RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Ilman saastumista koskeva teemakohtainen strategia

Euroopan unioni asettaa tavoitteet tiettyjen päästöjen vähentämiseksi ja vahvistaa ilman saastumisen torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä kahteen pääkohtaan keskittyen: parantamalla yhteisön ympäristölainsäädäntöä ja sisällyttämällä ilman laatuun liittyviä näkökohtia muihin asiaan liittyviin politiikkoihin.

SÄÄDÖS

Komission 21. syyskuuta 2005 neuvostolle ja Euroopan parlamentille antama tiedonanto "Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia" [KOM (2005) 446 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Teemakohtaisella strategialla täydennetään nykyistä lainsäädäntöä, jotta voitaisiin saavuttaa "sellainen ilmanlaatu, että siitä ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle". Strategiassa määritellään ilman saastumiseen liittyvät tavoitteet ja ehdotetaan toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteita ovat olemassa olevan lainsäädännön nykyaikaistaminen, keskittyminen haitallisimpiin päästöihin sekä sellaisten alojen ja politiikkojen aiempaa laajempi osallistuminen, jotka voivat vaikuttaa ilman saastumiseen.

Ilman saastuminen

Ilman epäpuhtaudet vahingoittavat vakavasti ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Hengitysvaikeudet, ennenaikaiset kuolemat, typpi- ja happopäästöjen aiheuttama ekosysteemien rehevöityminen * ja rappeutuminen ovat joitain tämän samalla sekä paikallisen että rajat ylittävän ongelman seurauksia.

Terveydelle haitallisimpia päästöjä ovat alailmakehän otsoni * ja hiukkaset * (erityisesti pienhiukkaset, PM2,5).

Strategian tavoitteet

Valitussa strategiassa asetetaan terveys- ja ympäristötavoitteet sekä päästövähennystavoitteet haitallisimmille epäpuhtauksille. Tavoitteet toteutetaan vaiheittain, ja niiden kautta EU:n kansalaisia suojellaan altistumiselta ilmassa oleville hiukkasille ja otsonille ja Euroopan ekosysteemeitä suojellaan aiempaa paremmin happamalta sateelta, liiallisilta typpiravinteilta ja otsonilta.

Strategiaa valmisteltaessa ei ollut mahdollista määrittää sellaista hiukkasille ja alailmakehän otsonille altistumisen tasoa, joka ei aiheuttaisi ihmiselle minkäänlaista vaaraa. Näiden aineiden huomattavalla vähentämisellä olisi kuitenkin myönteisiä vaikutuksia kansanterveyteen, ja se hyödyttäisi myös ekosysteemeitä.

Vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna strategiassa asetetaan konkreettiset pitkän aikavälin (vuosi 2020) tavoitteet:

  • hiukkasille altistumisesta johtuvan eliniänodotuksen menetyksen vähentäminen 47 prosenttia
  • otsonista johtuvien akuuttien kuolemantapausten vähentäminen 10 prosenttia
  • liiallisten happopäästöjen vähentäminen metsäalueilla 74 prosenttia ja makean veden alueilla 39 prosenttia
  • rehevöityneiden alueiden vähentäminen 43 prosenttia.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rikkidioksidipäästöjä olisi vähennettävä 82 prosenttia, typen oksidien päästöjä 60 prosenttia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden * päästöjä 51 prosenttia, ammoniakkipäästöjä 27 prosenttia ja primaarihiukkasten (jotka päästetään suoraan ilmaan) päästöjä 59 prosenttia vuoden 2000 päästöihin nähden.

Strategian täytäntöönpano aiheuttaa kasvavia lisäkustannuksia nykyisiin toimenpiteisiin käytettäviin rahamääriin verrattuna. Vuodesta 2020 lähtien lisäkustannukset lienevät 7,1 miljardia euroa vuodessa.

Strategian kautta saatavien terveyshyötyjen mukanaan tuoman säästön on arvioitu olevan 42 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2000 ennenaikaisia kuolemia oli 370 000, ja tämän määrän on arvioitu laskevan 230 000:een vuonna 2020 (ilman strategiaa vuonna 2020 kuolemantapauksia olisi 293 000).

Ei ole olemassa menetelmää, jolla voitaisiin arvioida rahallisesti ympäristön tämän strategian kautta saavuttamia etuja esimerkiksi ekosysteemien rappeutumiseen liittyen. Positiiviset vaikutukset tällä tasolla ovat kuitenkin merkittäviä, sillä happamat sateet ja typpiravinteet vähenevät, mikä auttaa muun muassa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta.

Eurooppalaisen ilmanlaatulainsäädännön parantaminen

Eräs keskeisimpiä asioita on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Strategian lisäksi ehdotetaankin ilmanlaatua koskevan lainsäädännön uudistamista niin, että yhdistettäisiin puitedirektiivi, sen ensimmäinen, toinen ja kolmas johdannaisdirektiivi ja tietojenvaihtojärjestelmästä tehty päätös.

Hiukkasia koskevaa lainsäädäntöä täydennetään asettamalla pienhiukkasille (PM2,5) raja-arvo 25
g/m³ ja välitavoite niiden vähentämiseksi 20 prosenttia vuosien 2010 ja 2020 välillä.

Strategian mukaan myös tarkistetaan kansallisia päästörajoja koskevaa lainsäädäntöä, pidennetään tarkkojen edellytysten mukaisesti joidenkin säännösten täytäntöönpanon määräaikoja, uudistetaan tiedottamista ja vahvistetaan yhdenmukaisuutta muiden ympäristöpolitiikkojen kanssa.

Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen olennaisilla aloilla

Energia-ala voi vaikuttaa haitallisten päästöjen vähentämiseen. Erityisen tärkeitä tekijöitä ovat tavoitteet, joita on asetettu energian ja sähkön tuottamiselle uusiutuvista energialähteistä (energiasta 12 prosenttia ja sähköstä 21 prosenttia vuoteen 2010 mennessä) tai biopolttoaineille. Strategiassa varataan mahdollisuus IPCC-direktiivin ja pienillä polttolaitoksilla varustettujen rakennusten ekotehokkuutta koskevan direktiivin laajentamiseen. Pieniä lämmityslaitoksia koskevia normeja kehitellään uuden energiaa käyttäviä tuotteita koskevan direktiivin yhteydessä. Strategian mukaan tarkastellaan myös VOC-päästöjen vähentämistä huoltoasemilla.

Liikenteen alalla strategiassa esitetään uusia ehdotuksia, jotka koskevat uusien henkilö- ja pakettiautojen päästöjen ja raskaiden kuormien vähentämistä. Lisäksi siinä suunnitellaan ajoneuvojen vastaanottomenettelyjen parantamista sekä muita toimenpiteitä, jotka liittyvät eritellyn hinnoittelun mahdollisuuksiin ja vanhoihin tieajoneuvoihin. Komissio suunnittelee tiedonannossaan, miten lentoliikenteen vaikutusta ilmastonmuutokseen voitaisiin vähentää. Strategian mukaan on myös jatkettava neuvotteluja Kansainvälisen merenkulkujärjestön kanssa, edistettävä maalla sijaitsevan sähköverkon käyttöä alusten ollessa satamassa sekä huomioitava ilmaston pilaantumiseen liittyvät kysymykset Marco Polon ja muiden rahoitusohjelmien yhteydessä.

Maatalousalalla strategiassa kannustetaan edistämään toimia, joilla vähennetään typen käyttöä eläinten ruokinnassa ja lannoitteissa. Maaseudun kehittämistä koskevissa säännöissä ja ehdotuksissa käsitellään lisäksi mahdollisuuksia vähentää maatalouden ammoniakkipäästöjä etenkin maatiloja nykyaikaistamalla. Myös koheesiopolitiikan välineisiin liittyvien sääntöjen uudistus sisältää piirteitä, jotka edistävät strategian tavoitteiden saavuttamista.

Strategiassa kannustetaan myös huomioimaan ilmanlaatuun liittyvät näkökohdat kansainvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisissä suhteissa.

Tausta

Ilmaston pilaantumista koskeva strategia on yksi seitsemästä teemakohtaisesta strategiasta, jotka sisältyvät vuonna 2002 hyväksyttyyn kuudenteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan. Se on kyseisistä strategioista ensimmäinen, jonka komissio on virallisesti hyväksynyt.

Strategia on tulosta "Puhdasta ilmaa Eurooppaan" -ohjelman (CAFE) yhteydessä suoritetuista tutkimuksista ja tutkimuksen puiteohjelmista, ja se hyväksyttiin pitkän kuulemismenettelyn jälkeen, johon osallistuivat Euroopan parlamentti, kansalaisjärjestöt, teollisuuden edustajat ja yksityishenkilöt.

Säädöksen keskeiset termit
  • Rehevöityminen: typpiravinteiden (ammoniakin ja typpioksidin) liiallinen määrä, joka vahingoittaa kasviyhteisöjä ja imeytyy makeisiin vesiin aiheuttaen molemmissa tapauksissa biologisen monimuotoisuuden vähentymistä.
  • Alailmakehän otsoni: otsoni, joka syntyy haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja typen oksidien (NOx) välisistä kemiallisista reaktioista auringonsäteiden vaikutuksesta ja kerääntyy ilmakehän alaosaan.
  • Hiukkaset: tietyn ihmistoiminnan seurauksena syntyvä pöly (ns. primaarihiukkaset) tai hiukkaset, jotka muodostuvat ilmakehässä (sekundaarihiukkaset) kaasuista, kuten rikkidioksidista (SO2), typen oksideista (NOx) ja ammoniakista (NH3). Hiukkaset eroavat toisistaan etenkin kokonsa puolesta: karkeat hiukkaset (PM10) ovat halkaisijaltaan 2,5 - 10 µm, kun taas pienhiukkaset (PM2,5) ovat halkaisijaltaan alle 2,5 µm.
  • Haihtuva orgaaninen yhdiste (VOC): kemiallisia hiilipohjaisia yhdisteitä, joita tulee ilmakehään luonnollisista lähteistä ja ihmistoiminnan seurauksena (kuten liuottimien, maalien ja lakkojen käyttö, liikennepolttoaineiden varastointi ja käyttö huoltoasemilla ja ajoneuvojen pakokaasut).
Viimeisin päivitys 01.12.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun