RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa

Euroopan unionin (EU) kauppapolitiikka tarvitsee uusia painopisteitä ja toimintamalleja, jotta Euroopan kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja jotta voidaan tarttua maailmankaupan avautumisen luomiin tilaisuuksiin. Nämä uudet näkymät esitellään kunnianhimoisessa toimintaohjelmassa, johon kuuluu niin sisäisiä kuin ulkoisia toimia. EU:n kauppapolitiikka voi näin samalla sekä pyrkiä Lissabonin strategian kasvua ja työllisyyttä koskeviin tavoitteisiin että vastata globalisaation aiheuttamiin haasteisiin.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 4. lokakuuta 2006, ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa” [KOM(2006) 567 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio ehdottaa kasvua ja työllisyyttä koskevaan Lissabonin strategiaan kuuluvana ulkoisena strategiana kunnianhimoista ohjelmaa, jolla pyritään lisäämään EU:n ja sen yritysten kilpailukykyä ja jossa asetetaan pääpaino avoimiin markkinoihin. Ohjelman perustekijöihin kuuluvat protektionismista luopuminen Euroopassa, pääasiallisten markkinoiden avaaminen Euroopan ulkopuolella ja EU:n sisäisen ja ulkoisen politiikan yhdistäminen.

Komissio esittää tässä yhteydessä analyysin yhteisen kauppapolitiikan ja EU:n kilpailukyvyn perustekijöistä. Lisäksi se arvioi niitä toimenpiteitä, joita on toteutettava näihin ensisijaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi ja globalisaation haasteisiin vastaamiseksi.

Maailmantalous yhdentyy koko ajan, mitä helpottavat erityisesti kuljetuskustannusten pienentyminen ja uusi tieto- ja viestintätekniikka. Taloudet ja toimialat ovat maailmanlaajuisesti vahvasti toisistaan riippuvaisia. Globalisaatiosta aiheutuu niin mahdollisuuksia kuin riskejä kansalaisille ja planeetallemme.

EUROOPAN KILPAILUKYVYN PERUSTA

Voidakseen vastata näihin haasteisiin EU:n on vahvistettava kilpailukykyään tukeutumalla avoimiin ja tehokkaisiin sääntöihin.

Euroopan kilpailukyvyn perustana on ensinnäkin oikeanlainen sisäpolitiikka eli

  • kilpailumarkkinat, jotka edistävät eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Yhtenäismarkkinat hyötyvät laadukkaista, ennakoitavista ja avoimista säännöistä, joiden avulla voidaan hyödyntää mittakaavaetuja ja käyttää resursseja tehokkaasti. Kilpailu kannustaa yrityksiä lisäksi pitämään huolta siitä, että niiden tuotteet ovat korkealaatuisia. Tuotantoteollisuuden ja palvelujen aloilla eurooppalaiset yritykset pärjäävät kilpailijoihinsa nähden hyvin. Huipputeknologia-alat voisivat kuitenkin parantaa suorituskykyään innovoinnin, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osalta.
  • talouden avoimuus. Avoin suhtautuminen kansainväliseen kauppaan ja investointitoimintaan synnyttää, toisin kuin protektionismi, kilpailupaineita. Ne hyödyttävät niin innovointia, uuden teknologian hankkimista kuin investointejakin. Avoimuuden ansiosta voidaan lisäksi hyödyntää yhtenäismarkkinoiden resursseja. Maailmanlaajuiseen kauppaan mukautetut kaupan suojakeinot ovat tässä yhteydessä edelleen välttämättömiä, jotta voidaan torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä.
  • yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. EU:n on voitava selviytyä markkinoiden avaamisen vaikutuksista ja erityisesti globalisaatiosta johtuvasta rakennemuutoksen nopeutumisesta. Globalisaatiosta saattaa aiheutua haittavaikutuksia joillekin aloille, alueille tai työntekijöille. Kaupan vapautumisen vaikutukset on siis kyettävä ennakoimaan, ja lisäksi eurooppalaisia arvoja, erityisesti sosiaalisia ja ympäristönormeja, on edistettävä koko maailmassa.

Euroopan kilpailukyky perustuu toisekseen markkinoiden avaamiseen yhteisön ulkopuolella. Toiminnan on pohjauduttava tasapuolisiin sääntöihin. EU:n olisi erityisesti pyrittävä toimimaan nousevan talouden maiden markkinoiden avaamiseksi, sillä näiden maiden osuus maailmankaupasta kasvaa koko ajan. Markkinoiden avaaminen on osoittautunut hyödylliseksi kehityksen vauhdittamisessa ja köyhyyden torjunnassa Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.

Jotta kaupan vapautumisesta saadaan täysi hyöty, on kuitenkin käsiteltävä kaikkia kaupan uusia esteitä eikä keskityttävä pelkästään tulleihin. Tämän vuoksi yhteisessä kauppapolitiikassa on keskityttävä seuraaviin aiheisiin:

  • tullien ulkopuoliset esteet. Tullitariffien lisäksi on olemassa tullien ulkopuolisia esteitä (kuten kauppaa rajoittavat säännökset ja menettelyt), jotka ovat usein vähemmän näkyviä, monimutkaisempia ja arkaluonteisempia, koska ne koskevat suoraan kotimarkkinoiden sääntelyä. Edistääkseen avointen ja syrjimättömien sääntöjen mukaisesti käytävää kauppaa komission, jäsenvaltioiden ja yritysten on määritettävä uudenlaisia työskentelytapoja käytössään olevien tavanomaisten keinojen lisäksi (keskinäinen tunnustaminen, standardointia ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu ja yhteisön ulkopuolisille maille annettava tekninen apu).
  • resurssien saatavuus. Euroopan teollisuuden olisi voitava saada käyttöönsä keskeiset resurssit, joihin kuuluvat muun muassa energia, raaka-aineet, metalli ja romumetalli. Resurssien saatavuutta ei pitäisi rajoittaa muista kuin turvallisuus- tai ympäristösyistä. Energiansaanti on EU:n kannalta olennaisen tärkeää, joten EU:n olisi otettava käyttöön johdonmukainen energiapolitiikka monipuolisen, kilpailukykyisen, varman ja kestävän energiahuollon turvaamiseksi niin unionin sisällä (kilpailumarkkinat sekä kestäväpohjaisten, tehokkaiden ja monipuolisten energialähteiden käytön edistäminen) kuin sen ulkopuolella (yhteisön ulkopuolisille maille ja kauttakulkumaille on avattava syrjimättömin ehdoin vientiin käytettävä infrastruktuuri ja yhteisön ulkopuolisia maita on autettava vahvistamaan kapasiteettiaan ja infrastruktuurejaan). Tässä yhteydessä olisi vahvistettava kaupan ja ympäristön välisiä yhteyksiä, koska kaupankäynnillä voi olla vaikutuksia ympäristöön – erityisesti biodiversiteettiin ja ilmastoon. Olisi pyrittävä edistämään energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja järkevää energiankäyttöä.
  • uudet kasvualueet: immateriaalioikeudet, palvelut, investoinnit, julkiset hankinnat ja kilpailu. Nämä alat tarjoavat Euroopan taloudelle merkittäviä mahdollisuuksia edellyttäen, että EU:n ja sen kauppakumppaneiden kauppa helpottuu maailmankaupan asteittaisen vapauttamisen ja sellaisten selkeiden ja tehokkaiden (kansainvälisten ja kansallisten) sääntöjen ansiosta, joita todella noudatetaan. Tämän vuoksi on lujitettava kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä.

TOIMINTASUUNNITELMA

Komissio ehdottaa toimintasuunnitelmaa EU:n ulkoisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja globalisaation aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa määritetään tähän liittyvät prioriteetit ja menetelmät, joilla on sekä sisäinen että ulkoinen ulottuvuus.

Sisäiset toimet

Eurooppalaisten yritysten on voitava hyötyä EU:n kilpailukyvystä ja Euroopan kansalaisten on saatava siitä etua. Lissabonin strategia muodostaa EU:n kilpailukyvyn perustan. Komission toukokuussa 2006 antamassa tiedonannossa Kansalaisten toimintasuunnitelma [COM(2006) 211 lopull.] ehdotettiin yhtenäismarkkinoiden perusteellista uudelleentarkastelua. Tavoitteena on varmistaa yritysten kilpailukyky monipuolistamisen, erikoistumisen ja innovaatiotoiminnan avulla.

EU:n politiikantekoa on kohdennettava siten, että lisätään unionin valmiuksia vastata globalisaation haasteisiin. Johdonmukainen Euroopan ja kansainvälisen tason sääntely on tältä osin keskeisessä asemassa. Kansainvälinen ja kahdenvälinen yhteistyö on yhtä tärkeää. EU kannustaa levittämään hyviä toimintatapoja sekä ottamaan käyttöön avoimen ja joustavan toimintamallin sääntöjen laadinnassa.

Mitä tulee markkinoiden avautumisesta koituviin vaikutuksiin, komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että Euroopan kansalaiset hyötyvät avautumisesta. Tähän pyritään erityisesti seuraamalla tuonti- ja kuluttajahintoja järjestelmällisesti.

Muutokseen sopeutuminen on lisäksi keskeisessä asemassa työllisyyden kasvun kannalta. Koheesio-ohjelmien ja Euroopan globalisaatiorahaston avulla on mahdollista ennakoida näitä muutoksia ja reagoida niihin. Myös EU:n tullimenettelyjä uudenaikaistetaan (tullikoodeksin tarkistus ja sähköisten tullipalvelujen (e-tulli) käyttöönotto).

Ulkoiset toimet

Ulkoisen toiminnan osalta EU on vankasti sitoutunut monenvälisyyteen, jonka avulla kaupan esteitä voidaan poistaa pysyvästi ja kestävästi. Maailman kauppajärjestö (WTO)(EN) tarjoaa monenvälisyydelle parhaat puitteet, ja EU tukee Dohan neuvottelujen aloittamista uudelleen.

Monenvälisyyden lisäksi EU:n on myös ponnisteltava kaupan vapauttamisen edistämiseksi laajemmin ja nopeammin kahdenvälisissä suhteissaan. Vapaakauppasopimukset toimivat tässä suhteessa liikkeelle panevana voimana. Vapaakauppasopimuksissa voidaan käsitellä aloja, joilla ei ole olemassa sen paremmin kansainvälisiä kuin WTO:nkaan säännöksiä. Niillä on naapuruus- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan liittyviä tavoitteita, mutta samalla niistä olisi oltava hyötyä EU:n kauppaintresseille. Komissio katsoo lisäksi, että vapaakauppasopimusten olisi oltava sisällöltään laajempia kuin nykyisten naapuruuspolitiikan puitteissa tehtyjen vapaakauppasopimusten, talouskumppanuussopimusten, joista käydään neuvotteluja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden kanssa, tai Latinalaisen Amerikan ja Andien yhteisön kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten.

EU:n on vahvistettava taloudelliset kriteerit vapaakauppasopimuksista käytäviin neuvotteluihin ja sopimusten tekemiseen ja kauppakumppaneiden määrittämiseen. Näitä kriteerejä ovat muun muassa markkinapotentiaali talouden koon ja kasvun kannalta tarkasteltuna ja EU:n vientiin sovellettavan suojan taso (tariffit ja tullien ulkopuoliset esteet). Huomioon on otettava muitakin seikkoja, kuten kumppaniehdokkaiden neuvottelut EU:n kilpailijoiden kanssa, neuvottelujen vaikutukset EU:hun samoin kuin riski, että ne vaarantavat EU:n kumppanien nykyisen etuuskohteluun perustuvan pääsyn EU:n markkinoille. Tämän pohjalta etusijalle nousevat ASEAN-maat (EN), Etelä-Korea ja Intia, jotka täyttävät mainitut kriteerit, sekä Mercosur-maat (EN), Venäjä, Persianlahden yhteistyöneuvosto ja Kiina.

Sisällön osalta näiden sopimusten on oltava kattavampia ja laaja-alaisempia ja tähdättävä pidemmälle siten, että niihin sisällytetään useita eri aloja, palvelut, investoinnit ja immateriaalioikeudet mukaan luettuina. Sopimuksilla on lähennettävä sääntelyä, jotta voidaan tehokkaasti torjua tullien ulkopuolisia esteitä. Lisäksi sopimuksiin on sisällyttävä tiukempia ja voimakkaampia säännöksiä (immateriaalioikeus, kilpailu), yksinkertaisia, nykyaikaisia ja realiteetteja vastaavia alkuperämääräyksiä samoin kuin seurantajärjestelyjä täytäntöönpanon ja tulosten arvioimiseksi. Vapaakauppasopimuksissa otetaan huomioon kehitystarpeet (niissä on mukana vaikutustenarviointi) ja kestävän kehityksen vaatimukset. Lisäksi niissä otetaan huomioon kunkin maan tarpeet sen mukaan, millainen strategia EU:lla on kyseistä maata tai aluetta, johon se kuuluu, kohtaan.

Transatlanttinen kauppa on EU:n kahdenvälisten suhteiden ytimessä erityisesti pyrittäessä vastaamaan globaaleihin haasteisiin. EU pyrkii edelleen poistamaan tullien ulkopuolisia esteitä ottaen huomioon sen taloudellisen hyödyn, jota kumppaneiden välisen kaupan täydellisestä vapauttamisesta saadaan. Neuvottelut transatlanttisen talousaloitteen (EN) puitteissa jatkuvat tätä silmällä pitäen.

Kiina on EU:n kannalta olennainen kauppakumppani mutta myös haaste, joka tarjoaa kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia. Myös Kiinalla on edessään haasteita, kun sen osuus maailmankaupasta kasvaa. EU ehdottaa Kiinan-strategiansa puitteissa näihin haasteisiin keskittymistä, prioriteettien vahvistamista ja yhteistyön tiivistämistä näillä aloilla.

EU:n ja sen kumppaneiden olisi sovittava, että teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon alalla on tehtävä enemmän työtä. Näihin toimiin kuuluvat erityismääräykset kahdenvälisissä sopimuksissa, tulliyhteistyön tehostaminen, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvä keskustelu, läsnäolon ja resurssien lisääminen kentällä sekä asian tekeminen tunnetuksi eurooppalaisten yritysten keskuudessa. Toimet koskevat ensisijaisesti, Kiinaa, Venäjää, ASEAN-maita, Koreaa, Mercosur-maita, Chileä, Ukrainaa ja Turkkia sen liittymisneuvottelujen yhteydessä.

Vuodelta 1996 peräisin olevaa markkinoillepääsystrategiaa uudistettiin vuonna 2007. Komissio ehdottaa toimiensa vahvistamista ja niiden keskittämistä tiettyihin maihin ja tietyille aloille ja niiden markkinoiden avaamiseen yhteisön ulkopuolisille maille. Toimet olisi toteutettava yhdessä yritysten ja jäsenvaltioiden kanssa.

Yhteisön ulkopuolisten maiden julkiset hankinnat olisi avattava eurooppalaisille tavaran- ja palveluntoimittajille. Komissio käynnistää toimen, jolla pyritään vähentämään rajoittavia ja syrjiviä menettelyjä. Tarvittaessa olisi vastahakoisten maiden osalta säilytettävä kohdennetut rajoitukset, jotta ne saataisiin tarjoamaan markkinoiden vastavuoroista avaamista.

Kaupan suojakeinot kuuluvat monenväliseen järjestelmään, minkä vuoksi EU valvoo, että sen kumppaneiden käyttämät keinot ovat asianmukaisia, avoimia ja kansainvälisten sääntöjen mukaisia. Jos näin ei ole, EU voi käyttää WTO:n riidanratkaisumenettelyn kaltaisia menettelyjä. Lisäksi EU parantaa omia suojakeinojaan, joiden on oltava tehokkaita ja globaaliin kehitykseen mukautettuja, jotta kaikki hyvinkin monenlaiset eurooppalaiset intressit voidaan varmasti ottaa huomioon.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealla, kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin sopimuksen ulkoisesta ulottuvuudesta: Markkinoille pääsystä raportoiminen ja puitteiden laatiminen tehokkaammalle kansainväliselle sääntely-yhteistyölle [KOM(2008) 874 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Tiedonanto on ensimmäinen vuotuinen kaupan avautumista Euroopan unionissa (EU) ja eurooppalaisten yritysten pääsyä maailmanmarkkinoille koskeva kertomus.

Komissio tukee kansainvälisen yhteistyön ja kahdenvälisten suhteiden tiivistämistä parantaakseen lainsäädännön lähentämistä erityisesti rahoitusalalla. Tuoteturvallisuus-, kuluttajansuoja- ja ympäristönormien on oltava tiukkoja. EU:n jäsenehdokasvaltioiden, Euroopan naapuruuspolitiikan kumppaneiden, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kanssa toteutetaan erityistoimia.

Kertomuksessa pannaan merkille tuontitullien ja ‑maksujen alentaminen. Yleinen pyrkimys muiden kuin tulliin liittyvien esteiden korottamiseen on kuitenkin kaupan este. EU aikoo hyödyntää kaikkia saatavilla olevia välineitä kaupan edistämiseksi. Se kannattaa monenkeskisten kauppasopimusten tekemistä Maailman kauppajärjestössä (WTO) markkinoiden avoimuuden ja tasapuolisuuden varmistamiseksi, samoin kuin kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppasopimusten tekemistä. Kaupan esteiden poistamista voidaan helpottaa WTO:n sopimuksissa määrättyjen ilmoitus- ja riidanratkaisumenettelyjen ansiosta.

EU:n jäsenvaltiot pyrkivät yhteensovittamaan toimintaansa siten, että kaikki asianosaiset osallistuvat siihen myös paikallistasolla. Dohan kierroksen neuvottelujen yhteydessä EU:n strategian ensisijaisena tavoitteena on parantaa yritysten pääsyä aloille, joilla on runsaasti kasvupotentiaalia, varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen ja kehittää pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisiä yhteyksiä erityisten tukitoimien avulla.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007 – "Globaali Eurooppa: Markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla" [KOM(2007) 183 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 6 päivänä joulukuuta 2006, "Globaali Eurooppa: Euroopan kaupan suojakeinot muuttuvassa maailmantaloudessa – Vihreä kirja julkista kuulemista varten" [KOM(2006) 763 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Kuulemisen tulokset on julkaistu 19. marraskuuta 2007 (EN ) (pdf).

Viimeisin päivitys 20.05.2009
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun