RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Lapsen oikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat

Euroopan unioni (EU) esittää suuntaviivat perustaksi lapsen oikeuksien suojelulle ulkopolitiikassaan. Suuntaviivoissa suositaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa lapsen oikeuksien suojeluun. Tavoitteena on tukea käynnissä olevia toimia ja parantaa toiminnan yhtenäisyyttä. EU pyrkii aktiivisesti ajamaan tavoitteitaan niin suhteissaan kolmansiin maihin kuin kansainvälisissä yhteyksissä.

ASIAKIRJA

Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojelua koskevat EU:n suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 2007 [Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Lapsen oikeuksista on olemassa lukemattomia kansainvälisiä asiakirjoja, normeja ja sitoumuksia ja lapsen oikeuksien toteutumisessa on tapahtunut edistystä. Siitä huolimatta miljoonien lasten jokapäiväinen elämä on voimakkaassa ristiriidassa kyseisten sitoumusten ja tavoitteiden kanssa.

Monet lapset altistuvat monenlaisille vaaroille, ja heiltä puuttuvat mahdollisuus koulunkäyntiin, terveyspalvelut ja sosiaaliturva. He joutuvat työvoiman räikeän hyväksikäytön, väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, sairauksien ja aseellisten konfliktien uhreiksi, ja heitä syrjitään ja marginaalistetaan. Tyttöihin kohdistuu erityisiä uhkia, ja he tarvitsevatkin erityishuomiota.

Suuntaviivoilla tuetaan EU:n toimintaa, jolla se edistää ja suojelee lapsen oikeuksia ulkosuhteissaan, ja niissä suositaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja strategiaa alan kysymyksiin. Niillä täydennetään EU:n suuntaviivoja, jotka koskevat lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi EU käyttää muun muassa seuraavia toimintavälineitä:

  • poliittinen vuoropuhelu, jossa käsitellään lapsen oikeuksia osana kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä ja kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja ja keskusteluja;
  • menettelytavat, joilla reagoidaan ajankohtaisiin, lapsen oikeuksiin kohdistuviin kysymyksiin ja muistutetaan kolmansia maita, että lasten suojelemiseksi on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä;
  • kahden- ja monenvälinen yhteistyö, jonka puitteissa laaditaan lapsen oikeuksia korostavia humanitaarisen avun ja kehitysavun ohjelmia tai otetaan esiin lapsen oikeudet kaikilla EU:n ulkopolitiikan toimialoilla;
  • kumppanuudet ja koordinointi kansainvälisten toimijoiden kanssa. Esimerkkejä tällaisista toimijoista ovat Yhdistyneet Kansakunnat, alueelliset järjestöt, lasten oikeuksien eurooppalainen foorumi, tutkimuslaitokset, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset rahoituslaitokset.

Suuntaviivoissa mainitaan toimia, joita on tarkoitus toteuttaa osana suhteita kolmansien maiden kanssa ja monenvälisissä yhteyksissä.

Toteutus

Jotta suuntaviivoja voitaisiin toteuttaa suhteissa kolmansiin maihin, EU ehdottaa yleisiä toimia, joilla kolmansia maita kannustetaan

  • liittymään alan kansainvälisiin asiakirjoihin, noudattamaan alan normeja, tekemään yhteistyötä eri järjestelyjen, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien alaisten järjestelyjen puitteissa sekä tunnustamaan alueelliset asiakirjat, Euroopan neuvoston asiakirjat mukaan luettuina;
  • lujittamaan keinoja, joilla lapsen oikeuksia voidaan edistää ja suojella kansallisella tasolla laatimalla strategioita ja ottamalla käyttöön tai vahvistamalla hallinnon mekanismeja;
  • parantamaan seurantaprosesseja ja –rakenteita, kuten tietokantoja ja valvontajärjestelmiä, tukemaan lapsen oikeuksien tutkimusta, luomaan riippumattomia kansallisia instituutioita ja edistämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista;
  • tarjoamaan lisää voimavaroja lapsen oikeuksien edistämiseen ja suojeluun;
  • tukemaan kansallisen lainsäädännön tarkistamista lapsen oikeuksien edistämisen ja suojelun näkökulmasta, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kansainvälisiä normeja ja asiakirjoja;
  • torjumaan lapsen oikeuksien rikkomuksia ja lopettamaan vallalla oleva rankaisemattomuuden käytäntö;
  • rohkaisemaan lapsia osallistumaan päätöksentekoon ja politiikan täytäntöönpanoon heitä koskevissa asioissa ja helpottamaan tällaista osallistumista;
  • lisäämään perheiden ja muiden toimijoiden keinoja toimia täysipainoisesti omassa roolissaan lapsen oikeuksien suojelijoina;
  • tukemaan lapsen oikeuksia koskevien valistusohjelmien toteutusta kampanjoimalla tai sisällyttämällä lapsen oikeudet koulujen opetusohjelmiin.

Suuntaviivojen puitteissa on tietyillä painopistealoilla tarkoitus toteuttaa erityisiä toimia erillisen täytäntöönpanostrategian pohjalta. Painopistealat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäinen valittu painopiste on kaikenlainen lapsiin kohdistuva väkivalta. Yksityiskohtainen kuvaus maakohtaisista tavoitteista, toiminnallisesta osiosta ja täytäntöönpanostrategiasta, itse toimista sekä täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista esitetään suuntaviivojen liitteessä 1.

Neuvoston ihmisoikeustyöryhmän tehtävänä on tarkastella suuntaviivojen toteutusta ja seurantaa huolellisesti koordinoiden ja tiiviissä yhteistyössä neuvoston muiden työryhmien kanssa.

Tausta

EU on sitoutunut kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten nojalla kunnioittamaan ihmisoikeuksia yleisesti ja lapsen oikeuksia erityisesti. EU on Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen sopimuspuoli, edistää vuosituhatjulistuksen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumista ja tukee A World fit for Children –nimistä Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaohjelmaa (EN ).

EU on jo vuosien ajan toteuttanut erityyppisiä toimia, joiden kohteena ovat lapset aseellisissa selkkauksissa, ja huolehtinut siitä, että lapsen oikeuksista keskustellaan kolmansien maiden kanssa ja laajentumisprosessin yhteydessä käytävässä vuoropuhelussa. EU on myös perustanut demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen, josta voidaan tukea alan hankkeita. Lisäksi EU on kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta noudattaen sisällyttänyt lapsen oikeuksien kunnioittamisen kehitysyhteistyöpolitiikkaansa.

Viimeisin päivitys 09.12.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun