RSS
Aakkosellinen hakemisto

Sanasto

Kehitysapu

Sanastoa ajantasaistetaan parhaillaan Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen seurauksena.

Euroopan yhteisön kehitysapupolitiikka sai alkunsa samaan aikaan kuin Rooman sopimus allekirjoitettiin vuonna 1957, ja ensimmäiset edunsaajat olivat silloisten jäsenvaltioiden merentakaiset maat ja alueet. Kyseinen politiikka sai erityisen oikeusperustan (EY:n perustamissopimuksen 177-181 artikla) kuitenkin vasta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tultua voimaan (Maastrichtin sopimus, 1993). Unioni on laajentunut useaan otteeseen, ja yhteistyö on vähitellen laajentunut koskemaan myös muita maita kuten Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioita, joilla on erityisen tiivis ja pitkä suhde eräisiin jäsenvaltioihin. Kesäkuussa 2000 allekirjoitetulla ja kesäkuussa 2005 tarkistetulla Cotonoun sopimuksella lujitetaan kyseistä kumppanuutta, joka perustuu suurelta osin Lomén yleissopimuksiin, joista ensimmäinen allekirjoitettiin vuonna 1975.

Kyseisten ensimmäisten sopimusten jälkeen yhteisön kehitysapupolitiikka on ulotettu koskemaan myös muita maita, esim. Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita.

Euroopan yhteisön kehitysavun tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen. Kyseistä politiikkaa toteutetaan kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten lisäksi erityisohjelmilla tietyillä aloilla, joista mainittakoon terveydenhuolto ja koulutus. Kehitysapupolitiikkaan kuuluvat myös yhteistyö muiden kansainvälisten elinten kanssa sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden osallistuminen alaa koskeviin aloitteisiin kuten hyvin velkaantuneiden köyhien maiden hyväksi tehtyyn aloitteeseen.

Unioni on nykyisin kehitysmaiden tärkein kauppakumppani ja suurin kehitysavun maksaja. Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot yhdessä antavat 55 prosenttia kansainvälisestä kehitysavusta.

Katso:

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun