RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Barcelonan prosessin lujittaminen

1) TAVOITE

Tavoitteena on arvioida Barcelonan prosessia ja luoda uusi toimintakehys Euro-Välimeri-alueen kumppanuuden lujittamiseksi.

2) ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 6 päivänä syyskuuta 2000, Euro-Välimeri-alueen ulkoministerien neljännen kokouksen valmistelemiseksi "Barcelonan prosessin lujittaminen" [KOM(2000) 497 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

3) TIIVISTELMÄ

Tämä tiedonanto muodostaa yhden vaiheen Euro-Välimeri-alueen kumppanuuden toteuttamisessa, Eurooppa-neuvoston Santa Maria de Feirassa kesäkuussa 2000 hyväksymän Euroopan unionin Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian mukaisesti. Tiedonanto on perusta kannalle, jonka Euroopan unioni (EU) hyväksyi Euro-Välimeri-alueen ulkoministerien kokouksessa marraskuussa 2000 Marseillessa.

Komission tarkoitus on lujittaa Euroopan unionin ja Välimeren alueen kumppaneiden välisiä suhteita Barcelonan julistuksessa 1995 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat rauhan ja vakauden alueen luominen noudattaen perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteita, yhteisen hyvinvoinnin alueen luominen ja alueen kansojen keskinäisen ymmärryksen edistäminen.

Barcelonan prosessin tarkoitus on edistää Euroopan unionin ja Välimeren alueen maiden ja alueiden välisiä suhteita. Vuonna 1995 alulle pantu prosessi on alueellista yhteistyötä, jonka kautta saatetaan kumppaneita yhteen sekä poliittisella että teknisellä tasolla edistämään yhteisiä etuja. Tämän monenvälisen prosessin perustana on EU:n ja kunkin Välimeren alueen kumppanin kahdenvälisten suhteiden verkko, joka saa virallisen muodon assosiaatiosopimuksissa.

Prosessin käynnistämisestä lähtien kumppaneiden välille on rakentunut uusi kumppanuuden henki, ja Lähi-idän rauhanprosessin vaihtelevasta menestyksestä huolimatta on pystytty toteuttamaan useita mittavia hankkeita, jotka ovat saattaneet ihmisiä yhteen. Yhteensä EU on ajanjaksolla 1995-1999 osoittanut prosessiin lähes 9 miljardia euroa avustus- ja lainarahoitusta.

Barcelonan prosessin tavoitteiden laajamittaisuuden takia useita ongelmia on kuitenkin ilmaantunut:

  • Lähi-idän rauhanprosessissa kohdatut vaikeudet ovat hidastaneet edistystä ja rajoittaneet yhteistyön kehitystä.
  • Assosiaatiosopimusten neuvottelu ja ratifiointi on ollut odotettua hitaampaa.
  • Kumppanuuden henki ei ole aina johtanut odotettuihin tuloksiin varsinkaan ihmisoikeusasioissa.
  • Eräät kumppanit ovat haluttomia toteuttamaan suunniteltua talouden rakenneuudistukseen johtavaa politiikkaa.
  • Välimeren kumppaneiden välinen (etelä-etelä) kauppa on edelleen hyvin vähäistä, ja investoinnit tietyissä maissa ovat odotettua pienempiä (oikeudellinen ja tekninen mukautumattomuus, kaupan harjoittamiseen liittyvän avoimuuden puuttuminen).
  • Menettelyongelmat ovat hidastaneet MEDA-ohjelman täytäntöönpanoa.

Komissio katsoo kuitenkin, että prosessin yleinen lähestymistapa, josta Barcelonassa sovittiin, ja käytössä olevat perusvälineet ovat yhä pätevät. Näin ollen se aikoo saatujen kokemusten pohjalta elvyttää Barcelonan prosessia antaakseen sille uuden onnistumismahdollisuuden. Marseillessa marraskuussa 2000 pidetyssä ministerikokouksessa tehtiin useita tähän tähtääviä ehdotuksia.

Mitä tulee assosiaatiosopimuksiin, ne Välimeren alueen maat, jotka eivät sitä vielä ole tehneet, on saatava viemään neuvottelut nopeasti päätökseen, ja on varmistettava, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ratifioivat kaikki seuraavat assosiaatiosopimukset kahden vuoden kuluessa niiden allekirjoittamisesta.

Kauppaan liittyvissä asioissa jokaisen maan osalta, jossa assosiaatiosopimus on voimassa, on tehtävä mahdollisimman perusteellinen tutkimus toteuttamiskelpoisista kaupan vastavuoroisen vapauttamisen toimenpiteistä ja oltava mahdollisimman johdonmukainen suhteessa kauppasuhteisiin muiden kumppaneiden kanssa. Komissio myös kannustaa kaikkia kumppaneita liittymään Maailman kauppajärjestöön ja luomaan välilleen vapaakauppa-alueen. Jokaisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneen maan tulisi nimittäin sitoutua tekemään vapaakauppasopimus muiden assosiaatiosopimukset allekirjoittaneiden maiden kanssa viiden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Kumppaneiden kanssa olisi asetettava aikataulu tietyillä ensisijaisilla aloilla (alkuperäsäännöt, tullikysymykset, normit ja standardit sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja) toteutettaville yhdenmukaistamistoimille yhtenäismarkkinoiden tapaan. Tämä ohjelma pitäisi aloittaa vuonna 2004.

Rahoituksen osalta komissio ehdottaa, että tulevassa rahoituksen kohdentamisessa pitäisi heijastua kumppaneiden panostus assosiaatiosopimusten täytäntöönpanoon sekä tarvittaviin poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Lisäksi määrärahojen myöntäminen riippuisi demokratia- ja ihmisoikeusasioissa tapahtuneesta edistyksestä. Alueellisten yhteistyöohjelmien tehokkuuden lisäämiseksi on tehtävä enemmän työtä.

Poliittisen yhteistyön osalta Euro-Välimeri-alueen rauhan ja vapauden peruskirjan tulisi vakiinnuttaa jo käynnissä oleva poliittinen vuoropuhelu ja saada aikaan mekanismeja alueen turvallisuutta ja vakautta koskevien kysymysten käsittelylle.

Lisäksi tulisi käynnistää uusi ohjelma, jonka tarkoitus on lisätä yleistä tietoisuutta Barcelonan prosessista sekä EU:n jäsenvaltioissa että kumppanimaissa esimerkiksi ottamalla käyttöön uusi "Euro-Välimeri-alueen kumppanuus" -tunnus prosessiin liittyvissä hankkeissa.

4) TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

5) JATKOTOIMET

Neljäs Euro-Välimeri-alueen kokous pidettiin Marseillessa 15. ja 16. marraskuuta 2000. Siellä kohtasivat EU:n 15 jäsenvaltion sekä Algerian, Kyproksen, Egyptin, Israelin, Jordanian, Maltan, Marokon, Tunisian, palestiinalaishallinnon ja Turkin ulkoministerit; Libanon ja Syyria olivat kieltäytyneet osallistumasta. Paikalla olivat myös YUTP:n korkea edustaja ja neuvoston pääsihteeri Solana, komission jäsen Patten sekä erityisesti kutsuttuina osanottajina edustajia Arabiliitosta, Libyasta, Mauritaniasta ja Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liitosta.

Kokouksessa puheenjohtajavaltio Ranska antoi asiaa koskevat viralliset päätelmät.

Ministerit panivat erittäin kiinnostuneina merkille komission tiedonannossaan "Barcelonan prosessin lujittaminen" tekemät ehdotukset Euro-Välimeri-alueen kumppanuuden lujittamisesta samoin kuin Välimeren alueen kumppaneiden esittämät ehdotukset.

Poliittisen ja turvallisuusyhteistyön osalta ministerit vahvistivat pitävänsä Euro-Välimeri-alueen rauhan ja vakauden peruskirjaa koskevaa hanketta erityisen merkittävänä, mutta päättivät lykätä sen hyväksymistä poliittisen tilanteen takia. He painottivat kuitenkin jälleen, että on tarpeen lujittaa poliittista vuoropuhelua, syventää sitä terrorismiin ja muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä ja laajentaa sitä muihin aiheisiin, kuten turvallisuuteen, aseistariisuntaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin.

Mitä tulee taloudelliseen ja kaupalliseen kumppanuuteen, osanottajat päättivät lujittaa vuoropuhelua kansantaloudellisista olosuhteista, rakenneuudistuksista ja kumppaneiden taloudellisesta avautumisesta painottaen samalla edelleen tavoitetta luoda vapaakauppa-alue vuoteen 2010 mennessä. He korostivat myös, että EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneiden maiden on tärkeää allekirjoittaa keskenään vapaakauppasopimukset viiden vuoden kuluessa ja kehittää aloitteita, jotka tukevat tämän tavoitteen toteuttamista; yksi aloitteista on ns. diagonaalisen kumulaation käyttöönotto niiden maiden välillä, jotka soveltavat samoja alkuperäsääntöjä ja ovat päättäneet allekirjoittaa keskinäisen vapaakauppasopimuksen. Painopiste asetettiin tiettyjen ensisijaisten alojen yhdenmukaistamistoimien, joiden avulla kumppanuusmaat voivat hyötyä täysipainoisesti Euro-Välimeri-alueen markkinoista, toteuttamista koskevan tavoiteaikataulun määrittämiseen.

Yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja inhimillisen kumppanuuden osalta ministerit suosittelivat talouden rakenneuudistuksen taloudellisten vaikutusten huomioon ottamista kansallisissa ohjelmissa, suunnaten painopisteen koulutukseen, työllisyyteen, uudelleenkoulutukseen ja koulutusjärjestelmien uudistamiseen. He puhuivat olemassa olevien kulttuuriohjelmien, kuten Euro-Välimeri-kulttuuriperintöohjelman ja audiovisuaalisen alan Euro-Välimeri-ohjelman, lujittamisen sekä humanististen tieteiden Euro-Välimeri-ohjelman käynnistämisen puolesta. Lisäksi he suosittelivat muuttoliikettä ja henkilövaihtoa koskevan vuoropuhelun syventämistä. Samoin suositeltiin alueellisen ohjelman valmistelua oikeus- ja sisäasioiden alalla. Ministerit myös kannustivat kansalaisyhteiskunnan toimijoita osallistumaan aktiivisesti alueellisiin ohjelmiin.

Mitä tulee rahoitusyhteistyöhön, osanottajat puhuivat tehokkaan ja kumppanuuden suuriin haasteisiin kohdennetun, MEDA-ohjelman puitteissa tapahtuvan rahoitusyhteistyön puolesta. Tämän välineen on liityttävä läheisesti assosiaatiosopimusten mukaisten uudistusten täytäntöönpanoon, ja sen käytössä on otettava huomioon kunkin kumppanin erityispiirteet.

Lisäksi ministerit suosittelivat kumppanuuden pienempiä aluekokonaisuuksia koskevan ulottuvuuden vahvistamista tukemalla Välimeren etelärannan maiden ja alueiden välisten, taloudellista kehitystä ja integraatiota koskevien aloitteiden täytäntöönpanoa.

Lopulta kokouksessa päätettiin laatia tiedotus- ja viestintäohjelma sekä Euro-Välimeri-alueen tunnus, joilla pyritään lisäämään alueen väestön yleistä tietoisuutta kumppanuudesta.

 
Viimeisin päivitys 31.05.2006
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun