RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Luonnonvaraisten lintujen suojelu

Monet luonnonvaraiset lintulajit, jotka pitävät Euroopan aluetta luontaisena elinympäristönään, ovat vähenemässä. Tämän suuntauksen kääntämiseksi Euroopan unioni (EU) perustaa yleisen järjestelmän, jossa kielletään lintulajien suojelua uhkaavat toimintatavat. Perustetun suojelujärjestelmän osana nimetään myös erityisiä suojelualueita (SPA-alueita), joilla suojellaan uhanalaisia lintuja ja muuttolintuja. Tällaisiin alueisiin kohdistetaan suojelutoimenpiteitä ja elinympäristön hoitotoimenpiteitä.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta.

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin suojellakseen Euroopan aluetta luontaisena elinympäristönään pitäviä luonnonvaraisia lintuja ja hillitäkseen niiden hyödyntämistä, jotta lintukannat voitaisiin pitää tyydyttävällä tasolla tai mukauttaa tähän tasoon.

Elinympäristöjen suojelu

Elinympäristöjen häviäminen tai niiden köyhtyminen on uhkana luonnonvaraisten lintujen suojelulle. Elinympäristöjen suojelu on siis ensiarvoisen tärkeää.

Biotooppien ja lintujen elinympäristöjen säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi ja saattamiseksi ennalleen jäsenvaltioiden on

  • nimettävä suojelualueita
  • pidettävä yllä ja hoidettava elinympäristöjä ekologisten tarpeiden mukaisesti
  • saatettava ennalleen tuhoutuneita biotooppeja ja luotava uusia.

Erityiset suojelualueet

Jäsenvaltioiden on perustettava erityisiä suojelualueita (SPA-alueita) uhanalaisille lintulajeille ja muuttolinnuille (ks. liite I). Suojelualueet sijaitsevat lintujen luontaisilla levinneisyysalueilla, ja niihin voi kuulua talvehtimisalueita, pesimäalueita tai levähdysalueita niiden muuttoreiteillä.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkoihin, jotka ovat vähenemässä joka puolella Eurooppaa. Niiden on myös luotava suotuisat olot erityisillä suojelualueilla esiintyvien lajien eloonjäämiselle ja lisääntymiselle. Tätä varten niiden on toteutettava toimenpiteitä elinympäristöjen pilaantumisen ja köyhtymisen sekä lintuihin vaikuttavien häiriöiden estämiseksi. Niiden on myös laadittava vaikutustenarviointi hankkeista, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi nimettyihin suojelualueisiin, ja toteutettava asian vaatimat toimenpiteet tällaisten hankkeiden välttämiseksi.

Erityiset suojelualueet (SPA-alueet) muodostavat yhdessä luontotyyppidirektiivin (92/43/ETY) erityisten suojelutoimien alueiden (SAC-alueiden) kanssa Euroopan Natura 2000 -verkoston, johon kuuluu suojeltuja ekologisia alueita.

Luonnonvaraisten lintujen suojelu

Tällä direktiivillä perustetaan Euroopan alueella elävien kaikkien luonnonvaraisten lintulajien yleinen suojelujärjestelmä. Direktiivillä kielletään seuraavat toimenpiteet:

  • luonnonvaraisten lintujen tarkoituksellinen hävittäminen tai pyydystäminen
  • pesien tuhoaminen tai vahingoittaminen
  • munien ottaminen ja hallussa pitäminen (tyhjinäkin)
  • menettelyt, joilla lintuja häiritään tahallisesti ja jotka vaarantavat lajien suojelun
  • sellaisten elävien tai kuolleiden lintulajien kauppaaminen ja hallussa pitäminen, joiden metsästäminen ja pyydystäminen ei ole sallittua (tämä kielto koskee myös kaikkia linnun osia ja kaikkia siitä peräisin olevia tuotteita).

Jäsenvaltiot voivat poiketa luonnonvaraisten lintujen suojelemista koskevista säännöksistä tietyin edellytyksin. Poikkeusten seuraukset eivät saa kuitenkaan olla ristiriidassa tässä direktiivissä vahvistettujen suojelutavoitteiden kanssa.

Jäsenvaltioiden on edistettävä tutkimusta, jonka tarkoituksena on hoitaa, suojella ja hyödyntää järkevällä tavalla Euroopan alueen luonnonvaraisia lintulajeja (ks. liite V).

Metsästys

Metsästää voi lajeja, joiden määrä, levinneisyys ja lisääntymisnopeus sen sallivat. Metsästyksessä on kuitenkin noudatettava tiettyjä periaatteita:

  • metsästettyjen lintujen lukumäärä ei saa vaarantaa metsästettävien lajien kantojen pitämistä tyydyttävällä tasolla
  • lajeja ei metsästetä lisääntymisaikana tai jälkeläisten kasvatusaikana
  • muuttolintuja ei metsästetä niiden palatessa lisääntymispaikoilleen
  • menetelmät, joilla lintuja tapetaan tai pyydystetään laajamittaisesti tai valikoimattomasti, ovat kiellettyjä (ks. liite IV).

Luettelo lajeista, joiden metsästäminen on luvallista on liitteessä II (A osassa on luettelo lajeista, joiden metsästäminen on luvallista koko EU:n alueella, ja B osassa luettelo lajeista, joiden metsästäminen on luvallista vain tietyissä maissa).

Taustaa

Tämä direktiivi korvaa 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun (ja yleensä lintudirektiivin nimellä tunnetun) direktiivin 79/409/ETY, joka oli EU:n vanhin luontoa koskeva säädös. Kyseiseen direktiiviin on kuitenkin tehty vain muodollisia muutoksia. Lintudirektiivillä perustettiin ensimmäisen kerran kaikkien unionin aluetta luontaisena elinympäristönään pitävien luonnonvaraisten lintulajien yleinen suojelujärjestelmä. Siinä todetaan myös, että luonnonvaraiset linnut, joihin kuuluu useita muuttolintuja, ovat EU:n jäsenvaltioiden yhteistä perintöä ja että niiden tehokas suojelu edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Direktiivi 2009/147/EY

15.2.2010

-

EUVL L 20, 26.1.2010

Viimeisin päivitys 17.06.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun