RSS
Aakkosellinen hakemisto

Sanasto

Ioanninan kompromissi

Ioanninan kompromissi sai nimensä ulkoasiainministereiden epävirallisesta kokouksesta, joka pidettiin Kreikan Ioanninassa 29. maaliskuuta 1994. Kokouksessa neuvosto teki päätöksen erityiskysymyksestä, joka koski määräenemmistöpäätöksentekoa laajentuneessa 16 jäsenvaltion unionissa. Neuvoston päätöstä muutettiin sen jälkeen kun Norja oli päättänyt olla liittymättä unioniin. Tehty kompromissi merkitsi sitä, että jos neuvoston jäsenet, joiden yhteinen äänimäärä oli 23 äänen (entinen määrävähemmistö) ja 26 äänen (uusi määrävähemmistö) välillä, ilmoittivat aikovansa vastustaa sitä, että neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä, neuvosto teki voitavansa, jotta kohtuullisen määräajan kuluessa löydettäisiin tyydyttävä ratkaisu, joka voitiin hyväksyä vähintään 68 äänellä 87:stä.

Lissabonin sopimuksella (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artikla) otetaan käyttöön määräenemmistösäännön uusi määritelmä, jota sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin kyseisen päivämäärän ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana vaatia vanhojen äänten painotussääntöjen soveltamista. Myös Ioanninan kompromissin soveltaminen on mahdollista. Tämän ansiosta valtiot, jotka edustavat vähintään kolmea neljäsosaa määrävähemmistön muodostamiseen tarvittavasta unionin väestöstä tai määrävähemmistön muodostamiseen tarvittavasta jäsenvaltioiden määrästä, voivat vastustaa säädöksen antamista neuvoston määräenemmistöpäätöksellä ja pyrkiä löytämään ratkaisun kohtuullisessa määräajassa. Uusi määräenemmistösääntö tulee pakolliseksi 1 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen. Ioanninan kompromissin mukaisia vähimmäismääriä lasketaan siten, että määrävähemmistön muodostamiseen tarvitaan vastaisuudessa vähintään 55 prosenttia unionin väestöstä tai vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioiden määrästä.

Katso:

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun