Rakennemuutosten myötäily: laajentuneen Euroopan teollisuuspolitiikka

Teollisuus on Lissabonin tavoitteiden saavuttamista silmällä pitäen keskeisessä asemassa Euroopan kilpailukykyä ajatellen. Tiedonannossa esitetään analyysi Euroopan teollisuuden kilpailukyvystä ja deindustrialisaation riskistä uudessa maailmanlaajuisessa tilanteessa. Komissio pyrkii toteuttamaan kilpailukyvyn vaatimuksiin mukautettua teollisuuspolitiikkaa, jotta voitaisiin myötäillä teollisuuden rakennemuutoksia tietojen ja taitojen Euroopassa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 20. huhtikuuta 2004, Rakennemuutosten myötäily: laajentuneen Euroopan teollisuuspolitiikka [KOM(2004) 274 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio aikoo määritellä Euroopan unionille sellaisen teollisuuspolitiikan, jossa otetaan huomioon tämän hetken keskeiset kysymykset ja erityisesti laajentumisen ja kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Tällä politiikalla pyritään edistämään kilpailukykyä ja tilanteeseen paremmin mukautettua sääntelyä, jotta Euroopan teollisuus voisi edelleenkin luoda työpaikkoja, innovaatiota ja kasvua.

Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on huolehdittava siitä, että Euroopan teollisuuden rakennemuutoksissa keskitytään laajentuneen Euroopan tuotannontekijöihin sekä tietojen ja taitojen Euroopan innovointikapasiteettiin.

Ei deindustrialisaatiota vaan tarpeellisia rakennemuutoksia

Komissio ei usko yleiseen deindustrialisaatioon EU:n tasolla, mutta rakennemuutokset muuttavat siitä huolimatta perin pohjin Euroopan teollisuutta. Työpaikkoja ja resursseja siirretään erittäin tuottavilta tai erittäin kilpailluilta aloilta aloille, joilla EU:lla on suhteellinen etu. Näiden rakennemuutosten vaikutukset ovat koko EU:n kannalta myönteisiä, mutta ne voivat olla kivuliaita paikallistasolla tietyille sektoreille tai alueille.

Näitä työpaikkojen ja resurssien siirtoja on kuitenkin tuettava tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan avulla, jotta voitaisiin säilyttää EU:n suhteelliset edut korkean lisäarvon aloilla. Kansainvälisen kilpailun aiheuttama paine on voimistunut jo muutaman vuoden ajan ja koskee yhä useampia teollisuussektoreita. Tuotannon siirto nousevan talouden maihin ei koske enää yksinomaan perinteisiä työvoimavaltaisia aloja vaan yhä enemmän myös huipputeknologian aloja ja palvelualoja. Ainoastaan kilpailukykyyn keskittyvän teollisuuspolitiikan avulla Euroopalle voidaan antaa valmiudet hyötyä täysipainoisesti teollisuuden maailmanlaajuistumisesta.

Laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet

Vuonna 2004 tapahtunut laajentuminen tarjoaa Euroopan teollisuudelle merkittäviä mahdollisuuksia sillä edellytyksellä, että kyseisten sektorien rakenneuudistusta ei estetä kansallisilla suojelutoimilla. Kysynnän osalta sisämarkkinat ovat laajentuneet uusille vahvasti kasvaville kulutusmarkkinoille. Tarjonnan osalta yritykset voivat järjestää tuotantoaan uudelleen hyötyäkseen uusien jäsenvaltioiden kilpailuvalteista.

Uusilla jäsenvaltioilla on merkittävä asema siirryttäessä osaamistalouteen. Niiden liittyminen saattaa piristää EU:n teollisuuden suorituskykyä ja antaa puhtia sisämarkkinoille kolmansista maista lähtöisin olevan kilpailun vastapainoksi. Tuotantoa voidaan uusien jäsenvaltioiden kilpailuvalttien ansiosta siirtää uusiin paikkoihin EU:n sisällä eikä Aasiaan, niin kuin olisi tapahtunut ilman uusien jäsenvaltioiden liittymistä. Uusien yritysten saapuminen vaikuttaa eniten elintarvikkeita ja juomia, kuljetuslaitteita, perusmetalleja ja metallituotteita valmistaviin aloihin.

Rakennemuutosten myötäilyssä käytettävät välineet

Teollisuuspolitiikkaa laajentuneessa unionissa käsittelevässä vuonna 2002 antamassaan tiedonannossa komissio halusi ensisijaisena toimena saada julkiset toimijat osallistumaan toimintaan kolmella eri toiminta-alueella Euroopan teollisuuden rakennemuutosten myötäilemiseksi.

Ensimmäisen toiminta-alueen muodostavat sääntely ja kaikki se lainsäädäntö, jolla hallitaan teollista toimintaa EU:ssa. Tavoitteena on sopeuttaa lainsäädäntö paremmin yritysten tarpeisiin niin jäsenvaltioissa kuin EU:n tasolla. Erityisesti on keskityttävä kilpailukykyyn ja erilaisen sääntelyn yhteisvaikutuksen analysointiin kullakin sektorilla.

Toisena tavoitteena on koordinoida paremmin EU:n toimintaa teollisuuteen liittyvillä eri aloilla - erityisesti tutkimuksen, kilpailun, työllisyyden ja aluekehityksen aloilla. Komissio aikoo toimia kaikilla näillä eri aloilla lisätäkseen tuottavuuden kasvua ja edistääkseen tietojen ja taitojen käyttöä. Yleisemmällä tasolla yhteisvaikutusten aikaansaaminen EU:n eri toiminta-alojen välillä saattaa edistää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Kolmantena toiminta-alueena on EU:n teollisuuspolitiikan sektorikohtainen ulottuvuus. Komissio haluaa vahvistaa teollisuutta koskevien EU:n toimien näkyvyyttä avainaloilla saamalla toimintaan mukaan asiaan liittyvät tahot. Näin voidaan korostaa teollisuuspolitiikan lisäarvoa EU:n tasolla.

Asiayhteys

Tämä tiedonanto liittyy keskusteluun, joka koskee teollisuuspolitiikan roolia teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa ja joka käynnistettiin komission 11. joulukuuta 2002 antamassa tiedonannossa. Tiedonannon on määrä auttaa Euroopan teollisuutta pääsemään siihen tavoitteeseen, jonka EU asetti itselleen Lissabonissa vuonna 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 21. marraskuuta 2003, Eräitä Euroopan kilpailukyvyn avainkysymyksiä - tavoitteena kokonaisvaltainen lähestymistapa [KOM(2003) 704 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 11. joulukuuta 2002, Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa [KOM(2002) 714 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Viimeisin päivitys 23.09.2005