RSS
Aakkosellinen hakemisto

Sanasto

Tiiviimpi yhteistyö

Tiiviimmän yhteistyön puitteissa ne jäsenvaltiot, jotka haluavat unionin säädöskehyksen rajoissa syventää Euroopan yhdentymistä, voivat tehdä entistä läheisempää yhteistyötä. Halukkaat jäsenvaltiot voivat edetä omaan tahtiin ja/tai asettaa omia tavoitteita. Tiiviimpi yhteistyö ei kuitenkaan mahdollista perussopimuksissa säädetyn toimivallan laajentamista eikä sitä voida käyttää alueilla, jotka kuuluvat unionin yksinomaisen toimivallan piiriin. Sitä voidaan käyttää vain viimeisenä keinona sen jälkeen, kun neuvosto on todennut, ettei koko unioni voi saavuttaa tiiviimmälle yhteistyölle asetettuja tavoitteita kohtuullisessa ajassa.

Tiiviimpää yhteistyötä koskevista yleisistä järjestelyistä on määrätty Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (IV osasto). Periaatteessa tiiviimmän yhteistyön käynnistäminen edellyttää vähintään yhdeksän valtion osallistumista; muut valtiot voivat kuitenkin liittyä yhteistyöhön milloin tahansa niin halutessaan. Tiiviimpi yhteistyö ei saa aiheuttaa syrjintää siihen osallistuvien valtioiden ja muiden valtioiden välillä. Tiiviimmän yhteistyön alalla hyväksytyt säädökset sitovat ainoastaan yhteistyöhön osallistuvia valtioita. Niitä ei katsota osaksi unionin säännöstöä. Tiiviimmän yhteistyön on edistettävä unionin tavoitteiden saavuttamista, suojeltava sen etuja ja vahvistettava sen yhdentymiskehitystä.

Näitä yleisiä määräyksiä täydentävistä erityisjärjestelyistä on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (III osasto). Neuvosto myöntää jäsenvaltioille luvan tiiviimmän yhteistyön käynnistämiseen komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin annettua ehdotukselle hyväksyntänsä. Kun kyse on yhteistyöstä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla, neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä komission annettua asiasta lausuntonsa. Äänestykseen osallistuvat ainoastaan ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita. Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja komissiolle sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa myös korkealle edustajalle. Neuvosto voi tietyissä olosuhteissa päättää yksimielisesti tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä tai tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen; tämä ei kuitenkaan koske päätöksiä, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

Amsterdamin sopimuksella tiiviimmän yhteistyön käsite sisällytettiin Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) rikosoikeudellisen yhteistyön osalta ja EY:n perustamissopimukseen. Nizzan sopimuksella tehtiin merkittäviä muutoksia järjestelyn yksinkertaistamiseksi. Yksi jäsenvaltio ei voi enää estää tiiviimpää yhteistyötä kuten Amsterdamin sopimuksessa alun perin määrättiin. Tiiviimmän yhteistyön parantamiseksi ja erityisesti sen tavoitteellisuuden kehittämiseksi yhteistyöhön tehtiin Lissabonin sopimuksessa lisätarkistuksia, jotka koskivat pääasiassa yhteistyön käynnistämismenettelyä sekä yhteistyön aikana tapahtuvaa päätöksentekoa.

Katso:

 

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun