RSS
Aakkosellinen hakemisto

Sanasto

Talouspolitiikka

Talous- ja rahaliitto (EMU) edellyttää, että jäsenvaltioiden talouspolitiikat, joita pidetään nykyisin yhteistä etua koskevana asiana, sovitetaan tiiviisti yhteen. Käytännössä ministerineuvosto laatii määräenemmistöllä komission suosituksesta ehdotuksen laajoiksi suuntaviivoiksi ja antaa niistä kertomuksen Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella ministerineuvosto antaa määräenemmistöllä suosituksen, jossa vahvistetaan jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajat suuntaviivat. Neuvosto antaa suosituksestaan tiedon Euroopan parlamentille (SEUT 121 artikla). Nämä vuotuiset laajat suuntaviivat ovat keskeinen osa unionin talouspolitiikan yhteensovittamista.

Laajojen suuntaviivojen lisäksi SEUT VIII osastossa vahvistetaan muita talouspolitiikkaa koskevia määräyksiä seuraavasti:

  • monenvälinen valvonta: neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltiot valvovat taloudellista kehitystä ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen soveltamista. Ne voivat antaa suosituksia sellaisen jäsenvaltion hallitukselle, joka ei noudata kyseisiä suuntaviivoja
  • liiallisia alijäämiä koskeva menettely: jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä, ja komission tehtävänä on valvoa, että tätä periaatetta noudatetaan
  • taloudellinen apu: kun jäsenvaltio on vakavissa vaikeuksissa, neuvosto voi myöntää sille tietyin edellytyksin taloudellista apua
  • kielto, jonka mukaan unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen muiden jäsenvaltioiden sitoumuksista
  • erityisoikeuksia koskeva kielto: on kiellettyä antaa toimielimille, viranomaisille tai julkisille yrityksille erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa.

Katso:

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun