RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskeva yleissopimus

Euroopan unioni (EU) haluaa torjua menoihinsa ja tuloihinsa kohdistuvia petoksia asianmukaisin rikosoikeudellisin toimenpitein; tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa petoksen määritteleminen rikolliseksi teoksi, rikosoikeudelliset seuraamukset, yritysjohtajien rikosoikeudellinen vastuu ja toimivaltasäännöt.

SÄÄDÖS

Neuvoston säädös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä [EYVL C 316, 27.11.1995].

TIIVISTELMÄ

Neuvosto tekee tällä säädöksellä yleissopimuksen, jolla torjutaan Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia. Yleissopimuksen mukaan sekä menoihin * että tuloihin * liittyvistä petoksista on määrättävä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia kaikissa Euroopan unionin (EU) maissa.

Yleissopimuksen mukaan EU-maiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaisista toimintatavoista, avunannosta ja yllytyksestä tällaisiin toimintatapoihin ja tällaisten toimintatapojen yrittämisestä voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia. Vakavista petoksista pitää voida määrätä myös vapausrangaistuksia, joihin saattaa kuulua rikoksentekijän luovuttaminen.

EU-maiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta yritysjohtajat tai muut henkilöt, joilla on yrityksessä päätös- tai valvontavaltaa, voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti tapauksissa, joissa on tehty Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia.

EU-maat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet ulottaakseen toimivaltansa rikoksiin, jotka ne ovat määritelleet tästä yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden mukaisesti.

Jos petos on rikoksena rangaistava ja koskee vähintään kahta EU-maata, nämä maat toimivat tehokkaasti yhdessä esitutkinnassa, syyttämisessä ja rikoksesta tuomitun seuraamuksen täytäntöönpanossa. Tämä tapahtuu esimerkiksi antamalla keskinäistä oikeusapua, luovuttamalla rikoksentekijän, siirtämällä asian käsittelyn toiseen EU-maahan tai panemalla täytäntöön toisessa EU-maassa annetun tuomion.

EU-maiden väliset tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet on ensin tutkittava neuvostossa. Jos neuvosto ei pysty ratkaisemaan asiaa kuudessa kuukaudessa, kiistan osapuoli voi antaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Unionin tuomioistuin voi ratkaista myös komission ja EU-maiden välisiä riita-asioita.

Taustaa

Tämä yleissopimus ja sen pöytäkirjat perustuvat Euroopan unionista (EU) tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiin. (Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 määräykset ovat siirtyneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon.) Niillä pyritään luomaan yhteinen perusta, jolla Euroopan yhteisön taloudelliset edut suojataan rikosoikeudellisilla säännöksillä.

Yleissopimus tuli voimaan 17. lokakuuta 2002 yhdessä sen ensimmäisen pöytäkirjan sekä unionin tuomioistuimen tulkintaan liittyvän pöytäkirjan kanssa. Yleissopimuksen toinen pöytäkirja tuli voimaan 19. toukokuuta 2009. Kaikki Euroopan unioniin liittyvät maat voivat liittyä myös yleissopimukseen ja sen pöytäkirjoihin.

Keskeiset termit
  • Menoihin liittyvät petokset: tahalliset teot tai laiminlyönnit, jotka koskevat väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että yhteisön yleiseen talousarvioon tai yhteisön hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin talousarvioihin sisältyviä varoja nostetaan tai pidätetään oikeudettomasti; erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuva tietojen ilmoittamatta jättäminen, jolla on sama seuraus kuin edellä tai tällaisten varojen väärinkäyttö muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on alun perin myönnetty.
  • Tuloihin liittyvät petokset: tahalliset teot tai laiminlyönnit, jotka koskevat väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että yhteisön yleiseen talousarvioon tai yhteisön hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin talousarvioihin sisältyvät varat vähenevät oikeudettomasti; erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuva tietojen ilmoittamatta jättäminen, jolla on sama seuraus kuin edellä tai laillisesti saadun edun väärinkäyttäminen, jolla on sama seuraus kuin edellä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston säädös, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvästä toisen pöytäkirjan tekemisestä [EYVL C 221, 19.7.1997].
Pöytäkirjassa käsitellään oikeushenkilöiden vastuuta, takavarikointia, rahanpesua sekä EU‑maiden ja komission välistä yhteistyötä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen ja asiaan liittyvien henkilötietojen suojaamiseksi. Pöytäkirja tuli voimaan 19. toukokuuta 2009.

Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä marraskuuta 1996, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklaan perustuvasta pöytäkirjasta, joka koskee Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamilla ennakkoratkaisuilla [EYVL C 151, 20.5.1997].
Tässä pöytäkirjassa valtuutetaan kansalliset tuomioistuimet pyytämään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisuja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen ja tähän yleissopimukseen liittyvän ensimmäisen pöytäkirjan tulkinnasta. Pöytäkirja tuli voimaan 17. lokakuuta 2002.

Neuvoston säädös, annettu 27 päivänä syyskuuta 1996, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvästä pöytäkirjasta [EYVL C 313, 23.10.1996].
Pöytäkirjassa määritellään "virkamiehen" sekä "lahjuksen" ottamisen ja antamisen käsitteet ja yhdenmukaistetaan lahjontarikoksista määrättäviä seuraamuksia. Siitä annettiin selittävä muistio 19. joulukuuta 1997. Pöytäkirja tuli voimaan 17. lokakuuta 2002.

Neuvoston päätös 2008/40/JAI, tehty 6 päivänä joulukuuta 2007, Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyyn yleissopimukseen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta, 27 päivänä syyskuuta 1996 tehtyyn pöytäkirjaan, 29 päivänä marraskuuta 1996 tehtyyn pöytäkirjaan sekä 19 päivänä kesäkuuta 1997 tehtyyn toiseen pöytäkirjaan [EUVL L 9, 12.1.2008].
Bulgaria ja Romania liittyivät yleissopimukseen ja sen pöytäkirjoihin tällä päätöksellä.

Kertomukset

Komission toinen kertomus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa [KOM(2008) 77 – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Vuonna 2004 annetun ensimmäisen kertomuksen jatkotoimena komissio on tutkinut 27 EU‑maan edistymistä Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja suojaavien säädösten ratifioimisessa ja täytäntöönpanossa. Kertomuksessa korostetaan ongelmia, jotka liittyvät sopimuksen ratifioinnin viivästymiseen useissa maissa sekä virheelliseen täytäntöönpanoon.

Komission kertomus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa [KOM(2004) 709 – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Tässä kertomuksessa keskitytään yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanoon 15 EU‑maassa ennen 1. toukokuuta 2004 tapahtunutta laajentumista. Komission arvion mukaan yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellinen suojaaminen on edistynyt EU-maiden antamien kansallisten määräysten ansiosta, mutta se pahoittelee, ettei yksikään EU-maa ole ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin yleissopimuksen noudattamiseksi. Komissio suosittelee, että neuvosto kehottaa EU-maita tehostamaan ponnistelujaan kansallisen rikoslainsäädännön vahvistamiseksi ja ratifioimaan toisen pöytäkirjan viipymättä.

Viimeisin päivitys 11.03.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun