RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Suu- ja sorkkataudin torjunta

Euroopan unioni (EU) mukauttaa suu- ja sorkkataudin torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön niiden kokemusten perusteella, joita saatiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2001 ilmenneestä suu- ja sorkkatautiepidemiasta. Uudessa direktiivissä vahvistetaan tämän taudin ennaltaehkäisy-, torjunta- ja hävitystoimenpiteet. Siinä kuvataan ne vaiheet, jotka ovat tarpeen tauti- ja tartuntavapaan aseman hankkimiseksi suu- ja sorkkataudin osalta ilman rokotuksia. Strategiassa ovat keskeisellä sijalla alueellisia rajoituksia koskeva periaate ja hätärokotukset.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 2003/85/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, direktiivin 85/511/ETY sekä päätösten 89/531/ETY ja 91/665/ETY kumoamisesta ja direktiivin 92/46/ETY muuttamisesta.

TIIVISTELMÄ

Suu- ja sorkkatauti on pääasiassa sorkkaeläinten (sorkkaeläin, joka kuuluu kasvissyöjänisäkkäisiin) erittäin tarttuva virustauti, joka ei ole vaarallinen ihmisille.

Vuonna 2001 Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 2 000 tilaa tartuttanut suu- ja sorkkatautiepidemia aiheutti maaseutuyhteisölle huomattavat taloudelliset tappiot. Suu- ja sorkkataudin torjuntatoimenpiteisiin kuuluneet tartunnan saaneiden karjojen hätäteurastukset, yhteisön kaupalle asetetut rajoitukset sekä epidemian ympäristölle ja matkailulle aiheuttamat epäsuorat vaikutukset aiheuttivat yhteisölle suuret kustannukset. Jotta vältettäisiin epidemian uusiutuminen, EU mukauttaa nykyisen lainsäädännön tehostaakseen suu- ja sorkkataudin torjuntaa.

ASIASISÄLTÖ JA SOVELTAMISALA

Direktiivissä vahvistetaan:

  • yhteisön vähimmäissäännöt suu- ja sorkkataudin taudinpurkausten torjumiseksi ja hävittämiseksi virustyypistä riippumatta
  • tietyt ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on parantaa toimivaltaisten viranomaisten ja kotieläintuottajien tietämystä suu- ja sorkkataudista sekä parantaa tautiin liittyvää valmiusastetta.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä tiukempia toimenpiteitä suu- ja sorkkatautiepidemian ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

SUU- JA SORKKATAUDIN TAUDINPURKAUSTEN TORJUNTA

Suu- ja sorkkataudista ilmoittaminen on pakollista. Taudille alttiiden lajien parissa työskentelevillä henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä toimivaltaisille viranomaisille tai virkaeläinlääkärille suu- ja sorkkataudin esiintymisestä tai epäillystä esiintymisestä.

Suu- ja sorkkataudin taudinpurkausta epäiltäessä toteutettavat toimenpiteet

Kun tilalla epäillään suu- ja sorkkatautia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat toimenpiteet toteutetaan:

  • virkaeläinlääkärin on aloitettava viipymättä virallinen tutkimus: otettava tarvittavat näytteet laboratoriotutkimusta varten
  • toimivaltaisen viranomaisen on asetettava tila viralliseen valvontaan: kaikista eläimistä suoritetaan laskenta ja ne eristetään, kaikki eläinperäiset tuotteet (maito, maitotuotteet, liha, lihavalmisteet, vuodat ja nahat, villat, siemenneste, alkiot ja munasolut, liete ja lanta, rehut ja kuivikkeet) kirjataan, ja tehdään epidemiologinen selvitys
  • kaikki eläinten tai eläinperäisten tuotteiden siirrot tilalle ja tilalta, jolla epäillään suu- ja sorkkatautia, kielletään; henkilöiden liikkumista rajoitetaan tiukasti suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Toimivaltainen viranomainen voi perustaa väliaikaisen tarkkailuvyöhykkeen erityisesti silloin kun taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten eläintiheys on suuri, eläinten siirrot ovat laajoja tai tautiepäilyn ilmoittamisessa on esiintynyt viivästyksiä. Väliaikaisella tarkkailuvyöhykkeellä sovelletaan edellä esitettyjä toimenpiteitä. Eläinten siirrot voidaan kieltää laajemmalla alueella tai jopa koko jäsenvaltion alueella enintään 72 tunnin ajan.

Toimivaltainen viranomainen voi panna täytäntöön ehkäisevän hävittämisohjelman, johon kuuluu tartunnan todennäköisesti saaneiden eläinten teurastaminen. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toimenpiteistä komissiolle etukäteen.

Suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksen esiintymisen vahvistuttua toteutettavat toimenpiteet

Kun suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksen esiintyminen vahvistetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisellä tilalla toteutetaan viipymättä seuraavat toimenpiteet:

  • tilan kaikki taudille alttiisiin lajeihin kuuluvat eläimet on lopetettava viipymättä paikalla. Toimivaltainen viranomainen voi määrätä myös muut paikalla olevat eläimet hävitettäviksi
  • virkaeläinlääkärin on varmistettava, että kaikki epidemiologiseen selvitykseen tarvittavat näytteet otetaan. Selvityksessä on käsiteltävä vähintään ajankohtaa, jona suu- ja sorkkataudin taudinpurkaus todettiin, viruksen mahdollista alkuperää, muiden tartunnan saaneiden tilojen tunnistamista, sekä henkilöiden, ajoneuvojen ja eläinperäisten tuotteiden siirtoja
  • kuolleiden eläinten ruhot ja lopetettujen eläinten ruhot on prosessoitava viipymättä
  • kaikki taudin oletettuna tilalle kulkeutumishetkenä tilalla olleet eläinperäiset tuotteet (maito, maitotuotteet, liha, lihavalmisteet, vuodat ja nahat, villat, siemenneste, alkiot ja munasolut, liete ja lanta, rehut ja kuivikkeet) on käsiteltävä siten, että kaikkien niissä olevien suu- ja sorkkatautivirusten tuhoutuminen varmistuu
  • rakennukset ja käytetyt ajoneuvot puhdistetaan ja desinfioidaan virallisessa valvonnassa. Puhdistaminen ja desinfioiminen tehdään siten, että ympäristön vahingoittuminen vältetään.

Nämä samat toimenpiteet toteutetaan silloin, kun suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksia esiintyy teurastamossa, rajatarkastusasemalla tai kuljetusvälineessä. Mikäli suu- ja sorkkatautia esiintyy muussa kuin maatalouskäytössä olevissa tiloissa (laboratorio tai laitos, eläintarha, eläinpuisto), kaikki asianmukaiset bioturvallisuustoimenpiteet on toteutettava tällaisten eläinten suojelemiseksi tartunnalta.

Uusia eläimiä saa tuoda tilalle aikaisintaan 21 päivän kuluttua puhdistamisen loppuun saattamisesta. Uusien eläinten tuonti tapahtuu tiukkojen sääntöjen mukaisesti ja eläinlääkärin jatkuvassa valvonnassa.

SUOJA- JA VALVONTAVYÖHYKKEET

Suu- ja sorkkataudin esiintymisen varmistumisen jälkeen sovelletaan viipymättä seuraavia määräyksiä:

  • toimivaltaisen viranomaisen on perustettava suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksen ympärille suojavyöhyke, jonka säde on vähintään 3 kilometriä, ja valvontavyöhyke, jonka säde on vähintään 10 kilometriä. Suoja- ja valvontavyöhykkeistä tiedotetaan pystyttämällä niille johtaville teille riittävän suuret tiedotustaulut
  • kansallisia ja alueellisia taudintorjuntakeskuksia on perustettava. Ne toteuttavat asiantuntijoiden neuvojen mukaisia torjuntatoimenpiteitä ja toimittavat tietoja kansallisille ja eurooppalaisille toimielimille
  • jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä suu- ja sorkkataudille alttiiden lajien ja eläinperäisten tuotteiden jäljittämiseksi.

Suojavyöhykkeellä olevilla tiloilla toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

  • kaikki tilat on rekisteröitävä ja kaikki näillä tiloilla olevat eläimet on laskettava
  • yllä mainituilla tiloilla on tehtävä määräajoin eläinlääkärintarkastus
  • taudille alttiisiin lajeihin kuuluvia eläimiä ei saa viedä pois tilalta, elleivät kyseessä ole hätäteurastettaviksi vyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevaan teurastamoon vietävät eläimet
  • sorkkaeläinten messut, markkinat ja esittelyt sekä keinosiemennys on kielletty
  • taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten kuljettaminen on kielletty.

Suojavyöhykkeeltä peräisin olevista taudille alttiisiin lajeihin kuuluvista eläimistä saadun lihan ja lihavalmisteiden markkinoille saattaminen kielletään. Näistä eläimistä saatujen lihatuotteiden, maidon ja maitotuotteiden, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden, vuotien ja nahkojen sekä suojavyöhykkeeltä peräisin olevien rehujen, heinän ja olkien markkinoille saattaminen on kielletty, ellei niitä ole erikoiskäsitelty ja/tai elleivät ne ole olleet tiukassa eläinlääkärin valvonnassa. Samat rajoitukset koskevat suojavyöhykkeeltä peräisin olevia lampaanvilloja ja märehtijöiden karvoja ja sikojen harjaksia sekä muita naudoista, lampaista, vuohista ja sioista saatavia eläintuotteita. Suojavyöhykkeeltä peräisin olevan lannan levittäminen kielletään.

Ainoastaan toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksia säädettyihin kieltoihin ja antaa lisätodistuksia yhteisön sisäistä kauppaa varten.

Jäsenvaltiot jatkavat toimenpiteiden soveltamista suojavyöhykkeellä siihen saakka, kun seuraavat vaatimukset täyttyvät:

  • vähintään 15 päivää on kulunut sen jälkeen, kun tilan, jolla suu- ja sorkkataudin esiintyminen vahvistettiin, kaikki eläimet on lopetettu ja hävitetty turvallisesti
  • kaikilla suojavyöhykkeellä sijaitsevilla tiloilla on tehty kartoitus negatiivisin tuloksin.

Suojavyöhykettä koskevien toimenpiteiden kumoamisen jälkeen valvontavyöhykettä koskevia toimenpiteitä sovelletaan edelleen vähintään kahden viikon ajan.

Valvontavyöhykkeellä toteutetaan samat toimenpiteet kuin suojavyöhykkeellä. Tilat ja tiloilla olevat eläimet lasketaan, taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten kuljetukset kielletään ja lihan ja eläinperäisten tuotteiden markkinoille saattamista rajoitetaan.

Alueellistaminen

Jos suu- ja sorkkatautivirus vaikuttaa leviävän hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta huolimatta, jäsenvaltioiden on tehtävä tilanteesta perinpohjainen epidemiologinen arviointi. Jäsenvaltiot jakavat saatujen tulosten perusteella alueen yhteen tai useampaan rajoitusvyöhykkeeseen ja vapaaseen vyöhykkeeseen. Jäsenvaltion on toteutettava rajoitusvyöhykkeellä seuraavat toimenpiteet:

  • eläinten, eläintuotteiden ja tavaroiden kauppaa ja siirtoja on valvottava
  • kaikki varastossa olevat tuotteet on jäljitettävä ja merkittävä
  • taudille alttiisiin lajeihin kuuluville eläimille ja tällaisista eläimistä saaduille tuotteille annetaan erityistodistukset, ja ne terveysmerkitään voimassa olevien yhteisön säännösten mukaisesti
  • jäsenvaltioiden on jäljitettävä, käsiteltävä ja varastoitava rajoitusvyöhykkeellä suu- ja sorkkatautiviruksen arvioidun sinne kulkeutumisen aikana olevista taudille alttiisiin lajeihin kuuluvista eläimistä saatu tuore liha sekä raakamaito ja raakamaitotuotteet.

ROKOTUKSET

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että suu- ja sorkkatautirokotteiden käyttö niiden alueella kielletään tässä direktiivissä säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta.

Suu- ja sorkkatautia vastaan rokotettujen eläinten kauppa kielletään. Kun suojavyöhykkeitä koskevat toimenpiteet kumotaan, tutkitusta karjasta peräisin olevia rokotettuja eläimiä voidaan siirtää jäsenvaltion rajojen sisäpuolella sillä edellytyksellä, että ne voidaan jäljittää ja näin ollen sulkea yhteisön kaupan ulkopuolelle.

Hätärokotukset

Hätärokotusten aloittamista koskeva päätös on tehtävä sen jäsenvaltion pyynnöstä, jossa tautia esiintyy, komission aloitteesta tai taudille altistuneen naapurimaan pyynnöstä yhteisymmärryksessä sen jäsenvaltion kanssa, jossa tauti on puhjennut. Rokotukset voidaan päättää aloittaa, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • suu- ja sorkkataudille on saatu varmistus, ja se uhkaa levitä laajalle kyseisessä jäsenvaltiossa
  • muut jäsenvaltiot ovat vaarassa jonkin jäsenvaltion, jossa esiintyy suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksia, maantieteellisen sijainnin tai siellä vallitsevien sääolojen vuoksi
  • muut jäsenvaltiot ovat vaarassa niiden alueella olevien tilojen ja jonkin jäsenvaltion, jossa esiintyy suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksia, tilojen välisten epidemiologisesti merkityksellisten yhteyksien vuoksi
  • muut jäsenvaltiot ovat vaarassa jonkin naapurina olevan kolmannen maan maantieteellisen sijainnin tai siellä vallitsevien sääolojen vuoksi.

Suojarokotusten soveltamispäätöksen arviointiperusteena ovat muun muassa seuraavat seikat: eläintiheys ja taudille alttiiden eläinten siirrot, viruksen todennäköinen leviäminen ilmateitse, jäsenvaltion kyky lopettaa tartunnan saaneet eläimet, taudinpurkausten alkuperä, jakautuminen ja taudinpurkausten esiintymistä kuvaava käyrä.

Hätärokotusten edellytyksiä ovat sen maantieteellisen alueen rajaaminen, jolla hätärokotukset on tarkoitus toteuttaa, rokotettavien eläinten eläinlajit ja niiden ikä sekä rokotusohjelman kesto. Rokotetut eläimet on merkittävä selvästi ja rekisteröitävä. Niiden siirtäminen on ehdottomasti kielletty.

Toimenpiteet rokotusvyöhykkeellä hätärokotusten aloittamisesta siihen asti, kunnes alueelle voidaan palauttaa suu- ja sorkkataudista ja suu- ja sorkkatautitartunnasta vapaa asema, tapahtuvat kolmessa vaiheessa. Jokainen vaihe vastaa erityisiä, rokotusvyöhykkeellä toteutettavia toimenpiteitä. Eri vaiheissa toteutettavat toimenpiteet koskevat muun muassa eläinten siirtoja, tuoretta lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita, maitoa ja maitotuotteita, kliinistä ja serologista kartoitusta sekä karjojen luokittelua.

Suojarokotukset

Jäsenvaltioiden, joissa annetaan suojarokotuksia, on otettava käyttöön alueelliset rajoitukset tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä naapurijäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on noudatettava hygieniaa ja bioturvallisuutta koskevia sääntöjä sekä edellä määriteltyjä suoja- tai valvontavyöhykkeitä koskevia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden, joissa annetaan suojarokotuksia, on varmistettava, että rokotusvyöhykkeen ympärillä on valvontavyöhyke, joka ulottuu vähintään 10 kilometrin etäisyydelle.

Estorokotukset

Estorokotus annetaan karjan välittömään lopettamiseen tähtäävän strategian yhteydessä ja sitä sovelletaan ainoastaan suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisen vähentämiseksi tartunnan saaneiden eläinten hävittämisen aikana. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos ne aikovat aloittaa estorokotukset. Estorokotuksia annetaan ainoastaan suojavyöhykkeellä sijaitsevilla selkeästi määritetyillä tiloilla.

SUU- JA SORKKATAUDISTA JA SUU- JA SORKKATAUTITARTUNNASTA VAPAAN ASEMAN PALAUTTAMINEN

Jäsenvaltio, jossa suu- ja sorkkatauti puhkeaa ja jossa on otettu käyttöön alueelliset rajoitukset, toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet suu- ja sorkkataudista ja suu- ja sorkkatautitartunnasta vapaan aseman palauttamiseksi.

Jos suu- ja sorkkataudin hävittämisessä ei ole käytetty rokotuksia, asema palautetaan seuraavin edellytyksin:

  • suoja- ja valvontavyöhykkeillä suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksen torjumiseksi ja hävittämiseksi toteutetut toimenpiteet ovat olleet tehokkaita ja ne voidaan kumota
  • jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: OIE:n eläintautisäännöstön (EN) suosituksia on noudatettu, vähintään kolmen kuukautta on kulunut viimeisestä taudinpurkauksesta.

Jos suu- ja sorkkataudin hävittämisessä on käytetty rokotuksia, jäsenvaltion asema palautetaan seuraavin edellytyksin:

  • suoja- ja valvontavyöhykkeillä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi ja hävittämiseksi toteutetut toimenpiteet ovat olleet tehokkaita ja ne voidaan kumota
  • toimenpiteet, joita edellytetään toimeenpantavan rokotusohjelman aloittamista seuraavan kolmen vaiheen aikana, on toteutettu
  • jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: OIE:n eläintautisäännöstön suosituksia on noudatettu, vähintään kolme kuukautta on kulunut viimeisen rokotetun eläimen teurastuksesta ja serologinen tutkimus on tehty, suu- ja sorkkataudin viimeisestä taudinpurkauksesta tai hätärokotusten loppumisesta (sen mukaan, kumpi näistä toteutuu viimeisenä) on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET

Eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia käsittelevät laboratoriot ja laitokset

Eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia, niiden genomeja, vasta-aineita tai tällaisista vasta‑aineista valmistettuja rokotteita käsitellään ainoastaan hyväksytyissä ja tiukasti valvotuissa laboratorioissa. Hyväksytyistä laboratorioista on laadittu virallinen luettelo (liite XI), jota päivitetään säännöllisesti.

Jäsenvaltiot nimittävät kansallisen vertailulaboratorion. Laboratorion on oltava riittävästi varustettu ja sillä on oltava riittävä määrä koulutettua henkilöstöä. Sen ensisijainen tehtävä on vahvistaa tai sulkea pois suu- ja sorkkataudin esiintyminen. Laboratorio vastaa muun muassa kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavien standardien ja diagnoosimenetelmien yhteensovittamisesta ja tekee kaikista yhteisöön kulkeutuneista uusista viruksista antigeenityypityksen ja genomien kartoituksen. Jonkin jäsenvaltion kansallinen vertailulaboratorio voi tarjota palvelujaan kansallisena vertailulaboratoriona yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Laboratoriot, joilta on saatu suostumus, nimitetään yhteisön vertailulaboratorioiksi.

Suu- ja sorkkataudin diagnosoiminen

Kansalliset laboratoriot käyttävät diagnosoinnissa diagnostisten tutkimusten ja rokotteiden standardeja käsittelevän OIE:n käsikirjan (EN) määräysten mukaisia testejä ja standardeja. Suu- ja sorkkataudin kaikista seitsemästä serotyypistä on saatavilla standardoidut ja inaktivoidut virusantigeenit sekä viruskannat kansainvälisessä vertailulaboratoriossa.

Valmiussuunnitelmat ja reaaliaikaiset hälytysharjoitukset

Jäsenvaltioiden on laadittava valmiussuunnitelma, jossa täsmennetään suu- ja sorkkatautia koskevat kansalliset toimenpiteet, jotka on pantava täytäntöön suu- ja sorkkataudin puhjetessa. Suunnitelmalla pyritään suu- ja sorkkatautia koskevan korkean tietoisuus- ja valmiustason ylläpitämiseen sekä ympäristönsuojeluun liittyvien seikkojen huomioon ottamiseen. Valmiussuunnitelman ansiosta henkilöstö ja tarkoituksenmukaiset tekniset apuvälineet ovat nopeasti saatavilla, ja yhteistyö naapurijäsenvaltioiden kanssa varmistetaan. Euroopan komissio tarkastaa valmiussuunnitelmat, jotka on saatettava ajan tasalle viiden vuoden välein.

Reaaliaikaisia hälytysharjoituksia pidetään vähintään kaksi kertaa viidessä vuodessa. Ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Komissiolle ilmoitetaan reaaliaikaisten hälytysharjoitusten tuloksista.

Antigeeni- ja rokotepankit

Jäsenvaltiot voivat osana valmiussuunnitelmaa perustaa ja ylläpitää kansallisia antigeeni- ja rokotepankkeja eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/82/EY mukaisesti sallittujen antigeenien ja rokotteiden säilyttämiseksi hätärokotuksia varten..

Direktiivillä 2003/85/EY perustetaan yhteisön antigeeni- ja rokotepankki. Turvallisuussyistä yhteisön antigeeni- ja rokotepankissa varastoitujen antigeenien tai hyväksyttyjen rokotteiden määriä koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Yhteisön antigeeni- ja rokotepankkiin antigeeniä toimittava, komission kanssa sopimuksen tehnyt valmistaja takaa pystyvänsä toimittamaan jopa miljoona rokoteannosta neljän päivän kuluessa komission toimeksiannosta ja jopa neljä miljoonaa rokoteannosta 10 päivän kuluessa komission toimeksiannosta. Jäsenvaltioilla on yhteisön antigeeni- ja rokotepankin käyttöoikeus, kunhan ne esittävät tästä pyynnön komissiolle. Komissio voi tarjoa apuaan kolmansille maille, jos se on yhteisön edun mukaista.

Torjumista ja valvontaa koskevat lisätoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten ruokkiminen ruokajätteillä kielletään muista kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuista eläinten sivutuotteista annetun asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti.

Jos luonnonvaraisen eläimen epäillään saaneen suu- ja sorkkatautitartunnan, jäsenvaltion on esimerkiksi laboratoriokokeiden avulla vahvistettava tai poissuljettava tartunnan saaminen. Mikäli luonnonvaraisen eläimen tartunta vahvistetaan, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta suu- ja sorkkatautiviruksen leviäminen vältetään ja laadittava hävittämissuunnitelma. Eläinten mahdollisille omistajille ilmoitetaan tilanteen kehittymisestä. Myös metsästäjille ilmoitetaan tilanteesta.

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava seuraamuksia koskevat säännökset komissiolle tiedoksi viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2004.

KUMOTUT SÄÄDÖKSET

Direktiivi 85/511/ETY sekä sen täytäntöönpanemiseksi tehdyt päätökset 89/531/ETY ja 91/665/ETY kumotaan.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Direktiivi 2003/85/EY

12.12.2003

30.6.2004

EUVL L 306, 22.11.2003

Direktiiviin 2003/85/EY tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

VAROSUUNNITELMAT

Komission päätös 2007/18/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, varosuunnitelmista suu- ja sorkkataudin torjumiseksi neuvoston direktiivin 2003/85/EY mukaisesti [EUVL L 7, 12.1.2007].

SUU- JA SORKKATAUTIROKOTTEET

Neuvoston päätös 91/666/ETY, tehty 11 päivänä joulukuuta 1991, yhteisön suu- ja sorkkatautirokotevaraston perustamisesta [EYVL L 368, 31.12.1991].
Ks. konsolidoitu toisinto

Komission päätös 2001/75/EY, tehty 18 päivänä tammikuuta 2001, suu- ja sorkkatautirokotteiden ja Bluetongue-rokotteiden turvallisuuden ja vaikutuskyvyn testaamisesta [EYVL L 26, 27.1.2001].

Komission päätös 2009/486/EY, tehty 22 päivänä kesäkuuta 2009, suu- ja sorkkatautiviruksen antigeenien ostamisesta [EUVL L 160, 23.6.2009].

Viimeisin päivitys 23.11.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun