RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Puhdasta ilmaa Eurooppaan

Tällä direktiivillä tarkistetaan ilmanlaatua koskevaa EU:n lainsäädäntöä, jotta ilman pilaantuminen saataisiin vähennettyä sellaiselle tasolle, että sillä on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja parannettaisiin yleisölle tiedottamista asiaan liittyvistä riskeistä.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY annettu 21 päivänä toukokuuta 2008 ilmanlaadusta ja sen parantamisesta.

TIIVISTELMÄ

Direktiivissä säädetään toimenpiteitä, joiden tavoitteena on

  • ilman * laatua koskevien tavoitteiden määritteleminen ja vahvistaminen terveydelle ja ympäristölle haitallisten vaikutusten vähentämiseksi
  • ilmanlaadun arvioiminen jäsenvaltioissa yhteisin perustein ja menetelmin
  • ilmanlaatua koskevien tietojen hankkiminen muun muassa pitkän aikavälin kehityksen seuraamiseksi
  • ilmanlaatua koskevien tietojen julkisen saatavuuden varmistaminen
  • ilmanlaadun ylläpitäminen sellaisenaan silloin kun se on hyvä, ja muissa tapauksissa sen parantaminen
  • jäsenvaltioiden yhteistyön edistäminen ilman pilaantumisen vähentämiseksi.

Jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaiset viranomaiset ja elimet, jotka ovat vastuussa ilmanlaadun arvioinnista, mittausmenetelmien hyväksymisestä, mittausten tarkkuuden varmistamisesta, arviointimenetelmien analysoinnista sekä yhteistyöstä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.

Ilmanlaadun arviointi

Direktiivillä perustetaan rikkidioksidia, typpidioksidia ja typenoksideja, PM10‑ ja PM2,5‑hiukkasia, lyijyä, bentseeniä ja hiilimonoksidia koskeva ilmanlaadun arviointijärjestelmä.

Ilmanlaadun arviointia ja hallintaa varten jäsenvaltiot jakavat alueensa eri vyöhykkeisiin (kaupunki, esikaupunki, maaseutu, maaseudun tausta-alueet).

Direktiivissä säädetään epäpuhtauskohtaiset arviointikynnykset, arviointimenetelmiin sovellettavat perusteet (muun muassa näytteenottopaikkojen sijainti), mittausten vertailumenetelmät, raja-arvot * ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi, väestön PM2,5‑hiukkasille altistumisen vähentämistä koskevat tavoitteet ja velvoitteet, tiedotus- * ja varoituskynnykset *, kriittiset tasot * kasvillisuuden suojelemiseksi ja luettelo tiedoista, jotka on esitettävä ilmanlaadun parantamista koskevissa toimintasuunnitelmissa.

Kukin jäsenvaltio perustaa ainakin yhden mittausaseman ja voi sopia rajanaapureinaan olevien jäsenvaltioiden kanssa yhden tai useamman yhteisen mittausaseman perustamisesta.

Ilmanlaadun hallinta ja toimintasuunnitelmat

Jos ilman epäpuhtauspitoisuudet ovat direktiivissä säädettyjä raja-arvoja alhaisemmat, jäsenvaltioiden on pidettävä kyseisten epäpuhtauksien tasot raja-arvojen alapuolella ja pyrittävä säilyttämään kestävän kehityksen mukainen ilmanlaadun taso.

Jos ilman epäpuhtaustasot ylittävät minkä tahansa raja-arvon tai tavoitearvon * sekä kyseisessä tapauksessa sallitun ylitysmarginaalin, jäsenvaltiot laativat kyseessä oleville alueille tai taajamille ilmanlaatusuunnitelmia ennalta määritellyn tavoitearvon tai raja-arvon saavuttamiseksi.

Jos ylitetään sellaiset raja-arvot, joiden saavuttamisen määräaika on jo umpeutunut, ilmanlaatusuunnitelmiin on sisällytettävä asianmukaisia toimenpiteitä, jotta ylityksen kesto jää mahdollisimman lyhyeksi. Suunnitelmiin voi lisäksi sisältyä erityisiä toimenpiteitä herkkien väestöryhmien suojelemiseksi. Lisäksi voidaan määrätä vastaavia toimenpiteitä kuin lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmissa.

Jos epäpuhtaustaso uhkaa ylittää säädetyt varoituskynnykset, jäsenvaltiot laativat toimintasuunnitelmia, joista ilmenevät lyhyellä aikavälillä toteutettavat toimenpiteet riskin vähentämiseksi tai sen keston lyhentämiseksi. Lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmilla voidaan keskeyttää sellaiset toiminnot, jotka lisäävät mainittujen arvojen ja kynnysten ylittymisen riskiä (ajoneuvoliikenne, rakennustyöt, teollisuuslaitosten käyttö ja niin edelleen). Toimintasuunnitelmiin voi lisäksi sisältyä erityisiä toimenpiteitä herkkien väestöryhmien, etenkin lasten, suojelemiseksi.

Jos mikä tahansa kynnyksistä ylittyy epäpuhtauksien kaukokulkeuman vuoksi, kyseessä olevat jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja yhteensovittavat toimiaan ylityksen poistamiseksi.

Yleisölle tiedottaminen

Jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että yleisö ja asiaankuuluvat järjestöt saavat riittävästi johdonmukaista tietoa direktiivin soveltamisalaan kuuluvien epäpuhtauksien pitoisuuksista ilmassa. Varoitus- ja tiedotuskynnysten ylittyessä jäsenvaltiot julkaisevat

  1. tiedot havaitusta ylittymisestä/havaituista ylittymisistä (sijainti, ylittynyt kynnys, ylittymisen alkamisaika ja kesto, suurin havaittu pitoisuus)
  2. ennusteen lähitunneille ja seuraaville vuorokausille
  3. tiedot ylittymiselle alttiista väestöryhmistä ja mahdollisista terveysvaikutuksista sekä suositeltavasta toimintatavasta
  4. tiedot ennalta ehkäisevistä ja päästöjä vähentävistä toimenpiteistä.

Jäsenvaltiot asettavat yleisön saataville myös vuosikertomukset kaikista direktiivin soveltamisalaan kuuluvista epäpuhtauksista.

Seuraamukset

Jäsenvaltiot päättävät seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Taustaa

Tämä direktiivi kumoaa ja korvaa ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 96/62/EY, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista annetun direktiivin 1999/30/EY (EN), ilmassa olevan bentseenin ja hiilimonoksidin raja-arvoista annetun direktiivin 2000/69/EY, ilman otsonista annetun direktiivin 2002/3/EY ja ilman epäpuhtauksia mittaavien jäsenvaltioiden mittausasemaverkostojen ja yksittäisten mittausasemien tietojenvaihtojärjestelmän käyttöönottamisesta tehdyn päätöksen 97/101/EY (EN).

Asiakirjan avainkäsitteet
  • Ilma: ulkoilma alailmakehässä lukuun ottamatta direktiivissä 89/654/ETY määriteltyjä työpaikkoja.
  • Raja-arvo: taso, joka on vahvistettu tieteellisin perustein ihmisen terveydelle ja/tai ympäristölle haitallisten seurausten välttämiseksi, ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, joka on saavutettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen kun se on saavutettu.
  • Tavoitearvo: taso, joka on vahvistettu ihmisen terveyden ja/tai ympäristön vahingoittumisen välttämiseksi, ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi pitkällä aikavälillä ja joka on saavutettava mahdollisuuksien mukaan määrätyn ajan kuluessa.
  • Tiedotuskynnys: taso, jonka ylittyessä lyhytaikainen altistuminen vaarantaa erityisen herkkien väestöryhmien terveyden ja jonka ylittyessä tarvitaan välitöntä ja asianmukaista tiedottamista.
  • Varoituskynnys: taso, jonka ylittyessä lyhytaikainen altistuminen vaarantaa ihmisten terveyden koko väestön osalta ja jonka ylittyessä jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä viipymättä.
  • Kriittinen taso: taso, joka on vahvistettu tieteellisin perustein ja jota suuremmat pitoisuudet voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia joissakin reseptoreissa, kuten puissa, muissa kasveissa tai luonnollisissa ekosysteemeissä, mutteivät ihmisissä.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloMääräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEUVL

Direktiivi 2008/50/EY [hyväksyntämenettely COD/2005/0183]

11.6.2008

10.6.2010

EUVL L 152, 11.6.2008

Viimeisin päivitys 07.08.2008

Katso myös

  • Lisätietoa ilmanlaatua koskevasta EU:n politiikasta saa aihetta koskevilta ympäristöasioiden PO:n verkkosivuilta (EN).
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun