RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat (TSE)

Euroopan unioni (EU) vahvistaa tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sen tavoitteena on välttää 1990‑luvulla puhjenneiden elintarvikekriisien toistuminen ja varmistaa kansanterveyden ja elintarviketurvan korkea taso.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Useita tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:iden) tautitapauksia on esiintynyt 1980-luvun alusta lähtien sekä ihmisillä (Creutzfeldt-Jakobin tauti ja sen variantit) että eläimillä (naudan spongiforminen enkefalopatia eli BSE).

SOVELTAMISALA

Tässä käsitellyssä asetuksessa säädetään eläimillä esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä. Asetusta sovelletaan eläviin eläimiin ja eläinperäisiin tuotteisiin, niiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä tapauksissa vientiin.

Asetusta ei sovelleta

  • kosmetiikka- tai lääkevalmisteisiin, raaka-aineisiin tai muihin niiden valmistuksessa käytettyihin eläinperäisiin tuotteisiin
  • raaka-aineisiin tai muihin eläinperäisiin tuotteisiin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi elintarvikkeiden, rehujen tai lannoitteiden tuotantoon
  • näyttelyihin, opetukseen, tieteelliseen tutkimukseen, erityistutkimuksiin tai analyyseihin tarkoitettuihin eläinperäisiin tuotteisiin edellyttäen, että kyseiset tuotteet eivät lopulta päädy ihmisten tai muiden kuin kyseistä tutkimushanketta varten pidettävien eläinten ravinnoksi tai käyttöön
  • tutkimuksessa käytettäviin tai siinä käytettäviksi tarkoitettuihin eläviin eläimiin.

BSE-ASEMAN MÄÄRITTÄMINEN

Komissio laatii luettelon, jossa jäsenvaltiot, kolmannet maat ja niiden alueet asetetaan hierarkkiseen järjestykseen niiden BSE-riskin tason mukaisesti. Maiden riskitasoon perustuva EU:n luokitusjärjestelmä vastaa Kansainvälisen eläintautiviraston (OIE) suosittamaa järjestelmää.

BSE-aseman määrittäminen perustuu (ks. liite II)

  • seuraavassa lueteltuihin tekijöihin perustuvan riskianalyysin tuloksiin: nautojen syöttäminen märehtijöistä peräisin olevilla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteillä, TSE:n mahdollisesti saastuttamien liha-luujauhon tai rehujen tuonti, TSE:n mahdollisesti saastuttamien eläinten, munasolujen tai alkioiden tuonti, maan tai alueen epidemiologinen TSE-tilanne, maassa tai alueella olevan nautaeläin-, lammas- ja vuohikarjan rakenteesta vallitseva tuntemuksen taso sekä eläinjätteiden alkuperä, näiden jätteiden käsittelymenettelyjen parametrit ja rehuntuotantomenetelmät
  • seuraavien erityiskriteereiden arviointiin: sellaisen riskianalyysin tulokset, jonka avulla voidaan tunnistaa mahdolliset BSE:n ilmenemiseen vaikuttavat tekijät sekä niissä ajan mittaan tapahtuva kehitys, eläinlääkäreille ja eläinten pitäjille sekä nautaeläinten kuljetuksen, kaupan ja teurastamisen ammattilaisille suunnattu koulutusohjelma, BSE‑taudin kliinisiä oireita osoittavien nautaeläinten pakollinen ilmoittaminen ja tutkiminen, BSE-taudin jatkuva seuranta- ja valvontajärjestelmä (velvollisuus säilyttää asiaa koskevat selvitykset vähintään seitsemän vuoden ajan) sekä aivokudosnäytteiden tai muiden kudosnäytteiden tutkiminen hyväksytyssä laboratoriossa.

Maan tai sen alueen BSE-asema voidaan määritellä seuraavien kolmen tason avulla:

  • Taso 1: maa tai alue, jossa BSE-riski on merkityksettömän alhainen
  • Taso 2: maa tai alue, jossa BSE-riski on hallinnassa
  • Taso 3: maa tai alue, jossa BSE-riskiä ei ole määritelty.

TSE:N EHKÄISY

Seurantajärjestelmä

Jokaisen jäsenvaltion on toteutettava vuotuinen BSE:n tai scrapien seurantaohjelma, joka sisältää pikatesteihin perustuvan seulontaohjelman. Asetuksen (ETY) N:o 999/2001 liitteessä III esitetään yksityiskohtaisesti näiden kahden taudin osalta täytäntöön pantava seurantajärjestelmä. Kaikki eläimet, joissa esiintyy TSE:hen viittaavia taudinoireita, on ehdottomasti tutkittava. Lisäksi kuoleman jälkeiset BSE-pikatestit ovat pakollisia seuraavassa lueteltujen osalta:

  • kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka hätäteurastetaan ihmisravinnoksi
  • kaikki yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka teurastetaan normaalisti ihmisravinnoksi tai BSE:n hävittämiskampanjan yhteydessä
  • kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja jotka ovat kuolleet tai jotka teurastetaan muussa kuin epidemian, esimerkiksi suu- ja sorkkatautiepidemian, yhteydessä; jäsenvaltiot voivat poiketa näistä säännöksistä syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle; poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia kyseisen jäsenvaltion nautaeläinpopulaatiosta
  • kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka ilmoitetaan sairaiksi ante mortem ‑tutkimuksessa
  • vuotuinen otos ihmisravinnoksi teurastetuista lampaista tai vuohista, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut vähintään kolme pysyvää etuhammasta; tämä säännös koskee jäsenvaltioita, joiden uuhi- ja vuohipopulaatio on yli 750 000 yksilöä
  • vuotuinen otos muista kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuista lampaista tai vuohista, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut vähintään kolme pysyvää etuhammasta
  • kaikki muut eläimet; jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa seurantaa erityisesti maidontuotantoon tarkoitettujen eläinten, TSE-tartunnan saaneesta karjasta peräisin olevien eläinten, TSE-tartunnan saaneista naaraista syntyneiden tai polveutuvien eläinten sekä mahdollisesti saastunutta rehua saaneiden eläinten osalta.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle joka vuosi viimeistään 31. maaliskuuta vuosittaisen raportin, jossa ilmoitetaan epäiltyjen tautitapausten lukumäärä kunkin eläinlajin osalta ja siirtorajoitusten alaisiksi asetetut eläimet. Kolmen kuukauden kuluessa raportin vastaanottamisesta komissio julkaisee yhdistetyn raportin yhteisön epidemiologisesta tilanteesta.

Jäsenvaltiot tiedottavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille lisäksi muista alueellaan ilmaantuneista TSE-tapauksista ja erityisesti niistä, jotka on todettu eläimillä, jotka ovat genotyypiltään taudille resistenttejä. Kaikkien lampailla ilmenevien TSE-tapausten yhteydessä määritellään prioniproteiinin genotyyppi.

Eläinten ruokintaa koskevat kiellot

Asetuksella kielletään eläinproteiinien ja tällaisia proteiineja sisältävän rehun käyttö märehtijöiden ruokinnassa. Tuotantoeläimille – lihaa syöviä turkiseläimiä lukuun ottamatta – ei saa syöttää seuraavia aineita: prosessoitu eläinproteiini, märehtijöistä saatu gelatiini, verituotteet, hydrolysoitu proteiini, eläinperäinen dikalsiumfosfaatti ja trikalsiumfosfaatti.

Näitä kieltoja ei sovelleta niiden rehujen ja proteiinien käyttöön, jotka tarvittaessa on käsitelty muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti. Tämä koskee

  • muiden kuin märehtijöiden ruokinnan osalta kalajauhoa, muista kuin märehtijöistä ja märehtijöiden vuodasta ja nahasta saatuja hydrolysoituja proteiineja, dikalsiumfosfaattia ja trikalsiumfosfaattia
  • märehtijöiden ruokinnan osalta maitoa, maitotuotteita ja ternimaitoa, munia ja munatuotteita, muista kuin märehtijöistä saatua gelatiinia ja yksinomaan nuorille märehtijöille tarkoitetun maidonkorvikkeen valmistuksessa käytettävää kalajauhoa
  • kalojen ruokinnan osalta muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita ja verijauhoa.

Jäsenvaltiot ovat 1. marraskuuta 2003 lähtien toimittaneet muille jäsenvaltioille ja komissiolle ajantasaisen luettelon EU-hyväksytyistä teurastamoista, jotka eivät teurasta märehtijöitä. Lisäksi ne toimittavat luettelon laitoksista, joilla on lupa valmistaa rehua ja edellä mainittuja proteiineja.

Märehtijöistä peräisin olevien prosessoitujen eläinproteiinien ja tällaisia prosessoituja eläinproteiineja sisältävien tuotteiden kolmansiin maihin suuntautuvan viennin on oltava yhdenmukainen Euroopan unionin alueella voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Määräpaikkana oleva kolmas maa sitoutuu ennakolta ja kirjallisesti käyttämään tuotteita ja/tai viemään ne uudelleen noudattaen tuotteiden tarkoituksenmukaista loppukäyttöä koskevia sääntöjä. Vientiluvan antavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Erikseen määritelty riskiaines

Tässä asetuksessa säädetään erikseen määritellyn riskiaineksen poistamismenettelyjen lisäksi siitä, mikä luetaan erikseen määritellyksi riskiaineeksi niissä maissa ja alueilla, joissa BSE-riski on hallinnassa tai joissa sitä ei ole määritelty. Tällaista riskiainesta ovat

  • nautaeläimillä:
    1. yli 12 kuukauden ikäisten nautojen kallo lukuun ottamatta alaleukaa, mutta aivot ja silmät mukaan luettuina, ja selkäydin
    2. yli 30 kuukauden ikäisten nautaeläinten selkäranka lukuun ottamatta häntänikamia ja lannerangan nikamien ja rintanikamien poikkihaarakkeita sekä ristiluun "siipiä" mutta mukaan luettuina takajuuren hermosolmu sekä kaikenikäisten nautaeläinten risat (tonsillat), suolisto pohjukaissuolesta peräsuoleen ja suolilieve
  • lampailla ja vuohilla:
    1. yli 12 kuukauden ikäisten tai sellaisten lampaiden ja vuohien, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, risat (tonsillat) ja selkäydin, sekä kaikenikäisten lampaiden ja vuohien perna ja sykkyräsuoli (ileum).

Ne jäsenvaltiot, joissa BSE-riski on merkityksettömän alhainen, ovat edelleen velvollisia poistamaan erikseen määritellyn riskiaineksen.

Niissä maissa, joissa BSE-riski on hallinnassa tai joissa sitä ei ole määritelty, nautojen, lampaiden ja vuohien luita ei saa käyttää mekaanisesti erotetun lihan tuotantoon. Yli 30 kuukauden ikäisten nautojen päänliha ja selkärangat sekä kaikenikäisten nautojen kielet poistetaan erityismenetelmillä.

Erikseen määritelty riskiaines poistetaan teurastamoissa, leikkaamoissa nautaeläinten selkärangan osalta ja tarvittaessa hyväksytyissä laitoksissa, jotka mainitaan muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita koskevassa asetuksessa (EY) N:o 1069/2009. Erikseen määritelty riskiaines värjätään väriaineella tai tarvittaessa merkitään välittömästi aineksen poiston yhteydessä. Sen käytöstä ja hävittämisestä säädetään asetuksessa (EY) N:o 1069/2009. Jäsenvaltiot tekevät useita virallisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että näitä säännöksiä sovelletaan asianmukaisesti ja että toimia toteutetaan koko alalla saastumisen välttämiseksi.

Koulutusohjelmat

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaisten viranomaisten, diagnostisten laboratorioiden, maatalousalan elinten ja eläinlääkintäalan henkilökunnalle, virallisille eläinlääkäreille, teurastamoiden henkilökunnalle ja eläinten pitäjille tarjotaan koulutusta TSE:n kliinisistä oireista ja epidemiologiasta. Yhteisö voi myöntää taloudellista tukea tähän tarkoitukseen.

TSE:N VALVONTA JA HÄVITTÄMINEN

TSE-tartunnan saaneeksi epäiltyjä eläimiä koskevat toimet

Eläintaudeista ilmoittamista koskevista EU:n toimista riippumatta jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista mahdollisesti TSE-tartunnan saaneista eläimistä ilmoitetaantoimivaltaisille viranomaisille. Nämä tiedottavat säännöllisesti jäsenvaltioille ja komissiolle ilmoitetuista tapauksista.

TSE-tartunnan saaneeksi epäilty eläin on joko asetettava virallisesti siirtorajoitukseen, kunnes kliiniset ja epidemiologiset tulokset on saatu, tai lopetettava virallisessa valvonnassa laboratoriotutkimusta varten. Myös kaikki muut tuotantoeläiminä käytettävät märehtijät on asetettava virallisesti siirtorajoitukseen, kunnes tulokset on saatu.

Jos näyttää siltä, että TSE-tartunnan saaneeksi epäilty eläin on voinut altistua TSE:lle jollain muulla tilalla kuin sillä, jolla TSE:tä epäiltiin esiintyvän, toimivaltainen viranomainen voi kohdistaa siirtorajoituksen koskemaan ainoastaan kyseistä eläintä. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi asettaa muita tiloja valvontaan.

TSE-tartuntatapauksissa toteutettavat toimet

Kun TSE-tapaus on virallisesti vahvistettu, toteutetaan seuraavat toimet:

  • käynnistetään tutkimus, jossa selvitetään taudin mahdollinen syy ja tarkastetaan kaikki eläimet ja niistä saadut tuotteet, jotka voivat olla saastuneita
  • kun BSE todetaan naudassa: tutkimuksessa riskialttiiksi yksilöityjen nautaeläinten lopettaminen ja täydellinen hävittäminen (muun muassa tartunnan saaneen eläimen ruokinta- tai syntymäkohorttiin kuuluvat eläimet). Jos kyse on siemennesteen keräämiseen käytetyistä siitoshäristä, jäsenvaltio voi päättää siirtää eläinten lopettamista ja hävittämistä siihen asti, kunnes niitä ei enää voida käyttää tuotannossa, edellyttäen että voidaan varmistaa niiden hävittäminen kuoleman jälkeen
  • kun BSE todetaan lampaassa tai vuohessa: kaikkien kyseiseen lammas- ja vuohikarjaan kuuluvien yksilöiden lopettaminen tai täydellinen hävittäminen
  • kun TSE todetaan lampaassa tai vuohessa ja BSE-tartunnan mahdollisuus on suljettu pois: kaikkien kyseiseen lammas- ja vuohikarjaan kuuluvien yksilöiden lopettaminen tai täydellinen hävittäminen, tai mikäli siihen kuuluu ainoastaan lampaita, vain genotyypiltään TSE:lle altistuvien yksilöiden lopettaminen tai hävittäminen. Jos tartunnan saanut eläin on peräisin joltain muulta tilalta, jäsenvaltio voi päättää toteuttaa hävittämistoimia alkuperätilalla sen tilan lisäksi tai sijaan, jolla tartunta on todettu.

Ennen tutkimustulosten saamista tila, jolla tartunta on vahvistettu, asetetaan viralliseen valvontaan, ja taudille alttiiden eläinten (ja eläinperäisten tuotteiden) kyseiselle tilalle ja sieltä pois liikkumisen edellytykseksi asetetaan toimivaltaisen viranomaisen lupa. Näin voidaan varmistaa kyseisten eläinten (tai niistä saatujen tuotteiden) tunnistaminen ja jäljitettävyys. Jos ilmenee, että tila, jolla TSE on vahvistettu, ei ole sama tila, jolla eläin on altistunut TSE‑taudinaiheuttajalle, viranomaiset voivat asettaa viralliseen valvontaan useita tiloja sen tilan lisäksi, jolla eläin altistui taudille. Näistä yleisistä säännöistä on mahdollista tehdä poikkeuksia.

Eläimiä tai eläinperäisiä tuotteita menettäneille omistajille maksetaan korvauksia välittömästi.

Jäsenvaltiot laativat suuntaviivat, joissa täsmennetään kansalliset toimet, jotka on määrä panna täytäntöön, sekä toimivaltuudet ja vastuu TSE-tapausten varalta.

MARKKINOILLE SAATTAMINEN, TUONTI JA VIENTI

Elävät eläimet, niiden siemenneste, alkiot ja munasolut

Elävien eläinten, niiden siemennesteen, alkioiden ja munasolujen tuonti, saattaminen markkinoille ja vienti edellyttää asianmukaisia terveystodistuksia. Lampaiden ja vuohien osalta terveystodistuksissa vahvistetaan, että lampaat ja vuohet ovat lähtöisin tiloilta, joilla ei ole koskaan todettu yhtään scrapie-tapausta, tai lampaiden osalta, että ne ovat genotyypiltään TSE‑resistenttejä.

Viimeisimpiä syntyneitä eläimiä, jotka TSE-tartunnan saanut naaraspuolinen nautaeläin tai TSE‑tartunnan saaneeksi todettu nauta, lammas tai vuohi on poikinut sairauden kliinisten ensioireiden ilmaantumista edeltäneen kahden vuoden aikana tai sen jälkeen, ei saa saattaa markkinoille.

Eläinperäisten tuotteiden saattaminen markkinoille ja tuonti

Nykyisessä asetuksessa turvallisuuden taso on asetettu korkeaksi BSE:n varalta. Asetuksen mukaan naudanlihan tuontiin kolmansista maista unioniin sovelletaan samoja säännöksiä kuin unionin sisäiseen kauppaan. Poikkeuksena ovat kolmannet maat, joissa BSE‑riski on merkityksettömän alhainen. Asetuksella esimerkiksi kielletään erikseen määritellyn riskiaineksen ja sitä sisältävien lihavalmisteiden tuonti kolmansista maista, joissa BSE-riski on hallinnassa. Kyseisten kolmansien maiden on huolehdittava siitä että eläinten teurastustavat ovat yhdenmukaisia EU:n sääntöjen kanssa.

Nämä säännöt koskevat myös useita kolmansista maista peräisin olevia naudasta, lampaasta ja vuohesta saatavia tuotteita, joita ovat renderoidut rasvat, gelatiini, lemmikkieläinten ruoka, luut ja luutuotteet sekä eläinten rehun valmistukseen käytettävä raaka-aine.

Suojatoimenpiteet

Asetuksessa säädetään suojatoimenpiteistä, joita on sovellettava EU:n sisäiseen ja kolmansien maiden kanssa tehtävään kauppaan. Nämä toimet sisältyvät pääosin alalla annettuihin direktiiveihin (erityisesti direktiiveihin 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETYja 97/78/EY). Suojatoimenpiteitä on monenlaisia. Jos esimerkiksi tuojana olevan jäsenvaltion tekemissä virallisissa tarkastuksissa paljastuu tauti, joka on vakava uhka ihmisten tai eläinten terveydelle, viranomaiset voivat toteuttaa tiukempia toimia, muun muassa asettaa kyseiset eläimet karanteeniin. Myös komissio voi toteuttaa tällaisia toimia.

Vertailulaboratoriot, näytteenotto, taudin osoittaminen ja tarkastukset

Yhdenmukaisten tieteellisten analyysien ja luotettavien tulosten takaamiseksi on nimetty vertailulaboratorioita sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa. Tarvittaessa komission asiantuntijat voivat tehdä tarkastuksia laitostensa asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Kansalliset vertailulaboratoriot ovat ensisijaisesti vastuussa alueellisissa laboratorioissa käytettävien diagnoosimenetelmien todentamisesta ja koordinoinnista jäsenvaltion tasolla. Ne tekevät yhteistyötä EU:n vertailulaboratorion kanssa.

Jäsenvaltioiden, joilla ei ole kansallista vertailulaboratoriota, on voitava käyttää EU:n tai toisen jäsenvaltion vertailulaboratoriota.

EU:n vertailulaboratorio koordinoi komission kanssa menetelmiä, joita käytetään jäsenvaltioissa BSE:n diagnosoimiseen, ja osallistuu TSE-taudinpesäkkeiden tunnistamiseen. Se auttaa kouluttamaan tieteellisiä asiantuntijoita, jotta diagnoositekniikoita voidaan yhdenmukaistaa koko EU:ssa.

Käytössä olevat analyysi- ja näytteenottomenetelmät ovat Kansainvälisen eläintautiviraston (OIE) käsikirjassa vahvistettujen normien mukaiset. Niissä on kyse muun muassa siitä, mitä menettelyjä olisi käytettävä epäiltyjen tautitapausten ja vuosittaisen seurantaohjelman yhteydessä.

Institutionaaliset määräykset

Komission toimintaa tukevat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea sekä asianomaiset tiedekomiteat niiden toimenpiteiden osalta, joilla voi olla vaikutusta kansanterveyteen.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 999/2001

1.7.2001

-

EUVL L 147, 31.5.2001

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1128/2003

18.7.2003

-

EUVL L 160, 28.6.2003

Asetus (EY) N:o 932/2005

1.7.2005

-

EUVL L 163, 23.6.2005

Asetus (EY) N:o 1923/2006

19.1.2007

-

EUVL L 404, 30.12.2006

Asetus (EY) N:o 220/2009

20.4.2009

-

EUVL L 87, 31.3.2009

Asetukseen (EY) N:o 999/2001 tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission päätös 2007/453/EY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 2007, jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tai niiden alueiden BSE-aseman vahvistamisesta niiden BSE-riskin perusteella [EUVL L 172, 30.6.2007)].

Komission päätös 2002/1003/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2002, lammasrotujen prioniproteiinien genotyyppiä koskevan selvityksen vähimmäisvaatimuksista [EYVL L 349, 24.12.2002].
Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään heinäkuuta 2003 mennessä saatettava päätökseen selvitys prioniproteiinin genotyypistä kussakin kyseisen valtion kotoperäisessä tai sen alueella merkittävän populaation muodostavassa lammasrodussa. Selvitys on toimitettava komissiolle 1. lokakuuta 2003 mennessä.

Komission tiedonanto, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2010, "Toinen TSE‑suunnitelma – tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskeva strategia-asiakirja vuosiksi 2010–2015" [KOM(2010) 384 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Ensimmäisessä TSE-suunnitelmassa esitetyistä lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimista suurin osa on saavutettu, ja jo vuonna 2005 BSE-epidemiassa havaittu positiivinen suuntaus on jatkunut tähän saakka. Tulevina vuosina tavoitteena on jatkaa toimenpiteiden tarkastelua ja turvata samalla elintarviketurvallisuuden korkea taso. TSE-sääntöjen muutokset tehdään nyt ja jatkossakin vaiheittaisesti ja vankalta tieteelliseltä pohjalta. EU on lähes onnistunut hävittämään BSE:n lopullisesti karjastaan; sen on kuitenkin jatkettava tilanteen seurantaa, jos karjassa mahdollisesti esiintyy uudelleen BSE:tä tai uusi TSE-tekijä. Tarkistusten olisi pohjauduttava pääasiassa tieteellisiin neuvoihin ja teknisiin seikkoihin, jotka liittyvät uusien toimenpiteiden valvontaan ja täytäntöönpanoon.

Komission tiedonanto, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2005, "TSE-suunnitelma", [KOM(2005) 322 – Ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 17.05.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun