RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Latvia

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2005 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1998) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 506 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1749 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1405 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1203 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että jos Latvian uudistukset jatkuvat nykyiseen tapaan ja tahtiin, Latvian pitäisi pystyä saattamaan yhteisön säännöstö kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä keskipitkällä aikavälillä. Kuitenkin monien säännösten, esimerkiksi kaupunkien jätevesien käsittelyä, juomavettä, jätteiden käsittelyä, ilman pilaantumista, jne. koskevan lainsäädännön tosiasiallinen täytäntöönpano toteutunee vasta pitkällä aikavälillä, sillä se edellyttää merkittävää ympäristöinvestointien lisäämistä sekä paljon työtä hallintokapasiteetin vahvistamiseksi.
Marraskuussa 1998 laaditussa kertomuksessa todettiin, että Latvia oli edistynyt jonkin verran liittymiskumppanuuden yhteydessä määriteltyjen lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden toteuttamisessa. Kertomuksessa kuitenkin korostettiin, että Latvian on vielä ponnisteltava ilmaa, jätteitä ja jätevesiä koskevien toimien sekä useiden direktiivien täytäntöönpanoa koskevien ohjelmien toteuttamiseksi. Latvian on myös lujitettava ilman- ja vedenlaadun valvontainfrastruktuureja erityisesti paikallistasolla. Julkisia ja yksityisiä investointeja on kasvatettava, jotta ympäristöä koskevaa yhteisön säännöstöä pystytään noudattamaan. Kansainväliset rahoituslaitokset voivat myös osallistua investointien rahoittamiseen.
Lokakuussa 1999 laaditussa kertomuksessa korostettiin, että lainsäädännön yhdenmukaistaminen edistyi tyydyttävästi.
Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa todettiin, että Latvia oli edistynyt muun muassa ympäristöä koskevaa tietoa, luonnonsuojelua, jätehuoltoa ja muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevan yhteisön säännöstön hyväksymisessä. Myös hallinnon valmiuksia vahvistavia toimia oli toteutettu.
Komissio ilmoitti marraskuussa 2001 laatimassaan kertomuksessa, että Latvia oli edistynyt hyvin muun muassa jätehuoltoa, pilaantumista, luonnonsuojelua ja ydinturvallisuutta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Veden laadun, jätehuollon ja kemiallisten aineiden osalta olisi vielä toteutettava toimia. Useita erityiselimiä on perustettu: Latvian ympäristökeskus, muuntogeenisten organismien seurantaneuvosto, pakkausten hallinnosta vastaava neuvosto ja säteilyturvakeskus.
Lokakuussa 2002 laaditussa kertomuksessa korostetaan muun muassa veden laatua, jätehuoltoa, luonnonsuojelua ja melusaasteen vähentämistä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa saavutettua edistystä. Latvian olisi edelleen toteutettava toimia, jotta se saisi päätökseen yhteisön säännöstön saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen on myös parannettava kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välistä yhteistyötä ja koordinointia sekä lujitettava hallinnollisia valmiuksia.
Marraskuussa 2003 laaditussa kertomuksessa korostetaan, että Latvia noudattaa keskeisin osin (joulukuussa 2002 päätökseen saatettujen) liittymisneuvottelujen yhteydessä tekemiään ympäristöalan sitoumuksia. Latvian pitäisi pystyä panemaan täytäntöön suurin osa ympäristöalaa koskevasta yhteisön säännöstöstä 1. toukokuuta 2004, jolloin se liittyy Euroopan unioniin.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisön ympäristöpolitiikan tarkoituksena, siten kuin siitä on määrätty Euroopan unionin perustamissopimuksessa, on edistää kestävää kehitystä sisällyttämällä ympäristöpolitiikat yhteisön alakohtaisiin politiikkoihin, toteuttamalla ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, soveltamalla "saastuttaja maksaa" -periaatetta, torjumalla ympäristövahingot niiden syntypaikalla ja korostamalla vastuunjakoa. Yhteisön säännöstöön kuuluu noin 200 säädöstä, jotka koskevat monia aloja, kuten veden ja ilman saastumista, jätteiden ja kemiallisten tuotteiden huoltoa, bioteknologiaa, säteilysuojaa ja luonnonsuojelua. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen tiettyjen julkisten tai yksityisten hankkeiden täytäntöönpanoa tutkitaan hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Assosiaatiosta tehdyssä Eurooppa-sopimuksessa täsmennetään, että Latvian talouskehityspolitiikan on perustuttava kestävän kehityksen periaatteeseen ja että siihen on sisällytettävä ympäristönäkökohdat.

Keski- ja Itä-Euroopan maita sekä sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa (1995) käsitellään vain pientä osaa yhteisön ympäristölainsäädännöstä eli tuotteisiin sovellettavaa lainsäädäntöä, joka liittyy suoraan tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen.

ARVIOINTI

Latvia on käsitellyt ympäristöpolitiikkaa koskevassa kansallisessa suunnitelmassaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamista myös muilla politiikan aloilla. Se on toteuttanut erityistoimia ympäristöä koskevan kansallisen toimintaohjelman yhteydessä. Latvia osallistuu myös Itämerta koskevaan Agenda 21 -toimintaohjelmaan. Ohjelman puitteissa se on toteuttanut kestävään kehitykseen liittyvää toimintaohjelmaa. Kestävän kehityksen neuvosto perustettiin maaliskuussa 2002. Ympäristökysymykset on otettu huomioon myös muita aloja, kuten maataloutta, energiaa ja kalastusta, koskevissa strategia-asiakirjoissa. Kestävää kehitystä koskeva strategia hyväksyttiin elokuussa 2002.

Kaikki ympäristöalaa koskeva horisontaalinen lainsäädäntö on annettu. Kansallinen lainsäädäntö on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, lukuun ottamatta ympäristövaikutusten arviointia koskevien säännösten osalta. Nämä säännökset on annettava ennen heinäkuuta 2004. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastaava tutkimuslaitos on perustettu.

Ympäristöä koskevan tiedon saantia koskeva Latvian lainsäädäntö on yhteisön säännöstön mukaista. Toimivaltaa alalla käyttää Latvian ympäristökeskus. Latvia allekirjoitti Århusin yleissopimuksen vuonna 1998 ja ratifioi sen huhtikuussa 2002.

Latvia on allekirjoittanut Kioton pöytäkirjan vuonna 1998 ja ratifioinut ilmastomuutosta koskevan yleissopimuksen. Latvian parlamentti ratifioi Kioton pöytäkirjan kesäkuussa 2002.

Veden laatua koskeva lainsäädäntö on annettu. Kansallinen lainsäädäntö on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, lukuun ottamatta uusimpien vesialaan liittyvien puitesäännösten osalta. Nämä säännökset on annettava ennen kuin Latvia liittyy Euroopan unioniin. On myös perustettava ohjelmat, jotka liittyvät nitraattien aiheuttamaan vesien pilaantumiseen ja pintavesiin kohdistuviin vaarallisten aineiden päästöihin. Pintavesiin kohdistuvia päästöjä koskevat luvat on myönnettävä ennen 1. päivää toukokuuta 2004. Yhdyskuntajätevesien ja juomaveden käsittelyä koskevia siirtymäjärjestelyjä sovelletaan joulukuuhun 2015.

Jätehuoltoa koskevassa komission viimeisimmässä kertomuksessa todetaan, että kansallinen lainsäädäntö on annettu ja se on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, lukuun ottamatta romuajoneuvoja koskevien tuoreimpien säännösten osalta. Nämä säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen kuin Latvia liittyy unioniin. Ympäristöalalla toimivien alueellisten virastojen hallinnollisiin valmiuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen liittymistä on myös perustettava romuajoneuvoja koskeva rekisteröinti- ja rekisteristäpoistamisjärjestelmä sekä PCB:tä tai PCT:tä sisältävien laitteiden käsittelyjärjestelmä. Myös vaarallisten jätteiden ja asbestin varastointi on järjestettävä ennen 1. päivää toukokuuta 2004. Latvian jätehuoltoa koskeva laki tuli voimaan maaliskuussa 2001. Pakkausten käsittelystä vastaava neuvosto perustettiin joulukuussa 2000. Uusia kaatopaikkoja on avattu ja vanhoja suljettu. Jätehuoltoa on parannettu ja lupamenettelyä tarkistetaan. Kansallinen jätehuoltosuunnitelma hyväksyttiin elokuussa 2002. Pakkausjätteitä koskevien säännösten soveltamiselle on myönnetty siirtymäaika joulukuuhun 2007 ja vaarallisten jätteiden varastointia koskevien säännösten soveltamiselle joulukuuhun 2004 saakka.

Teollisuuden saasteiden torjunnan ja riskinhallinnan alaa koskeva lainsäädäntö on annettu ja se vastaa yhteisön säännöstöä. Suuria polttolaitoksia koskeva laki tuli voimaan vuonna 2002. ICCP-direktiivin (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) ja Seveso-direktiivien soveltamisalaan kuuluvat laitokset on luokiteltu. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva yhdennetty lupajärjestelmä otettiin käyttöön tammikuussa 2002. Lupien myöntämistä on jatkettava ja varmistettava, että direktiiviä noudatetaan ennen lokakuuta 2007. Joillekin IPPC-direktiivin soveltamisalaan kuuluville laitoksille on myönnetty siirtymäkausi joulukuuhun 2010 saakka.

Ilmanlaadun alalla Latvian lainsäädäntö on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, lukuun ottamatta nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevien säännösten ja vastikään annettujen otsonia koskevien säännösten osalta. Kaikki ilmanlaatua koskevien vaatimusten täytäntöönpanosta vastaavat elimet ovat aloittaneet toimintansa. Ilmanlaadun arvioinnista vastaa Latvian hydrometeorologinen virasto. Joillekin laitoksille on myönnetty siirtymäaika joulukuuhun 2008 saakka bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen osalta.

Kemikaaleja koskeva lainsäädäntö on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä ja se vastaa yhteisön säännöstöä. Latvian on perustettava biosideja koskeva lupajärjestely. Vaarallisten kemikaalien käyttöä ja markkinoille saattamista koskeva laki annettiin huhtikuussa 2000. Kemikaalien valvontavirasto on perustettu. Uusiin kemikaaleihin liittyvien riskien arviointia ja ilmoitusmenettelyjä koskeva asetus annettiin elokuussa 2002. Asbestia koskeva laki annettiin lokakuussa 2001.

Muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskeva yhteisön lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja se vastaa yhteisön säännöstöä, lukuun ottamatta GMO:iden levittämistä koskevien säännösten osalta. Nämä säännökset on annettava ennen liittymistä. GMO:ita koskevat hallinnolliset valmiudet eivät ole riittävät, minkä vuoksi on perustettava GMO:ita hallinnoiva toimivaltainen viranomainen.

Säteilysuojaa ja ydinturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on annettu ja se vastaa yhteisön säännöstöä. Ydinturvallisuutta ja säteilysuojaa koskeva laki astui voimaan marraskuussa 2000. Säteilyturvakeskus aloitti toimintansa heinäkuussa 2001. Lait radioaktiivisten jätteiden käsittelystä, ydinmateriaalia koskevasta kirjanpidosta ja valvonnasta sekä radioaktiivisten jätteiden vastaavuutta koskevista vaatimuksista ja periaatteista on hyväksytty. Lääketieteellisen säteilyaltistuksen osalta Latvialle on myönnetty siirtymäaika joulukuuhun 2005.

Luonnonsuojelua koskeva lainsäädäntö on saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, luukuun ottamatta luontotyyppi- ja lintudirektiivien säännösten osalta. Nämä säännökset on annettava ennen kuin Latvia liittyy Euroopan unioniin. Ympäristön tärkeänä pitämien alueiden ja erityissuojelualueiden luettelot on laadittava ennen liittymistä. Maaliskuussa 2000 annettiin lajien ja biotyyppien suojelua koskeva laki sekä muita, luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja koskevia lakeja. Hallitus hyväksyi toukokuussa 2000 biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen ohjelman. Vuonna 2001 hyväksyttiin useita asetuksia. Merkittävimmät niistä koskevat pieniä suojelualueita, kaatolupien myöntämistä lajeille, joita ei normaalisti saa metsästää, suojelluille lajeille ja luontotyypeille aiheutetuista vahingoista maksettavia korvauksia sekä luonnonvaraisten eläinten vankeudessa pitämistä. Luonnonsuojeluvirasto on perustettu ja se on toiminut toukokuusta 2002 lähtien.

Melusaasteen alalla annettu kansallinen lainsäädäntö on yhteisön säännöstön mukaista, lukuun ottamatta vastikään annettujen ympäristömeluja koskevien säännösten osalta. Nämä säännökset on annettava ennen heinäkuuta 2004.

Latvia arvioi, että sen lainsäädännön yhdenmukaistaminen ympäristölainsäädäntöä koskevan yhteisön säännöstön kanssa vaatii julkisia investointeja noin 1,2 miljardia euroa ja yksityisiä varoja noin 305-742 miljoonaa euroa. Näiden investointien avulla sen tulisi saada päätökseen yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2015 mennessä.

Hallintorakenteiden lujittamiseen pyrkiviä toimia on hyväksytty. Maahan on perustettu kestävän kehityksen neuvosto ja luonnonsuojeluvirasto. Tarkastusjärjestelmää on vahvistettu. Horisontaalisen lainsäädännön, alueellisten ympäristövirastojen tarkastusten, ilmanlaadun, jätehuollon, luonnonsuojelun ydinturvallisuuden ja säteilysuojan aloilla on toteutettu koulutusohjelmia.

Latvia osallistuu Euroopan ympäristökeskuksen (EN) ja Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan.

Tätä lukua koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 11.02.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun