käsitellä aseellisten selkkauksien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia lapsiin. Tätä tarkoitusta varten EU pyrkii vaikuttamaan kolmansiin maihin ja valtiosta riippumattomiin tahoihin, jotta ne noudattaisivat kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä ja ihmisoikeusnormeja, -standardeja ja ‑välineitä sekä suojelisivat lapsia tehokkaasti aseellisten selkkauksien vaikutuksilta. Suuntaviivojen tavoitteena on myös pyrkiä ehkäisemään lasten värväämistä asevoimiin ja aseellisiin joukkoihin sekä vähentämään lapsiin kohdistuneiden rikosten rankaisematta jättämistä.

EU:n konkreettiset toimet

Neuvoston ihmisoikeustyöryhmä, joka koordinoi työnsä tiiviisti muiden asiaankuuluvien työryhmien kanssa, tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan EU:n toimintaa, seuraavien raporttien ja tietojen perusteella:

  • EU:n edustustojen päälliköiden, siviilioperaatioiden johtajien ja EU:n sotilasjohdon ja erityisedustajien säännölliset raportit, joihin sisältyy arviot selkkaustilanteiden vaikutuksista lapsiin ja arviot EU:n toimien vaikutuksista
  • maiden tilanteita koskevat edustustojen päälliköiden erityisraportit, joissa voidaan käsitellä lasten ja aseellisten selkkausten ongelmaa
  • komission toimittavat tiedot EU:n rahoittamista hankkeista, joiden kohteena ovat aseellisten selkkausten vaikutuspiiriin joutuneet lapset sekä selkkausten aikainen ja jälkeinen kuntoutus
  • YK:n pääsihteerin, kysymystä lapsista aseellisissa selkkauksissa hoitavan YK:n pääsihteerin erityisedustajan, lasten asemaa aseellisissa selkkauksissa käsittelevän YK:n turvallisuusneuvoston työryhmän, UNICEFin, YK:n erityisjärjestelyjen ja ihmisoikeussopimuksilla perustettujen elinten sekä valtioista riippumattomien järjestöjen raportit ja suositukset.

Edistääkseen ja suojatakseen lasten oikeuksia aseellisten selkkauksien yhteydessä EU käyttää useita eri toimintavälineitä suhteissaan kolmansiin maihin. Näitä ovat seuraavat:

  • poliittinen vuoropuhelu, jonka pitäisi käsittää lasten oikeudet selkkauksia edeltävässä sekä niiden aikaisessa ja jälkeisessä tilanteessa
  • viralliset yhteydenotot ja julkilausumat, joissa kolmansia maita kehotetaan ryhtymään tehokkaisiin toimiin lasten suojelemiseksi aseellisten selkkauksien vaikutuksilta, lasten käytön lopettamiseksi asevoimissa ja aseellisissa ryhmittymissä sekä rankaisematta jättämisen lopettamiseksi
  • monenkeskinen yhteistyö, joka käsittää lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevien hankkeiden rahoittamisen sekä humanitaarisen avun
  • kriisinhallintaoperaatiot, joiden suunnitteluvaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten suojeluun
  • koulutus lasten suojelussa.

Taustaa

Tämän alan kansainväliseen lainsäädäntöön kuuluu muun muassa yleissopimus lasten oikeuksista, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet mutta jota ei sovelleta kaikkialla. Lasten osallisuutta aseellisiin selkkauksiin koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan tavoitteena on vastata tilanteisiin, joissa lapset joutuvat aseellisten selkkausten kohteeksi.

Muita tällä alalla erityisen tärkeitä tahoja ovat kysymystä lapsista aseellisissa selkkauksissa hoitava YK:n pääsihteerin erityisedustaja ja lasten asemaa aseellisissa selkkauksissa käsittelevä YK:n turvallisuusneuvoston työryhmä. EU pyrkii yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa huomioimaan ja koordinoimaan mahdollisimman pitkälti niiden toimia näiden tahojen kanssa toimien vaikutuksen maksimoimiseksi. Suuntaviivojen liitteessä luetellaan muita keskeisiä kansainvälisiä ja alueellisia ihmisoikeusnormeja ja ‑standardeja sekä humanitaarisen lainsäädännön säädöksiä, jotka ohjaavat EU:n toimia lasten suojelemiseksi aseellisten selkkausten yhteydessä.

Viimeisin päivitys 06.10.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun