RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan kilpailukyvyn avainkysymyksiä

Euroopan unionin on parannettava kilpailukykyään, minkä vuoksi Euroopan teollisuutta on sysättävä eteenpäin. Komissio korostaa jälleen kerran kyseistä EU:n politiikan painopistettä. Se ehdottaa pohdintaa Euroopan teollisuuden suorituskyvystä ja tulevaisuudesta, jotta voitaisiin helpottaa ja ohjata kilpailukykyneuvostossa tehtävää työtä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 21. marraskuuta 2003, Eräitä Euroopan kilpailukyvyn avainkysymyksiä - tavoitteena kokonaisvaltainen lähestymistapa [KOM(2003) 704 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tuottavuuden kasvu on kilpailukykyä määräävä tekijä. Kilpailukykyisessä taloudessa tuottavuuden kasvu on jatkuvasti voimakasta.

Monilla tekijöillä on välitön vaikutus kilpailukykyyn. Euroopan kilpailukyvyn kehittymiseen vaikuttavat välittömästi esimerkiksi kyky edistää tutkimusta, innovointia ja yrittäjyyttä sekä investointeja, kilpailun aste ja laajentuneiden sisämarkkinoiden täysimääräinen hyödyntäminen.

Kilpailukykyisemmän Euroopan avainkysymyksiä

Kilpailukykyinen eurooppalainen teollisuus on olennaisen tärkeä, jotta yhteisö voi päästä niin sosiaalisiin kuin ympäristötavoitteisiinsa ja taata näin Euroopan kansalaisten elämänlaadun kohentumisen.

Nykyinen kilpailutilanne

Tuottavuuden kasvu on Euroopassa nykyään hidastumassa. Hidastuminen merkitsee kilpailukyvyn heikkenemistä, mitä pidetään erittäin huolestuttavana. Se uhkaa Euroopan teollisuuden suorituskykyä ja sen edellytyksiä toteuttaa rakenteellisia sopeutuksia.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei toistaiseksi ole kiistatonta näyttöä siitä, että Euroopassa olisi käynnissä deindustrialisaatiokehitys sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta meneillään oleva rakenteellinen sopeutus aiheuttaa kuitenkin ongelmia.

Euroopan unionissa on näin ollen heikkouden merkkejä näkyvissä useilla avoinaloilla, joista mainittakoon erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiot, tieto- ja viestintätekniikka, yrittäjyys sekä uusien taitojen kehittäminen.

Ollakseen kilpailukykyinen yhä kilpaillummilla maailmanmarkkinoilla EU:n on ehdottomasti parannettava suorituskykyään. Sen on tämän vuoksi siirtymävaiheessa panostettava erityisesti tutkimukseen, innovointiin, tieto- ja viestintätekniikkaan, työn uudelleen organisointiin sekä koulutukseen. Euroopan teollisuuden on välttämätöntä ennakoida sopeutuksen haasteet ja valmistautua niihin aiempaa paremmin.

Kilpailukykyongelmiin vastaaminen

Euroopan unionin toiminnan on ehdottomasti tukeuduttava kilpailukykyanalyysiin. Analyysi koostuu sekä yleisestä talouden analyysista että eri sektoreiden kilpailukyvyn yksityiskohtaisesta erittelystä. Näin määritellään sekä kilpailukykyyn liittyvät keskeiset kysymykset että tietyillä teollisuussektoreilla esiintyvät erityisongelmat. Analyysin avulla voidaan määrittää se, mihin toimiin unionin on ryhdyttävä.

Kaiken yhteisön politiikan on osaltaan edistettävä kilpailukykyä. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää hyödyntää yhteisvaikutuksia tiettyjen muiden yhteisön politiikkojen kanssa (esimerkkeinä teollisuuspolitiikka, tutkimus- ja kehityspolitiikka, kilpailupolitiikka, sisämarkkinastrategia, veropolitiikka, työllisyyspolitiikka, koulutuspolitiikka, ympäristöpolitiikka, liikenne- ja energiapolitiikka sekä aluepolitiikka), jotta kilpailukyvyn osalta päästäisiin parempiin tuloksiin niin yhteisön laajuisesti kuin jäsenvaltiotasolla.

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tehtävänä on "vaalia kilpailukykyä". Niiden on tämän vuoksi annettava ja pantava täytäntöön talouskasvun kannalta välttämätöntä lainsäädäntöä. Niiden on lisäksi analysoitava järjestelmällisesti tämän lainsäädännön vaikutuksia. Niiden on toisin sanoen täysimittaisesti otettava huomioon poliittisten päätöstensä vaikutukset kilpailukykyyn.

Asiayhteys

Tämä tiedonanto on vastaus kilpailukykystrategian kehittämistä koskeneeseen keväällä 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ilmaisemaan vaatimukseen. Laajemmin ottaen tiedonanto liittyy keskusteluun, joka koskee teollisuuspolitiikan roolia teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa ja joka käynnistettiin komission 11. joulukuuta 2002 antamassa tiedonannossa.

Viimeisin päivitys 30.06.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun