RSS
Aakkosellinen hakemisto

Sanasto

Hallitustenvälinen konferenssi (HVK)

Hallitustenvälisissä konferensseissa jäsenvaltioiden hallitukset käyvät keskusteluja, joiden tavoitteena on perussopimusten muuttaminen. Nämä konferenssit kutsutaan koolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa määrätyssä tavanomaisessa tarkistusmenettelyssä.

Tämän menettelyn yhteydessä jäsenvaltiot, komissio tai Euroopan parlamentti voivat esittää neuvostolle ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi. Neuvosto toimittaa nämä ehdotukset Eurooppa-neuvostolle ja ne annetaan tiedoksi kansallisille kansanedustuslaitoksille. Jos Eurooppa-neuvosto Euroopan Parlamenttia ja komissiota kuultuaan tekee yksinkertaisella enemmistöllä muutosehdotusten käsittelemistä puoltavan päätöksen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle valmistelukunnan. Se koostuu kansallisten kansanedustuslaitosten, jäsenvaltioiden valtionpäämiesten ja hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Se tutkii muutosehdotukset ja antaa yhteisymmärryksessä suosituksen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille. Neuvoston puheenjohtaja kutsuu konferenssin koolle hyväksymään yhteisellä sopimuksella perussopimuksiin tehtävät muutokset.

Viime vuosien merkittävimmät hallitustenväliset konferenssit ovat johtaneet seuraavien perussopimusten syntyyn:

  • Euroopan yhtenäisasiakirja (1986): asiakirja sisälsi tarvittavat muutokset sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi viimeistään 1. tammikuuta 1993.
  • Maastrichtin sopimus (1992): sopimus Euroopan unionista neuvoteltiin kahdessa hallitustenvälisessä konferenssissa. Niistä toisessa käsiteltiin talous- ja rahaliittoa (EMU) ja toisessa poliittista unionia, joka ryhtyi toteuttamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) sekä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa.
  • Amsterdamin sopimus (1997): sopimus oli tulos Torinon Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa 1996 käynnistetystä hallitustenvälisestä konferenssista. Sen tehtävänä oli tarkistaa ne Maastrichtin sopimuksen määräykset, joiden täytäntöönpano aiheutti ongelmia, ja valmistella tulevaa laajentumista.
  • Nizzan sopimus (2001): sopimusta edeltävä hallitustenvälinen konferenssi käynnistettiin vuoden 2000 helmikuussa ”Amsterdamin tähteiksi” kutsuttujen kysymysten käsittelemiseksi. Niitä ovat: Euroopan komission koko ja kokoonpano, äänten painotus ministerineuvostossa, määräenemmistöpäätösten mahdollinen lisääminen neuvostossa, sekä tiiviimpi yhteistyö, joka otettiin mukaan asialistalle Santa Maria de Feirassa kesäkuussa 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.
  • Lissabonin sopimus (2007): sopimuksen hylkäämisen (2005) ja kahden vuoden pohdinta-ajan jälkeen jäsenvaltiot päättivät Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2007 uuden hallitustenvälisen konferenssin toimeksiannosta. Sen tehtävänä oli laatia ehdotus uudistussopimukseksi, jonka avulla voitaisiin selvittää tärkeimmät institutionaaliset pullonkaulat kuten esimerkiksi äänestysjärjestelmä, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus ja määräenemmistöpäätösten soveltamisalan laajentaminen.

Katso:

 

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun