RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tiettyjen vierasaineiden enimmäismäärät

Euroopan unioni (EU) vahvistaa enimmäismäärät tietyille vierasaineille kyseisten aineiden pitoisuuksien supistamiseksi elintarvikkeissa niin alhaiseksi kuin hyvät tuotantotavat tai hyvä maatalouskäytäntö kohtuudella sallivat. Tavoitteena on saavuttaa kansanterveyden suojelun korkea taso varsinkin erityisen herkkien väestöryhmien kuten lasten ja allergikkojen osalta.

ASIAKIRJA

Asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät tietyille vierasaineille kuten nitraateille, mykotoksiineille * (aflatoksiineille, okratoksiini A:lle, patuliinille ja Fusarium-toksiineille), raskasmetalleille (lyijylle, kadmiumille, elohopealle), monoklooripropaani-1,2-diolille (3‑MCPD), dioksiineille ja dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille, polysyklisille aromaattisille hiilivedyille sekä epäorgaanisille tinayhdisteille.

Markkinoille ei voida saattaa elintarvikkeita, jotka sisältävät vierasaineita suurempina pitoisuuksina kuin asetuksen liitteessä on täsmennetty.

Enimmäismäärät koskevat elintarvikkeiden syötäväksi tarkoitettua osaa, ja määriä sovelletaan myös useista ainesosista koostuviin tai jalostettuihin, kuivattuihin tai laimennettuihin elintarvikkeisiin tarvittaessa pitoisuus- tai laimennuskerrointa käyttäen tai ottaen huomioon ainesosien suhteelliset osuudet valmisteessa.

Asetuksessa vahvistetaan vierasaineiden enimmäismäärät niin alhaisiksi kuin hyvät tuotantotavat tai hyvä maatalouskäytäntö kohtuudella sallivat (ALARA, As Low As Reasonably Achievable).

VIERASAINEET

Nitraatit

Nitraatteja esiintyy etenkin vihanneksissa (pinaatti, salaatti).

Eräillä jäsenvaltioilla on lupa asettaa omalla alueellaan tilapäisesti myyntiin pinaattia ja salaattia, joiden nitraattipitoisuus on korkeampi kuin asetuksen liitteessä vahvistettu arvo, kunhan pitoisuusmäärä on kansanterveydellisesti hyväksyttävä. Kyseisten jäsenvaltioiden on siirtymäkautena toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen täyttää yhteisön asettamat vaatimukset mahdollisimman nopeasti.

Nitraattien enimmäispitoisuudet vihanneksissa vahvistetaan vuodenaikojen mukaan.

Elintarvikealan tiedekomitean asettama hyväksyttävä päiväsaanti on 3,65 mg painokiloa kohti.

Aflatoksiinit

Aflatoksiinit ovat perimää vaurioittavia ja syöpää aiheuttavia aineita, jotka kehittyvät lämpimässä ja kosteassa ympäristössä.

Tiettyjen tuotteiden kuten maapähkinöiden, pähkinöiden, kuivattujen hedelmien, maissin ja riisin aflatoksiinipitoisuutta voidaan alentaa lajittelumenetelmien tai muiden fyysisten käsittelymenetelmien avulla.

Annetulla asetuksella mahdollistetaan korkeammat aflatoksiinipitoisuudet tuotteille, joita ei ole tarkoitettu suoraan ihmisravinnoksi eikä elintarvikkeiden ainesosiksi.

Okratoksiini A (OTA)

Okratoksiini A (OTA) on useiden sienten (Penicillium- ja Aspergillus-lajien) tuottama mykotoksiini, jolla on karsinogeenisia, nefrotoksisia, teratogeenisia, immunotoksisia ja mahdollisesti neurotoksisia ominaisuuksia. Sillä saattaa myös olla yhteys ihmisillä esiintyvään nefropatiaan.

Sitä esiintyy luonnostaan monissa kasvituotteissa kuten viljoissa, kahvinpavuissa, kaakaossa ja kuivatuissa hedelmissä kaikkialla maailmassa.

Annetulla asetuksella vahvistetaan aineen enimmäismäärät viljoille, viljavalmisteille, rusinoille, paahdetulle kahville, viinille, rypälemehulle, mausteille, lakritsille ja lasten elintarvikkeille.

Okratoksiini A:n siedettävä viikkosaanti on 120 ng painokiloa kohti.

Patuliini

Patuliini on useiden sienilajien tuottama mykotoksiini. Sitä voidaan tavata hedelmämehuissa, erityisesti omenamehussa.

Aineen siedettävän päiväsaannin väliaikainen enimmäismäärä on 0,4 µg painokiloa kohti.

Fusarium-toksiinit

Fusarium-sienen lajikkeet tuottavat useita erilaisia trikoteseenien luokkaan kuuluvia mykotoksiineja kuten deoksinivalenolia (DON), nivalenolia (NIV), T-2-toksiinia, HT‑2‑toksiinia sekä eräitä muita toksiineja (tsearalenonia ja fumonisiineja). Fusarium-sieniä esiintyy yleensä Amerikan, Euroopan ja Aasian lauhkeiden alueiden viljakasveissa. Monet toksiineja tuottavat Fusarium-sienet voivat tuottaa vaihtelevia pitoisuuksia kahta tai useampaa edellä mainituista toksiineista.

Elintarvikealan tiedekomitea on hyväksynyt kuusi lausuntoa, joissa asetetaan siedettävä päiväsaanti kullekin näistä toksiineista. Siedettävä päiväsaanti painokiloa kohti on deoksinivalenolille 1 µg, zearalenonille väliaikaisesti 0,2 µg, fumonisiineille 2 µg, nivalenolille väliaikaisesti 0,7 µg, T-2- ja HT-2-toksiineille yhdistettyinä väliaikaisesti 0,06 µg; trikotekeeneista ryhmänä on annettu varoitus.

Tieteellisten lausuntojen ja elintarvikkeiden kautta tapahtuvaa saantia koskevan arvion perusteella asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät deoksinivalenolille, zearalenonille ja fumonisiineille.

Lisäksi asetuksessa todetaan, että T-2- ja HT-2-toksiinien esiintyminen saattaa olla kansanterveydellinen ongelma. Tämän vuoksi komission on määrä kehittää luotettava ja herkkä menetelmä kyseisten toksiinien toteamiseksi ja jatkaa tutkimuksia syistä, jotka aiheuttavat näiden toksiinien esiintymisen viljoissa ja erityisesti kaurassa.

Lyijy

Lyijyn imeytyminen voi muodostaa vakavan kansanterveydellisen riskin, sillä lyijy voi aiheuttaa lapsilla aistien kehityksen ja älyllisen suorituskyvyn heikentymistä sekä aikuisilla verenpaineen kohoamista ja sydän- ja verisuonitauteja.

Kadmium

Myös kadmiumin imeytyminen on ihmiselle vaarallista, sillä se voi aiheuttaa munuaisten toimintahäiriöitä, luustovaurioita ja lisääntymiskyvyn heikkenemistä.

Elohopea

Elohopea voi aiheuttaa muutoksia imeväisten aivojen kehityksessä ja suurina määrinä hermostomuutoksia myös aikuisille. Elohopeaa on lähinnä kalassa ja kalastustuotteissa.

Metyylielohopea on elohopean huolestuttavin kemiallinen esiintymismuoto.

Monoklooripropaani-1,2-dioli (3-MCPD)

Syöpää aiheuttavaa monoklooripropaani-1,2-diolia syntyy elintarvikkeiden jalostuksen yhteydessä tietyissä olosuhteissa. Sitä voi muodostua lähinnä valmistettaessa hydrolysoitua kasviproteiinia (makua parantava elintarvikkeiden ainesosa), jota tuotetaan happohydrolyysillä.

Tuotantomenetelmiä mukauttamalla on 3-MCPD:n pitoisuuksia onnistuttu oleellisesti vähentämään edellä mainitussa tuotteessa. Ravinnon kautta saatavan 3-MCPD:n määrää lisäävät eniten soijakastike ja soijakastikepohjaiset tuotteet.

Siedettäväksi päiväsaanniksi on määrätty 2 µg painokiloa kohti.

Dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset polyklooribifenyylit

Dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset polyklooribifenyylit (PCB) ovat kemikaaleja, joita syntyy eräissä luonnollisissa prosesseissa (esimerkiksi tulivuorenpurkauksissa ja metsäpaloissa) ja teollisuudessa (torjunta-aineiden, metallien ja maalien tuotannossa, paperin valkaisussa, jätteenpoltossa yms.).

PCB-yhdisteet ovat kemikaaleja, jotka ovat levinneet laajalle, sillä niitä käytettiin aiemmin muun muassa rakennustarvikkeissa, voiteluaineissa, suojapinnoitteissa ja väriaineissa. Molemmilla ainetyypeillä voi olla vakavia terveysvaikutuksia, joista mainittakoon syöpä, immuniteetin ja hermoston häiriöt sekä maksavauriot ja hedelmättömyys.

Siedettäväksi viikkosaanniksi on määrätty 14 pikogrammaa Maailman terveysjärjestön toksisuusekvivalenttia (WHO-TEQ) painokiloa kohti.

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

Eräät polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) voivat aiheuttaa perimän muutoksia ja syöpää. PAH-yhdisteet voivat saastuttaa elintarvikkeista etenkin kalan savustus-, kuumennus- ja kuivausprosesseissa tai ympäristön saastumisen kautta.

Kansanterveyden suojelemiseksi on tarpeen vahvistaa bentso(a)pyreenien enimmäismäärät tietyissä elintarvikkeissa, jotka sisältävät rasvoja ja öljyjä, sekä sellaisissa elintarvikkeissa, joiden vierasainepitoisuus voi olla korkea savustus- tai kuivausprosessien vuoksi. Enimmäismäärät on tarpeen vahvistaa myös niille elintarvikkeille, erityisesti kaloille ja kalastustuotteille, joille ympäristön saastuminen, esimerkiksi meriliikenteen öljyvahingot, saattavat aiheuttaa korkeita vierasainepitoisuuksia.

Epäorgaaniset tinayhdisteet

Epäorgaanisia tinayhdisteitä saattaa esiintyä säilykkeissä ja tölkkijuomissa. Ne voivat aiheuttaa mahalaukun ärsytystä erityisen alttiille väestöryhmille, esimerkiksi lapsille.

Muissa säilykkeissä kuin tölkkijuomissa enimmäispitoisuudeksi on määrätty 200 mg/kg. Tölkkijuomissa enimmäispitoisuudeksi on määrätty 100 mg/kg.

SEKOITUSKIELTO

Elintarvikkeita, jotka ovat vierasaineista annettujen enimmäispitoisuuksien mukaisia, ei saa sekoittaa toisiin aineksiin, joissa pitoisuus ylittyy. Vastaavasti elintarvikkeita, joihin sovelletaan lajittelumenettelyä tai muuta fyysistä menettelyä vierasainepitoisuuden alentamiseksi, ei saa sekoittaa ihmisravinnoksi tarkoitettuihin aineksiin, joissa enimmäispitoisuudet ovat vaatimusten mukaiset.

MERKINTÖJÄ KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖT

Maapähkinöiden, muiden öljysiementen, pähkinöiden, kuivattujen hedelmien, riisin ja maissin ja sellaisten markkinoille saatettujen elintarvikkeiden, joihin sovelletaan lajittelumenettelyä tai muuta fyysistä menettelyä ennen ihmisravinnoksi käyttämistä, pakkausmerkinnässä on oltava seuraava maininta "Tuotteeseen on ennen ihmisravinnoksi tai elintarvikkeiden ainesosiksi käyttämistä sovellettava lajittelumenettelyä tai muita fyysisiä menettelyjä aflatoksiinitason alentamiseksi".

Lisäksi maapähkinöiden, muiden öljysiementen ja niistä saatavien tuotteiden sekä viljojen pakkausmerkinnässä on ilmoitettava käyttötarkoitus ja valmistuserän tunniste. Tässä asetuksessa vahvistettuja enimmäismääriä on sovellettava, ellei pakkauksessa ole selvää merkintää siitä, että tuotteet eivät ole ihmisravinnoksi tarkoitettuja.

Avomaalla kasvatettuihin salaatteihin sovelletaan liitteessä vahvistettuja enimmäismääriä.

ENIMMÄISPITOISUUKSIEN YLITTYMINEN

Aflatoksiinit

Maapähkinöitä, muita öljysiemeniä, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, riisiä ja maissia, joiden osalta asetuksen liitteessä vahvistetut enimmäismäärät ylittyvät, voidaan saattaa markkinoille edellyttäen, että

  • niitä ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi
  • ne enimmäismäärät eivät ylity, jotka koskevat ennen ihmisravinnoksi käyttämistä sovellettavaan lajittelumenettelyyn tarkoitettuja tuotteita.

Nitraatit

Eräille maille on voitu myöntää poikkeuslupa nitraattien enimmäispitoisuuden ylittymisen sallimiseksi. Poikkeusluvat koskevat sellaisten tuotteiden kuin tuoreen pinaatin (Belgia, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta) ja salaatin (Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta) viljelyä ja käyttöä kyseessä olevan maan alueella.

Dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet

Asetuksessa myönnetään Suomelle ja Ruotsille poikkeuslupa dioksiinien ja niiden tyyppisten PCB-yhdisteiden pitoisuuden ylitykseen 31. joulukuuta 2011 saakka. Poikkeuslupa koskee näiden maiden alueella tuotettua ja käytettävää Itämeren alueen lohta, silakkaa, jokinahkiaista, taimenta, nieriää ja muikun mätiä.

VALVONTA JA TARKKAILU

Jäsenvaltiot velvoitetaan valvomaan ja tarkkailemaan vihannesten ja erityisesti vihreälehtisten vihannesten nitraattipitoisuutta. Ne ilmoittavat tarkastusten tulokset komissiolle vuosittain viimeistään 30. kesäkuuta.

Lisäksi ne ilmoittavat komissiolle vuosittain tulokset tutkimuksista, joita on suoritettu elintarvikkeiden vierasainepitoisuuksista.

VARASTOJEN LOPPUUNKÄYTTÄMINEN

Asetuksessa sallitaan varastojen loppuun käyttäminen sellaisten elintarvikkeiden osalta, joissa vierasaineiden enimmäispitoisuudet ylittyvät mutta jotka on saatettu markkinoille ennen kyseisiä vierasaineita koskevien rajoitusten voimaantuloa.

ENIMMÄISPITOISUUDET LAPSILLE TARKOITETUISSA ELINTARVIKKEISSA

Asetuksessa vahvistetaan enimmäispitoisuudet niin alhaisiksi, kuin on mahdollista, lastenruoissa sekä imeväisten ja pikkulasten ruoissa kyseisen erityisen alttiin väestöryhmän terveyden suojelemiseksi. Samoja enimmäispitoisuuksia sovelletaan myös sellaisiin imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettuihin ruokiin, jotka kuuluvat direktiivin 2006/125/EY ja direktiivin 2006/141/EY soveltamisalaan.

Asetuksessa vahvistetut vierasaineiden enimmäispitoisuudet imeväisten ja pikkulasten ruoissa ovat seuraavat:

  • nitraatit: 200 mg/kg
  • aflatoksiini B1: 0,10 µg/kg
  • aflatoksiini M1: 0,025 µg/kg
  • okratoksiini A: 0,50 µg/kg, sama enimmäispitoisuus myös imeväisten erityisruokavaliovalmisteissa erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin
  • patuliini: 10 µg/kg
  • deoksinivalenoli: 200 µg/kg
  • zearalenoni: 20 µg/kg; sama enimmäispitoisuus myös imeväisten ja pikkulasten maissipohjaisissa valmisruoissa
  • fumonisiinit: 200 µg/kg imeväisten ja pikkulasten maissipohjaisissa valmisruoissa
  • lyijy: 0,02 mg/kg tuorepainoa
  • epäorgaaniset tinayhdisteet: 50 mg/kg tuorepainoa; sama enimmäispitoisuus äidinmaidonkorvikkeissa ja vieroitusvalmisteissa sekä imeväisten erityisruokavaliovalmisteissa säilykkeinä lääkinnällisiin tarkoituksiin (kuivattuja ja jauhettuja tuotteita lukuun ottamatta)
  • bentso(a)pyreeni: 1 µg tuorekiloa kohti; sama enimmäispitoisuus äidinmaidonkorvikkeissa ja vieroitusvalmisteissa sekä imeväisten erityisruokavaliovalmisteissa lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Keskeiset termit
  • Mykotoksiinit: Tietyntyyppiset homesienet tuottavat pelottavia myrkkyjä, erityisesti mykotoksiineja. Käsite "mykotoksiini" tulee kreikan sanasta mycos, joka tarkoittaa sientä, ja latinan sanasta toxicum, joka tarkoittaa myrkkyä. Sillä tarkoitetaan eräitä tietyissä elintarvikkeissa, erityisesti viljoissa, kehittyvien homesienten tuottamia myrkyllisiä kemikaaleja.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1881/2006

9.1.2007

Sovelletaan 1.3.2007 alkaen

EUVL L 364, 20.12.2006

MuutosasiakirjatVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1126/2007

30.9.2007

-

EUVL L 255, 29.9.2007

Asetus (EY) N:o 629/2008

23.7.2008

-

EUVL L 173, 3.7.2008

Asetus (EY) N:o 165/2010

9.3.2010

-

EUVL L 50, 27.2.2010

Asetukseen (EY) N:o 1881/2006 tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT

Asetus (EY) N:o 333/2007 (elintarvikkeiden lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksien virallinen tarkastus) [EUVL L 88, 29.3.2007].

Asetus (EY) N:o 1883/2006 (näytteenotto- ja määritysmenetelmät tietyissä elintarvikkeissa olevien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien virallista tarkastusta varten) [EUVL L 364, 20.12.2006].

Asetus (EY) N:o 1882/2006 (näytteenotto- ja määritysmenetelmät tiettyjen elintarvikkeiden nitraattipitoisuuksien virallista tarkastusta varten) [EUVL L 364, 20.12.2006].

Asetus (EY) N:o 401/2006 (näytteenotto- ja määritysmenetelmät elintarvikkeiden mykotoksiinipitoisuuksien virallista tarkastusta varten) [EUVL L 70, 9.3.2006].
Muutettu asetuksella (EU) N:o 178/2010 [EUVL L 52, 3.3.2010].

TUONTI

Komission asetus (EY) N:o 1152/2009, annettu 27 päivänä marraskuuta 2009, tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen elintarvikkeiden tuonnissa aflatoksiinipitoisuusriskien vuoksi käyttöön otettavista erityisehdoista ja päätöksen 2006/504/EY kumoamisesta [EUVL L 313, 28.11.2009].

Viimeisin päivitys 25.06.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun