RSS
Aakkosellinen hakemisto

Sanasto

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan kaikkia yksilöiden tai ryhmien harjoittamia sosiaalisen toiminnan muotoja, jotka eivät ole lähtöisin valtiosta ja jotka eivät ole valtion ohjaamia.

Termiä järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta käytetään organisaatiorakenteista, joiden jäsenet tavoittelevat demokraattisen prosessin avulla yleistä etua ja jotka toimivat poliittisten päättäjien ja kansalaisten välisenä yhdyssiteenä.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot edustavat ennen kaikkea:

  • työmarkkinoiden toimijoita työmarkkinajärjestöjen kautta;
  • erityisiä sosioekonomisia yhteisöjä;
  • valtiosta riippumattomia järjestöjä, jotka puolustavat yhteisiä etuja (ympäristön suojelu, kuluttajien oikeudet, koulutus, jne.);
  • perusjärjestöjä,jotka edustavat jotakin yhteiskunnan osaa (nuorisoliikkeet, perhejärjestöt, jne.);
  • uskonnollisia yhteisöjä.

Lissabonin sopimuksessa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artikla) tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumisen merkitys hyvälle eurooppalaiselle hallintotavalle.

Näin ollen, jos Euroopan Unionin toiminta perustuu edustukselliselle demokratialle, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa määrätään avoimen ja säännöllisen vuoropuhelun käymisestä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Lainsäädäntöehdotuksia valmisteltaessa komissio kuulee niitä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, joita unionin toimet koskevat.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on kansalaisyhteiskuntaa Euroopan tasolla edustava neuvoa-antava elin.

Katso:

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun