RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 7 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


BSE: tilannekatsaus maaliskuussa 2003

Arkisto

Naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) on tarttuva ja tappava neurodegeneratiivinen tauti, joka kuuluu tarttuviin spongiformisiin enkefalopatioihin (TSE:ihin) ja rappeuttaa nautojen aivot. Taudinaiheuttajan ilmaantumista selitetään erilaisilla hypoteeseilla. Se saattaa esimerkiksi ilmaantua äkillisesti naudoilla, joiden ruhot pääsevät elintarvikeketjuun. Se voi päästä elintarvikeketjuun myös scrapie-tartunnan saaneiden lampaiden ruhojen kautta. Scrapie on BSE:n kaltainen tauti.

BSE eli ns. hullun lehmän tauti diagnosoitiin ensimmäisen kerran Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1986. Tällä välin se on saanut epidemian mittasuhteet. BSE aiheutti todellisen kansanterveysongelman, kun alettiin epäillä, että BSE:n ja sen ihmisiin tarttuvan variantin eli Creutzfeldt-Jakobin taudin välillä on yhteys. Ensimmäisen kerran Creutzfeldt-Jakobin tauti diagnosoitiin vuonna 1996. Vuoden 2003 joulukuun 1. päivään mennessä on unionissa rekisteröity 151 vahvistettua tai epäiltyä tautitapausta, joiden uhrit ovat useimmiten nuoria. Eniten tapauksia on ilmennyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa (143). Ranskassa on ilmennyt kuusi tapausta sekä Irlannissa ja Italiassa kussakin yksi tapaus. Epäilemättä tämä tauti on lisäksi heikentänyt rajusti kuluttajien luottamusta ja osoittanut yhteisön lainsäädännön puutteet.

Komissio on vuodesta 1997 lähtien ollut sitoutunut uudistamaan täysin elintarviketurvallisuuslainsäädännön. Erityisesti terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto on vuoden 1999 syyskuusta lähtien ollut vastuussa toimista, joilla on tarkoitus suojella kansanterveyttä ja varmistaa elintarviketurvallisuus.

Nykytilanne

Yhteisön toiminta eläinlääkärintarkastusten alalla valpastui 90-luvun alussa, jolloin ensimmäiset BSE-tapaukset ilmenivät Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Komissio toteutti lukuisia kiireellisiä toimia, jotta taudin leviäminen muihin jäsenvaltioihin voitiin estää. Se kielsi kaiken naudanlihan ja siitä saatujen tuotteiden tuonnin Yhdistyneestä kuningaskunnasta sekä teurastutti järjestelmällisesti kaikki laumat, joissa BSE oli diagnosoitu. Vuoden 2001 tammikuusta lähtien koko unionin alueella on ollut voimassa rehukielto.

Tällä hetkellä BSE-kriisi on selkeästi taantunut. Uusia tautitapauksia löytyy kuitenkin, koska tarkastuksia on systematisoitu. Todettujen BSE-tapausten lukumäärä (EN) (vuodesta 1986 lähtien Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 182 000 tapausta ja muissa maissa, joihin sisältyy 13 jäsenvaltiota, yli 3800 tapausta) laskee jatkuvasti, mikä johtuu erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan tilanteen parantumisesta. Joissakin jäsenvaltioissa lukumäärä on kuitenkin noussut heinäkuussa 2001 voimaan tulleiden systematisoitujen BSE-testien takia. Eikö tieto muutamien tapauksien ilmaantumisesta maissa, jotka harjoittavat aktiivista seurantaa, ole myönteisempi kuin tieto ilmoitettujen tapausten puuttumisesta maissa, joiden harjoittamassa seurannassa on toivomisen varaa? Ranska poisti jäsenvaltioista viimeisimpänä Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevan naudanlihan tuontikiellon lokakuussa 2002. Kyseisen naudanlihan tuonti on ollut mahdollista elokuusta 1999 lähtien päivämäärään perustuvan vientijärjestelmän (DBES) puitteissa.

Yhteisön lainsäädännön alalla toteutetut kiireelliset toimet antavat kuitenkin sijaa perustavanlaatuiselle lainsäädännölle, jolla vahvistetaan tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:iden) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevia sääntöjä. Tähän pyritään asetuksella (EY) N:o 999/2001, jossa määritellään selkeät ja yhtenäiset säännöt koko elintarvikeketjun osalta ja joka tarjoaa sekä elintarvikealan ammattilaisille että kuluttajille paremmat tulevaisuudennäkymät. Sanomattakin on selvää, että unionin laajetessa ja uusien jäsenvaltioiden saattaessa yhteisön säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöään ja tulevaisuuden laajentumisia silmällä pitäen tälle uudelle asetukselle on suunniteltu merkittävä asema eläinten terveyden alalla.

Asetus (EY) N:o 999/2001

Asetus (EY) N:o 999/2001, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät toukokuussa 2001 [EYVL L 147, 31.05.2001] on vastedes perustavanlaatuinen koko BSE-lainsäädännön oikeusperusta. Elintarviketurvallisuuden perusperiaatteiden mukaisesti se kokoaa yhteen lainsäädännön, joka on tähän asti ollut liiallisen alakohtaisuutensa takia hajanainen, sekä tukeutuu uusimpiin tieteellisiin lausuntoihin ja suosituksiin, joita antavat toimivaltaiset kansainväliset organisaatiot (Maailman terveysjärjestö, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö ja kansainvälinen eläintautivirasto). BSE-kriisin vakavuuden vuoksi asetus perustuu kansanterveyttä koskevaan EY:n perustamissopimuksen 152 artiklaan. Asetuksessa säädetään tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:iden) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista toimenpiteistä nautojen, lampaiden ja vuohien osalta.

Asetuksessa säädetään erityisesti

  • menettelystä, perusteista ja luokista, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden BSE-aseman määrittämiseksi
  • erikseen määritellystä riskiaineksesta ja sen käsittelystä
  • aktiivisesta valvontajärjestelmästä
  • rehukielloista.

Jäsenvaltioiden luokittelu BSE-aseman mukaan

Tieteellinen ohjauskomitea teki komission aloitteesta maantieteellisen riskinarvioinnin BSE-tilanteesta jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa. Tässä yli kaksi vuotta kestäneessä arvioinnissa käytetty menetelmä perustuu asiakirjoihin, jotka kyseiset maat olivat toimittaneet vastauksena komission vuonna 1998 esittämään suositukseen. Tässä suosituksessa määritellään, mitä tietoja arvioinnin toteuttamiseksi tarvitaan. Näitä tietoja ovat Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja muista BSE:stä kärsivistä maista peräisin olevien nautojen ja lihaluujauhon tuonti, eläimistä saataviin sivutuotteisiin sovelletut renderointistandardit, erikseen määriteltyjen riskiainesten käyttö ja lihaluujauhon käyttö märehtijöiden rehuna.

Tieteellinen ohjauskomitea määritteli maantieteellisen riskinarvioinnin perusteella seuraavat neljä luokkaa:

  • luokka 1: maa, jossa BSE:n esiintyminen on erittäin epätodennäköistä
  • luokka 2: maa, jossa BSE:n esiintyminen on epätodennäköistä muttei mahdotonta
  • luokka 3: maa, jossa BSE:n esiintyminen on todennäköistä muttei vahvistettu tai vahvistettu alemmalla tasolla
  • luokka 4: maa, jossa BSE:n esiintyminen on vahvistettu korkeammalla tasolla.

Tieteellinen ohjauskomitea tekee maantieteellisiä riskinarviointeja kolmansien maiden BSE-asemasta samoin perustein kuin jäsenvaltioita. Maantieteellinen BSE-riski on ainoa määräävä tekijä, jonka perusteella voidaan määrittää tarvittavan suojan taso. Tähän asti BSE:n esiintyminen on arvioitu erittäin epätodennäköiseksi seuraavissa 17 maassa: Argentiina, Australia, Botswana, Brasilia, Chile, Costa Rica, Islanti, Namibia, Nicaragua, Panama, Paraguay, Salvador, Singapore, Swazimaa, Uruguay, Uusi-Kaledonia (Ranskan merentakainen alue), Uusi-Seelanti ja Vanuatu. Näihin maihin ei siksi sovelleta mitään rajoituksia. Tällä hetkellä yhdelläkään unionin jäsenvaltiolla ei ole tällaista asemaa. Lisäksi Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudatetaan siten, että unioni ilmoittaa kolmansille maille BSE-toimistaan.

Vuoden 2001 heinäkuun 1. päivänä voimaan tulleessa asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetään maiden BSE-aseman määrittämisestä viiden luokan perusteella voimassa olevan maailman eläintautijärjestön säännöstön mukaisesti. Komissio laatii parhaillaan tällaista luokittelua, joka sisältää kaksi vaihetta: ensimmäisen riskinarvioinnin, jossa otetaan huomioon ennalta määritellyt erityistekijät, ja toisen arvioinnin, jossa otetaan huomioon lisäperusteet. Koska BSE-aseman määrittämistä ei ole vielä tehty, siirtymätoimenpiteitä sovelletaan. Siirtymätoimenpiteet perustuvat BSE:n maantieteellisen riskin klassiseen arviointiin, joka on ohjauskomitean arvioinnin mukainen.

Erikseen määritelty riskiaines

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa tutkijat päätyivät siihen, että tietyt kudokset ovat muita alttiimpia toimimaan infektoivan tekijän välittäjänä ja tartuttamaan BSE:n. Tutkijoista vaikutti mahdolliselta vähentää merkittävästi tartuntariskiä poistamalla nämä kudokset järjestelmällisesti ihmisten ja eläinten ravintoketjusta.

Huhtikuussa 1996 Maailman terveysjärjestön WHO:n kokoama asiantuntijaryhmä suositteli, että ihmisten tai eläinten ravintoketjuun ei saa päästää mitään tuotteita tai osia sellaisesta eläimestä, jossa on esiintynyt tarttuvan spongiformisen enkefalopatian oireita. Samana vuonna Euroopan unionin eläinlääkintäalan tiedekomitea suositteli myös, että ennalta varautumisen periaatteen nojalla tietyt kudokset eli erikseen määritelty riskiaines poistetaan kaikista ihmisten ja eläinten ravintoketjuista ja hävitetään, jotta voidaan välttää TSE-tekijöiden kierto ravintoketjuissa.

Erikseen määritelty riskiaines on tällä hetkellä siirtymätoimien alainen. Siirtymätoimia sovelletaan, kunnes yhteisön tasolla on tehty päätös maiden BSE-asemasta. Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetään erikseen määritellyn riskiaineksen poistamismenettelyistä ja siitä, mitkä kudokset luetaan erikseen määritellyksi riskiaineeksi. Nämä kudokset ovat:

  • yli 12 kuukauden ikäisten nautojen kallo lukuun ottamatta alaleukaa mutta aivot ja silmät mukaan luettuina, selkäranka lukuun ottamatta häntänikamia ja lannerangan nikamien ja rintanikamien poikkihaarakkeita sekä ristiluun "siipiä" mutta mukaan luettuina takajuuren hermosolmu ja selkäydin sekä kaikenikäisten nautaeläinten risat (tonsillat), suolisto pohjukaissuolesta peräsuoleen ja suolilieve
  • yli 12 kuukauden ikäisten tai sellaisten lampaiden ja vuohien, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, risat (tonsillat) ja selkäydin, sekä kaikenikäisten lampaiden ja vuohien perna ja sykkyräsuoli (ileum).

Edellä lueteltujen kudosten lisäksi erikseen määritellyksi riskiainekseksi on luettava seuraavat Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Portugalista (lukuun ottamatta Azorien itsehallintoaluetta) peräisin olevat kudokset: yli kuuden kuukauden ikäisten nautaeläinten koko pää kieltä lukuun ottamatta mutta aivot, silmät ja kolmoishermo mukaan luettuina, kateenkorva, perna ja selkäydin.

Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin sallia sellaisten nautojen selkärangan ja takajuuren hermosolmun käyttö, jotka ovat syntyneet ja jotka on kasvatettu yhtäjaksoisesti ja teurastettu jäsenvaltioissa, joiden osalta tieteellisessä arvioinnissa on todettu, että BSE:n esiintyminen on erittäin epätodennäköistä. Näin on myös niiden nautaeläinten osalta, jotka ovat syntyneet sen päivämäärän jälkeen, kun nisäkäsperäisen proteiinin syöttämistä märehtijöille koskeva kielto tuli tosiasiallisesti voimaan ja jotka ovat peräisin jäsenvaltioista, joissa BSE:tä on todettu. Yhdistynyt kuningaskunta, Portugali ja Ruotsi voivat soveltaa tätä poikkeusta edellyttäen, että ne toimittavat tarvittavat tieteelliset todisteet. Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Portugalista (Azoreita lukuun ottamatta) peräisin olevat yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet eivät kuulu poikkeuksen piiriin.

Nautojen, lampaiden ja vuohien luita ei saa käyttää mekaanisesti erotetun lihan tuotantoon. Yli 12 kuukauden ikäisten nautojen päänliha ja selkärangat sekä kaikenikäisten nautojen kielet poistetaan erityismenetelmillä.

Erikseen määritelty riskiaines poistetaan teurastamoissa, leikkaamoissa nautaeläinten selkärangan osalta ja tarvittaessa hyväksytyissä laitoksissa, jotka mainitaan muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita koskevassa asetuksessa (EY) N:o 1774/2002. Erikseen määritelty riskiaines värjätään väriaineella tai tarvittaessa merkitään välittömästi aineksen poiston yhteydessä. Sen käytöstä ja hävittämisestä säädetään asetuksessa (EY) N:o 1774/2002. Jäsenvaltiot tekevät useita virallisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että näitä säännöksiä sovelletaan asianmukaisesti ja että toimia toteutetaan koko alalla saastumisen välttämiseksi.

Aktiivinen seurantajärjestelmä

BSE:n itämisaika on 4-5 vuotta. Tänä aikana taudinaiheuttajalle altistuneilla naudoilla ei ole minkäänlaisia oireita. Epidemian kehittymisen seuraamiseksi tarvitaan tästä syystä seurantajärjestelmää. Komissio hyväksyy ja rahoittaa kansallisia BSE:n ja scrapien seurantaohjelmia ja erityistoimia (pikatestipakkausten hankinta, teurastus ja genotyypin analysointi) jäsenvaltioissa sekä Kyproksessa, Maltassa, Sloveniassa ja Virossa.

Jokaisen jäsenvaltion on toteutettava vuotuinen BSE:n tai scrapien seurantaohjelma, joka sisältää pikatesteihin perustuvan seulontaohjelman. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III esitetään yksityiskohtaisesti näiden kahden taudin osalta täytäntöön pantava seurantajärjestelmä. Kaikki eläimet, joissa esiintyy BSE:hen viittaavia merkkejä, on ehdottomasti tutkittava. Lisäksi kuoleman jälkeiset BSE-pikatestit ovat pakollisia seuraavassa lueteltujen osalta:

  • kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka hätäteurastetaan ihmisravinnoksi
  • kaikki yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka teurastetaan normaalisti ihmisravinnoksi tai BSE:n hävittämiskampanjan yhteydessä; Ruotsi voi poiketa tästä säännöksestä ja tehdä pistokokeita
  • kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja jotka ovat kuolleet tai jotka teurastetaan muussa kuin epidemian, esimerkiksi suu- ja sorkkatautiepidemian, yhteydessä; jäsenvaltiot voivat poiketa näistä säännöksistä syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä; kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle; poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion nautaeläinpopulaatiosta
  • kaikki nautaeläimet, jotka hätäteurastetaan tai ilmoitetaan sairaiksi ante mortem -tutkimuksessa
  • kaikki yli 42 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka ovat syntyneet 1. elokuuta 1996 jälkeen
  • pistokoe, joka kattaa vähintään 10 000 nautaeläintä vuotta kohden
  • kaikki muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut lampaat ja vuohet, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut vähintään kolme pysyvää etuhammasta ja jotka ovat kuolleita tai jotka on teurastettu muussa kuin hävittämiskampanjan yhteydessä; jäsenvaltioiden on tehtävä edustavia pistokokeita, joissa testataan erityisesti maatilalla kuolleita eläimiä
  • edustavan otoksen perusteella 1. lokakuuta 2003 lähtien eläimet, jotka ovat yli 12 kuukauden ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut yksi pysyvä etuhammas
  • kaikki muut eläimet; jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa seurantaa erityisesti maidontuotantoon tarkoitettujen eläinten, TSE-tartunnan saaneesta karjasta peräisin olevien eläinten, TSE-tartunnan saaneista naaraista syntyneiden tai polveutuvien eläinten sekä mahdollisesti saastunutta rehua saaneiden eläinten osalta.

Jäsenvaltiot esittävät komissiolle vuosittain kertomuksen, joka sisältää erityisesti tiedot siirtorajoitusten alaisiksi asetettujen epäiltyjen tapausten lukumäärästä eläinlajeittain.

Yhteensä nautoja testattiin vuonna 2001 yli 8,5 miljoonaa ja vuonna 2002 yli 10 miljoonaa. Komissio osallistuu tällä hetkellä testausohjelman rahoitukseen 10,5 eurolla testiä kohden. Lisätietoja käytettyjen testien (EN) ja löydettyjen tapausten määrästä saa komission elintarviketurvallisuutta koskevalta verkkosivustolta.

Eläinten ruokintaa koskevat kiellot

Jo hyvin varhain BSE:n ilmaantumisen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan tutkijat alkoivat epäillä taudin leviämisen johtuvan nautojen saamasta lihaluujauhosta. Heinäkuusta 1988 lähtien Yhdistynyt kuningaskunta on kieltänyt nisäkäsperäisen valkuaisaineen käytön märehtijöiden ruokinnassa. Tämä kielto tuli voimaan Euroopan unionissa kesäkuussa 1994, jolloin asiasta tehtiin ensimmäinen päätös [päätös 94/381/EY, kumottu asetuksella (EY) N:o 1326/2001].

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetään eläinten ruokintaa koskevista toimista ja toistetaan, että eläinproteiinien ja tällaisia proteiineja sisältävän rehun käyttö märehtijöiden ruokinnassa on kielletty. Tuotantoeläimille - lihaa syöviä turkiseläimiä lukuun ottamatta - ei saa syöttää seuraavia aineita: prosessoitu eläinproteiini, märehtijöistä saatu gelatiini, verituotteet, hydrolysoitu proteiini, eläinperäinen dikalsiumfosfaatti ja trikalsiumfosfaatti.

Näitä kieltoja ei sovelleta niiden rehujen ja proteiinien käyttöön, jotka tarvittaessa on käsitelty muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti. Tämä koskee

  • muiden kuin märehtijöiden ruokinnan osalta kalajauhoa, muista kuin märehtijöistä ja märehtijöiden vuodasta ja nahasta saatuja hydrolysoituja proteiineja, dikalsiumfosfaattia ja trikalsiumfosfaattia
  • märehtijöiden ruokinnan osalta maitoa, maitotuotteita ja ternimaitoa, munia ja munatuotteita, muista kuin märehtijöistä saatua gelatiinia
  • kalojen ruokinnan osalta muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita ja verijauhoa.

Jäsenvaltiot ovat 1. marraskuuta 2003 lähtien toimittaneet muille jäsenvaltioille ja komissiolle ajantasaisen luettelon EU-hyväksytyistä teurastamoista, jotka eivät teurasta märehtijöitä. Lisäksi ne toimittavat luettelon laitoksista, joilla on lupa valmistaa rehua ja edellä mainittuja proteiineja.

Märehtijöistä peräisin olevien prosessoitujen eläinproteiinien ja tällaisia prosessoituja eläinproteiineja sisältävien tuotteiden kolmansiin maihin suuntautuvan viennin on oltava yhdenmukainen yhteisön alueella voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Määräpaikkana oleva kolmas maa sitoutuu ennakolta ja kirjallisesti käyttämään tuotteita ja/tai viemään ne uudelleen noudattaen tuotteiden tarkoituksenmukaista loppukäyttöä koskevia sääntöjä. Vientiluvan antavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Eläinjätelainsäädäntö tehostaa eläinperäisen rehun käyttökieltoa. Lisäksi muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annettu asetus (EY) N:o 1774/2002 [EYVL L 273, 10.10.2002] on ollut voimassa toukokuusta 2003 lähtien. Vuosittain tuotetaan 16 miljoonaa tonnia ihmisravinnoksi kelpaamattomia aineita. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään tiukoista seurantatoimista, jotka koskevat kyseisten aineiden keräämistä, kuljetusta, varastointia, käsittelyä ja hävittämistä. Lisäksi uudessa asetuksessa kielletään lajinsisäinen kierrätys (kannibalismi).

BSE:tä koskeva tutkimus ja kehitys

Komissio on rahoittanut TSE:tä koskevaa tutkimusta vuodesta 1990-lähtien. Tutkimustoimia tehostettiin nopeasti ja merkittävässä määrin sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoitti maaliskuussa 1996, että Creutzfeldt-Jakobin taudin uuden variantin, josta oli ilmennyt kymmenen tapausta, epäillään liittyvän BSE-altistumiseen.

Komissio kutsui huhtikuussa 1996 professori Charles Weissmannin puheenjohtajaksi ryhmään, jonka tavoitteena oli kartoittaa BSE:tä koskevaa tietämystä ja ehdottaa tutkimuksen tulevia prioriteetteja. Professori Weissmannin raportti julkaistiin lokakuussa 1996, ja se muodosti komission neuvostolle antaman tiedonannon perustan. Tiedonannossa [KOM(96) 582 lopullinen] ehdotetaan TSE:itä koskevaa toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmassa otettiin huomioon myös monialaisen tiedekomitean suositukset sekä jäsenvaltioissa ja yhteisötasolla käynnissä oleva tutkimustoiminta. Toimintasuunnitelma perustui neuvoston suositukseen ja koostui kahdesta tasosta, jotka ovat

  • jäsenvaltioiden toimien koordinointi tiedonkeruun ja diagnoosikriteerien yhdenmukaistamiseksi
  • erityinen ehdotuspyyntö, jonka tavoitteena on edistää tutkimustoimia yhteisön tasolla.

Ensimmäinen tämän aloitteen pohjalta esitetyistä kolmesta tutkimusalan ehdotuspyynnöstä julkaistiin joulukuussa 1996 ja viimeinen maaliskuussa 1998. Toimintasuunnitelman puitteissa tuettiin kaikkiaan 54:ää hanketta yhteensä 50,7 miljoonalla eurolla. Tuki saatiin Biomed-, Biotech- ja Fair-ohjelmista. Toimintasuunnitelman ansiosta saatiin käyttöön asiantuntemusta useilta eri tieteenaloilta yli 120 laboratoriosta kautta jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden.

Tutkimuksesta ja kehityksestä vastaava neuvosto pyysi marraskuussa 2000 komissiota perustamaan TSE-asiantuntijaryhmän, jolle annetaan tehtäväksi selvittää TSE-tutkimuksen tilannetta, kannustaa tutkimusryhmiä tutkimustiedon vaihtoon ja selvittää, mitä nykyisiä tutkimustoimia olisi tehostettava ja millaisia uusia tutkimustoimia olisi käynnistettävä. Ryhmä koostuu jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden nimeämistä edustajista, tieteellisen ohjauskomitean alaisuudessa toimivan, TSE:itä ja BSE:tä käsittelevän erityisryhmän joistakin jäsenistä sekä joistakin EU:n tutkimushankkeiden koordinoijista. Huhtikuussa 2002 ryhmää laajennettiin ottamalla siihen mukaan jäseniä Keski- ja Itä-Euroopan maista.

Toimintasuunnitelman [KOM(96) 582 lopullinen] tavoitteisiin kuuluu laajentaa jäsenvaltioissa toteutettavien TSE-tutkimustoimien luetteloa ja saattaa se säännöllisesti ajan tasalle. Tähän liittyen komissio julkaisi erityistiedonannon [KOM(2001) 323 lopullinen].

Uusimmasta Weissmann-raportista huhtikuussa 2001 tehdyn analyysin johdosta järjestettiin erityinen ehdotuspyyntö, jonka tavoitteena oli täyttää TSE:tä koskevan eurooppalaisen tutkimusohjelman aukot. Ehdotuspyynnön yhteydessä hyväksyttiin 15 uutta tutkimushanketta yhteensä 21 miljoonan euron arvosta. Kaiken kaikkiaan viidennestä puiteohjelmasta (1998-2002) on tuettu 26:ta TSE-hanketta 30 miljoonalla eurolla sekä yleisten tutkimusalan ehdotuspyyntöjen (11) että vuodesta 2001 lähtien erityisten TSE-tutkimusta koskevien ehdotuspyyntöjen (15) perusteella.

Tutkimusta ja kehitystä koskevan kuudennen puiteohjelman (2002-2006) ensisijaisiin aihealueisiin sisältyy elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja terveysriskien hallitsemiseksi toteutettavia toimia, joille puiteohjelmassa osoitetaan 685 miljoonaa euroa. Yleisenä tavoitteena on luoda tieteellinen ja tekninen perusta turvallisempien, terveellisempien ja monipuolisten elintarvikkeiden tuottamiseksi. Puiteohjelmasta rahoitetaan myös TSE:tä koskevaa tutkimusta.

Kansainvälinen ulottuvuus ja laajentuminen

Kaikki ehdokasmaat sitoutuivat liittymisneuvotteluissa noudattamaan täysimääräisesti BSE:n torjumista koskevia EU:n sääntöjä. Edistyminen on jo itse asiassa ollut merkittävää. Esimerkkeinä voidaan mainita, että kaikki ehdokasmaat poistavat jo erikseen määritellyn riskiaineksen elintarvikeketjusta ja suurin osa niistä testaa kaikki yli 30 kuukauden ikäiset terveet nautaeläimet. Vuonna 2003 elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (castellanodeutschenglishfrançais) tekemistä tarkastusmatkoista 40 prosenttia suuntautui ehdokasmaihin. Tarkastusten kohteina olivat toimet, joita ehdokasmaat ovat toteuttaneet elintarviketurvallisuuden alalla BSE:n torjumiseksi. Lisäksi komissio yhteisrahoittaa BSE-testipakkauksia ja tarjoaa teknistä apua Phare-ohjelman kautta.

Euroopan unioni käy tiivistä yhteistyötä seuraavien kansainvälisten elinten kanssa: Maailman terveysjärjestö (WHO), YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja kansainvälinen eläintautivirasto (OIE).

Vuodesta 1991 lähtien WHO on järjestänyt 11 tieteellistä kuulemistilaisuutta ihmisiä ja eläimiä koskevasta TSE:stä. WHO:n koolle kutsuma riippumattomien asiantuntijoiden ryhmä ajantasaistaa asiaa koskevia tietoja uusien tieteellisten tulosten perusteella. WHO on myös perustanut riippumattoman foorumin, jossa tutkitaan ja arvioidaan TSE:tä koskevia tieteellisiä tuloksia sekä keskustellaan niistä. WHO edistää tämän alan tutkimusta julkaisemalla luetteloa 11 ensisijaisesta aiheesta, erityisesti tautien varhaisesta havaitsemisesta ja epidemiologiasta. Lisäksi WHO auttaa kehittämään Creutzfeldt-Jakobin tautia ja sen variantteja koskevia systemaattisia seurantatoimia, jotta voidaan ymmärtää paremmin taudin maailmanlaajuista maantieteellistä jakautumista. Lisätietoja saa WHO:n www-sivuston BSE:tä koskevasta osiosta (ES) (EN) (FR).

FAO:ssa on toiminut vuodesta 1990 lähtien BSE:tä käsittelevä neuvoa-antava komitea. Se tekee yhteistyötä WHO:n ja OIE:n kanssa ja kokoaa säännöllisin väliajoin yhteen asiantuntijoita, jotka tarkastelevat uusimpia tutkimustuloksia.

Pariisissa sijaitseva OIE (ES) (EN) (FR) on toiminut eläinten terveyden puolesta vuodesta 1924 lähtien. Sen tavoitteena on levittää tietoa eri valtioissa esiintyneistä eläintautitapauksista ja erityisesti BSE:stä. OIE kerää, analysoi ja levittää eläinlääketieteellistä tietoa sekä antaa maailmanlaajuisesti asiantuntija-apua eläintautien torjumiseksi. OIE laatii terveyssäännöt eläimillä ja niistä saatavilla tuotteilla käytävää kansainvälistä kauppaa varten ja varmistaa siten sen turvallisuuden.

Lisätietoja

- Euroopan komissio: terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ylläpitämä elintarviketurvallisuutta koskeva verkkosivusto
- Euroopan unionin neuvoston verkkosivusto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys- ja kuluttaja-asiat sekä maatalous ja kalastus)
- Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) (DE) (EN) (FR) (IT).

Viimeisin päivitys 08.04.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun