RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset: Venäjä, Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia ja Keski-Aasia

Euroopan unioni (EU) on tehnyt Venäjän sekä Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian valtioiden kanssa kymmenen kumppanuus- ja yhteistyösopimusta. Sopimusten tarkoituksena on lujittaa näiden valtioiden demokratiaa ja taloutta laaja-alaisen yhteistyön ja poliittisen vuoropuhelun kautta. Kunkin valtion kanssa tehdyllä sopimuksella perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa.

SÄÄDÖKSET

Neuvoston ja komission päätökset 99/602/EY, 99/614/EY, 99/515/EY, 99/490/EY, 99/491/EY, 98/401/EY, 97/800/EY, 98/149/EY, 99/593/EY, 2009/989/EY Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan, Azerbaidžanin tasavallan, Georgian, Kazakstanin tasavallan, Kirgisian tasavallan, Moldovan tasavallan, Venäjän federaation, Ukrainan, Uzbekistanin tasavallan ja Tadžikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustavien erillisten kumppanuus- ja yhteistyösopimusten tekemisestä.

TIIVISTELMÄ

Euroopan unioni (EU) on 1990-luvun lopun jälkeen tehnyt kymmenen samankaltaista kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, joiden toisina osapuolina ovat olleet Venäjä sekä Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian uudet itsenäiset valtiot: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan ja Tadžikistan.

Näiden kumppanuussopimusten tavoitteena on

  • luoda poliittiselle vuoropuhelulle sopivat puitteet
  • tukea kyseisten maiden toimia niiden demokratian lujittamiseksi ja talouden kehittämiseksi
  • edistää maiden siirtymistä kohti markkinataloutta
  • tukea kauppavaihtoa ja investointeja.

Kumppanuuksien tarkoituksena on luoda perusta yhteistyölle myös lainsäädännön, talouden, sosiaaliasioiden, rahoituksen, siviilitarkoituksiin suunnatun tieteen, tekniikan ja kulttuurin aloilla. Venäjän kanssa solmitun sopimuksen tavoitteena on lisäksi luoda tarvittavat olosuhteet vapaakauppa-alueen perustamiseksi tulevaisuudessa.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimusten yhteiset tavoitteet

Sopimusten yleisiä periaatteita ovat demokratian, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Myös markkinatalouden edistäminen kuuluu kaikkien sopimusten tavoitteisiin.

Sopimuksilla luodaan EU:n ja allekirjoittajamaan kahdenvälinen poliittinen vuoropuhelu. Niillä pyritään lisäämään yksimielisyyttä yhteistä etua koskevista kansainvälisistä kysymyksistä sekä tekemään yhteistyötä vakauden, turvallisuuden sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Vuoropuhelua käydään ministeritasolla yhteistyöneuvostossa, parlamentin tasolla parlamentin valiokunnissa sekä ylimpien virkamiesten tasolla. Poliittisen vuoropuhelun yhteydessä hyödynnetään myös diplomaattikuntaa sekä asiantuntijatapaamisia.

Kaupankäynnin osalta EU ja kymmenen allekirjoittanutta valtiota sopivat keskinäisesti suosituimmuuskohtelusta. Ne sopivat myös tavaroiden vapaasta kuljetuksesta niiden alueen kautta tai läpi. Tilapäisesti hyväksyttyjen kauppatavaroiden tapauksessa kumpikin osapuoli myöntää toiselle vapautuksen tuontimaksuista ja -tulleista. Osapuolten välille ei voida asettaa määrällisiä tuontirajoituksia, ja kauppatavarat vaihdetaan markkinahinnoin. Jos tuonti lisääntyy sillä tavoin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vahinkoa, yhteistyöneuvoston on pyrittävä löytämään asiaan osapuolten hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Joidenkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden kohdalla nämä määräykset eivät koske tiettyjä tekstiilituotteita eivätkä ydinmateriaaleja. Kumppanuus- ja yhteistyösopimusten määräyksiä sovelletaan kuitenkin kivihiileen ja teräkseen.

Kaupankäyntiä ja investointeja koskeviin määräyksiin kuuluu ehtoja, jotka koskevat muun muassa työllisyyttä, yritysten perustamista, hoitamista ja toimintaa, palveluiden rajat ylittävää tarjoamista, juoksevia maksuja ja pääomaa. Työllisyyden osalta osapuolet sitoutuvat ehkäisemään kaikkien sellaisten laillisten työntekijöiden syrjintää, jotka ovat kotoisin toisen allekirjoittajavaltion alueelta. Venäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa on määrätty sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevista aloitteista.

Yhtiöiden osalta sopimuksissa määrätään seuraavaa:

  • allekirjoittajamaista peräisin olevien yhtiöiden tulee voida sijoittautua EU:n alueelle yhtä edullisin ehdoin kuin muiden kolmansien maiden yhtiöiden
  • yhtiöiden toimintaa ei pidä kohdella epäedullisemmin kuin EU:n yhtiöiden toimintaa
  • sivuliikkeiden toimintaa kohdellaan samoin ehdoin kuin kolmansien maiden sivuliikkeiden toimintaa
  • entisen Neuvostoliiton uusiin itsenäisiin valtioihin sijoittautuvia eurooppalaisia yhtiöitä koskevien sijoittautumis- ja toimintaedellytysten ei pidä olla epäedullisempia kuin parhaiten kohdeltujen yhtiöiden edellytysten, olivat nämä sitten kansallisia tai kolmansien maiden yhtiöitä.

Näitä edellytyksiä ei sovelleta lento-, sisävesi- ja meriliikenteeseen. Venäjän osalta näitä edellytyksiä sovelletaan lisäksi joihinkin pankki- ja vakuutuspalveluihin, jotka on mainittu Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen liitteessä 6.

Palveluiden rajat ylittävän tarjoamisen osalta osapuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet palveluiden tarjoamisen mahdollistamiseksi asteittain. Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tiettyjä, liitteissä lueteltuja aloja voidaan säännellä kansallisella tasolla. Osapuolet sitoutuvat soveltamaan tehokkaasti periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä kansainvälisille merenkulun markkinoille ja liikenteeseen.

Juoksevien maksujen ja pääoman osalta osapuolet sitoutuvat sopimuksissa sallimaan kaikki maksut, jotka liittyvät tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden liikkuvuuteen. Pääoman vapaa liikkuvuus on taattava myös, kun kyseessä on suorat investoinnit sekä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttaminen ja kotiuttaminen.

Kaikkiin sopimuksiin – Moldovan kanssa tehtyä sopimusta lukuun ottamatta – sisältyy lisäksi luku henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelusta sekä yhteistyöstä lainsäädännön alalla.

Taloudellisen yhteistyön osalta useimpien kumppanuus- ja yhteistyösopimusten määräykset muistuttavat toisiaan. Niissä keskitytään erityisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen, inhimillisten voimavarojen kehittämiseen, yritysten tukemiseen (mukaan lukien yksityistäminen, investoinnit ja rahoituspalvelujen kehittäminen), maatalouteen ja elintarvikkeisiin, energiaan, liikenteeseen, matkailuun, ympäristönsuojeluun, alueelliseen yhteistyöhön ja rahapolitiikkaan. Talouden alan yhteistyön tavoitteena on ensisijaisesti edistää talousuudistusta ja talouden elpymistä sekä kestävää kehitystä entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia sekä talous- ja kauppajärjestelmän rakennemuutosta pyritään edistämään.

Sopimuskohtaiset tavoitteet

Sopimuksissa lueteltuja muita yhteistyöaloja ovat

  • yhteistyö demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä (vain Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Uzbekistan ja Tadžikistan)
  • yhteistyö lainvastaisen toiminnan torjunnassa sekä laittoman maahanmuuton torjunnassa ja valvonnassa; tähän sisältyy aloitteita, jotka koskevat rahanpesua, huumausaineiden torjuntaa ja laitonta maahanmuuttoa (lukuun ottamatta Kazakstania, Kirgisian tasavaltaa, Ukrainaa ja Moldovaa)
  • yhteistyö kulttuurin alalla
  • rahoitusyhteistyö teknisen avun alalla.

Institutionaaliset määräykset

Kullakin sopimuksella perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa. Yhteistyöneuvosto kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa. Yhteistyöneuvostoa avustaa parlamentaarinen yhteistyökomitea.

Kukin sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta; voimassaolo kuitenkin jatkuu ilman eri toimenpiteitä vuoden kerrallaan, jollei jompikumpi osapuoli vastusta sitä.

Kuhunkin sopimukseen kuuluu liitteitä ja pöytäkirja hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa, jotka ovat kiinteä osa sopimusta.

Euroopan naapuruuspolitiikka

EU käynnisti vuonna 2003 naapuruuspolitiikan (ENP) (DE) (EN) (FR), jonka tavoitteena on estää uuden kuilun muodostuminen EU:n ja sen naapurivaltioiden välille vuoden 2004 laajentumisten myötä. ENP:n tavoitteena on edistää tiiviiden suhteiden luomista EU:n ja sen kumppaneiden välille koko alueen vakauden, vaurauden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Välimeren kumppanimaiden ohella ENP:n keskeisiä kumppanimaita ovat Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian maat – Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova ja Ukraina. Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset muodostavat puitteet ENP:n täytäntöönpanolle kunkin Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanimaan kanssa.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL
Neuvoston ja komission päätös, 99/602/EY, tehty 31 päivänä toukokuuta 1999, Armenian tasavalta

1.7.1999

EYVL L 239, 9.9.1999

Neuvoston ja komission päätös, 99/614/EY, tehty 31 päivänä toukokuuta 1999, Azerbaidžanin tasavalta

1.7.1999

EYVL L 246, 17.9.1999

Neuvoston ja komission päätös, 99/515/EY, tehty 31 päivänä toukokuuta 1999, Georgia

1.7.1999

EYVL L 205, 4.8.1999

Neuvoston ja komission päätös, 99/490/EY, tehty 12 päivänä toukokuuta 1999, Kazakstanin tasavalta

1.7.1999

EYVL L 196, 28.7.1999

Neuvoston ja komission päätös, 99/491/EY, tehty 12 päivänä toukokuuta 1999, Kirgisian tasavalta

1.7.1999

EYVL L 196, 28.7.1999

Neuvoston ja komission päätös, 98/401/EY, tehty 28 päivänä toukokuuta 1998, Moldovan tasavalta

1.7.1998

EYVL L 181, 24.6.1998

Neuvoston ja komission päätös, 97/800/EY, tehty 30 päivänä lokakuuta 1997, Venäjän federaatio

1.12.1997

EYVL L 327, 28.11.1997

Neuvoston ja komission päätös, 98/149/EY, tehty 26 päivänä tammikuuta 1998, Ukraina

1.3.1998

EYVL L 049, 19.2.1998

Neuvoston ja komission päätös, 99/593/EY, tehty 31 päivänä toukokuuta 1999, Uzbekistanin tasavalta

1.7.1999

EYVL L 229, 31.8.1999

Neuvoston ja komission päätös, 2009/989/EY, tehty 29 päivänä tammikuuta 2009, Tadžikistan

1.1.2010

EUVL L 350, 29.12.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

EU:n sekä Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maiden ja Venäjän väliset sopimukset ovat luettavissa Euroopan komission sopimustietokannassa (EN).

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Turkmenistanin välisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (KOM(2009) 287 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä).

AIEMMAT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä lokakuuta 1995, Euroopan unionin suhteista Keski-Aasian uusiin itsenäisiin valtioihin (KOM(1995) 206 lopullinen – Ei julkaistu EYVL:ssä).

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille tulevaisuuden näkymistä yhteistyössä uusien itsenäisten valtioiden kanssa tieteen ja teknologian alalla (KOM(1995) 190 lopullinen – Ei julkaistu EYVL:ssä).

Viimeisin päivitys 29.09.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun