RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Unkari

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2001 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1998) 700 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1999) 505 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2000) 705 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1748 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1404 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1205 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että Unkarin tekemien rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisponnistelujen johdosta oli perusteltua uskoa, että suurin osa Unkarin teollisuuden aloista, etenkin suorista ulkomaisista sijoituksista hyötyvät alat, voisivat olla keskipitkällä aikavälillä kilpailukykyisiä toimijoita yhtenäismarkkinoilla.
Marraskuussa 1998 laaditussa kertomuksessa todettiin, että Unkari oli edistynyt jonkin verran ja etenkin Unkarin teollisuuden kilpailukyky oli parantunut yhteisön teollisuuden kanssa tehdyn yhteistyön ja investointien - myös ulkomaisten investointien - korkean tason ansiosta samoin kuin standardointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien yhteisön säännösten hyväksymisen ansiosta. Kertomuksessa korostettiin kuitenkin, että terästeollisuuden rakenneuudistusta oli jatkettava.
Lokakuussa 1999 laaditussa kertomuksessa todettiin voimakasta lähentymistä Unkarin ja Euroopan unionin teollisuuspolitiikkojen välillä. Teollisuuden rakenneuudistuksia jatkettiin, vaikka terästeollisuudessa olikin jääty jälkeen. Suorilla ulkomaisilla sijoituksilla oli suuri merkitys alan kehitykseen. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kehittämiseksi oli laadittu uusi strategia. Unkarin osallistuminen kolmanteen monivuotiseen yhteisön pk-yritysten hyväksi toteutettavaan ohjelmaan (1997-2000) oli tuottanut hyviä tuloksia.
Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa ilmoitettiin, että yksityistäminen oli saatettu lähes päätökseen. Teollisuuden rakenneuudistusta oli jatkettu edellisen määräaikaiskertomuksen jälkeen. Ulkomaisilla sijoituksilla oli yhä suuri merkitys.
Marraskuussa 2001 laaditussa kertomuksessa tuotiin esiin, että Unkari jatkoi edistymistä teollisuuspolitiikan alalla. Se oli edistänyt innovatiivisia toimenpiteitä, verkostojen luomista ja ulkomaisia investointeja. Teollisuuden rakenneuudistus ja yksityistämiset olivat jatkuneet. Unkarin strategiassa pyrittiin turvaamaan pk-yritysten kehittyminen, vahvistamaan niiden rahoituspohjaa ja auttamaan niitä hyötymään innovaatioista ja pääsemään ulkomaanmarkkinoille. Myös niiden toimintaympäristön yksinkertaistamiseksi oli toteutettu toimenpiteitä.
Lokakuussa 2002 laaditussa kertomuksessa esitettiin Unkarin edistyminen teollisuuspolitiikassa ja pk-yrityksiä tukevassa politiikassa.
Marraskuussa 2003 laaditussa kertomuksessa katsottiin, että Unkari noudattaa suurimmalta osin teollisuuspolitiikkaa ja pk-yritysten tukipolitiikkaa koskevia sitoumuksia. Sen oli kuitenkin jatkettava yksityistämis- ja rakenneuudistusohjelmaansa.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisön teollisuuspolitiikalla pyritään parantamaan kilpailukykyä ja parantamaan näin elintasoa ja työllisyyttä. Sen tavoitteena on luoda Euroopan yhteisöön aloitteellisuutta, yritysten kehittämistä ja teollista yhteistyötä suosiva ilmapiiri. Lisäksi pyritään hyödyntämään paremmin innovaation, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen teollisuudessa tarjoamia mahdollisuuksia. Euroopan yhteisön teollisuuspolitiikassa nivelletään yhteen useiden yhteisön eri politiikkojen tarjoamia välineitä: sekä markkinoiden toimintaan liittyviä välineitä (tuotekuvaukset, markkinoille pääsy, kauppapolitiikka, valtiontuet ja kilpailupolitiikka) että toimia, jotka liittyvät teollisuuden kykyyn mukautua muutoksiin (muun muassa vakaa makrotaloudellinen ympäristö, teknologia ja koulutus).

Jotta ehdokasmaiden teollisuus selviytyisi kilpailun ja markkinavoimien paineesta Euroopan unionissa, sen kilpailukyvyn on saavutettava tietty taso liittymiseen mennessä. Ehdokasmaiden on pystyttävä todistamaan, että ne noudattavat avoimiin ja kilpailukykyisiin markkinoihin tähtäävää politiikkaa EY:n perustamissopimuksen 157 artiklan (entisen 130 artiklan) määräysten mukaisesti. Eurooppa-sopimuksen mukainen Euroopan unionin ja ehdokasmaiden hyvä yhteistyö teollisuuden, investointien, standardoinnin ja yhteisön säännösten vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla on tärkeä osoitus ehdokasmaiden kehityksestä.

ARVIOINTI

Unkari asettaa teollisuuspolitiikassa etusijalle Unkarin teollisuuden edistämisen sekä kotimaiset ja ulkomaiset investoinnit. Yksityistämisprosessia on jatkettava.

Unkari on edistynyt teollisuuspolitiikkansa nykyaikaistamisessa merkittävästi vuonna 1997 annetun lausunnon jälkeen. Alueellista epätasapainoa on kuitenkin vielä tasoitettava, ja paikallisten pienyritysten asemaa on parannettava suhteessa monikansallisiin yrityksiin.
Liittymisneuvottelut tästä luvusta on saatettu toistaiseksi päätökseen, mitään siirtymäajan järjestelyä ei ole pyydetty, ja Unkari on noudattanut sitoumuksiaan (ks. kertomus 2002).

Pienten ja keskisuurten yritysten alalla Unkari on hyväksynyt pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan. Pk-yritysten kannustamiseksi laaditun Széchenyi-suunnitelman täytäntöönpano alkoi vuonna 2001. Suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa siten, että siinä keskitytään pk-yrityksiin ja liittymistä edeltäviin hankkeisiin.

Unkari on jatkanut ponnistelujaan parantaakseen yritysten taloudellista ympäristöä. Rahoitusta on yhä vaikea saada, eikä pk-yrityksen määritelmä ole täysin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa.
Pk-yritysten tukipalvelujen alalla on myös lisättävä ponnisteluja.

Unkari on edistynyt hyvin vuonna 1997 annetun lausunnon jälkeen viemällä teollisuuspolitiikan uudistamista eteenpäin. Pk-yritysten rahoituksen saantia on kuitenkin helpotettava ja tukiohjelmia ja -palveluja on parannettava.
Liittymisneuvottelut tästä luvusta on saatettu toistaiseksi päätökseen, mitään siirtymäajan järjestelyä ei ole pyydetty, ja Unkari on noudattanut sitoumuksiaan (ks. kertomus 2002).

Unkari on vuodesta 1998 lähtien osallistunut kolmanteen monivuotiseen yhteisön pk-yritysten hyväksi toteutettavaan ohjelmaan (1997-2000) (1).

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 03.05.2004

Katso myös

(1) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Unkarin tasavallan assosiaationeuvoston päätös, tehty 23 päivänä marraskuuta 1998, Unkarin osallistumista yhteisön pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi toteutettavaan ohjelmaan koskevista ehdoista ja edellytyksistä.
EYVL L 343, 18.12.1998

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun