RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yritystoimintaan liittyvien palvelujen kilpailukyky

Yritystoimintaan liittyvät palvelut työllistivät vuonna 2001 noin 55 miljoonaa henkilöä, mikä on lähes 55 prosenttia Euroopan unionin markkinatalouden kokonaistyöllisyydestä, ja ne ovat näin ylivoimaisesti suurin työllistäjä EU:ssa. Tämän tiedonannon tarkoituksena on kuitenkin osoittaa, että sektori on selvästi jäljessä Yhdysvaltain tuottavuuden kasvua, mikä uhkaa tulevaisuudessa työpaikkoja Euroopan unionissa. Palvelualan työpaikkojen siirtyminen Yhdysvaltoihin ja Aasiaan voi toteutua, jos poliittiset päättäjät vitkastelevat yritystoimintaan liittyvien palveluiden kohtaamien haasteiden ratkaisemisessa EU:ssa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Yritystoimintaan liittyvien palvelujen kilpailukyky ja niiden vaikutus eurooppalaisten yritysten tulokseen [KOM(2003) 747 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonanto sisältää taloudellisen analyysin palveluiden roolista Euroopan taloudessa. Tiedonannossa tutkitaan palveluiden kilpailukykyä ja pyritään tarkastelemaan niiden merkitystä koko Euroopan unionin taloudelle sekä osoittamaan, että komissio sitoutuu parantamaan yritystoimintaan liittyvien palveluiden tarjoamisen yleisiä puitteita.

Yritystoimintaan liittyvät palvelut

Yritystoimintaan liittyviin palveluihin sisältyvät runsaasti osaamista edellyttävät yrityspalvelut, kuten tietotekniikan neuvontapalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, mainonta ja ammatillinen koulutus, sekä toimintaan liittyvät palvelut, kuten siivoustoiminta, turvallisuuspalvelut ja sihteeripalvelut. Sen ohella, että yritystoimintaan liittyvät palvelut luovat eniten työpaikkoja, ne tuottavat myös enemmän lisäarvoa taloudessa kuin mikään muu makrotalouden sektori. Alan kasvupotentiaali on kaikkein suurin, sillä luodaan enemmän yrityksiä kuin muilla sektoreilla, ja yritystoimintaan liittyvät palvelut luovat perustan osaamistaloudelle.

Yritystoimintaan liittyvien palveluiden kasvu selitetään yleensä sillä, että aikaisemmin yrityksen sisällä tuotettujen palveluiden alihankinta on johtanut työllisyyden siirtymiseen teollisuudesta palvelualalle. Syyt kasvuun ovat kuitenkin paljon monitahoisemmat. Tuotantojärjestelmien muuttuminen, joustavuuden kasvu, kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, tieto- ja viestintätekniikan sekä osaamisen yhä suurempi merkitys sekä uusien palvelumuotojen syntyminen ovat kaikki merkittäviä tekijöitä. Yritystoimintaan liittyvät palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä Euroopassa, joka pyrkii vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi (Lissabonin Eurooppa-neuvosto, maaliskuu 2000).

Yritystoimintaan liittyvien palveluiden sektori on kuitenkin selvästi jäljessä Yhdysvaltain tuottavuuden kasvua. Tämä uhkaa tulevaisuudessa Euroopan työllisyyttä. Palvelualan työpaikkojen siirtyminen Yhdysvaltoihin ja Aasiaan voi toteutua, jos poliittiset päättäjät vitkastelevat yritystoimintaan liittyvien palveluiden kohtaamien haasteiden ratkaisemisessa EU:ssa. Osaamistaloudessa ratkaisevaa on säilyttää kilpailukyky, mikä riippuu pitkälti mahdollisuuksista investoida tietotekniikkaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Valitettavasti EU on tässä suhteessa selvästi Yhdysvaltoja jäljessä: kokonaisinvestoinnit tietotekniikkaan olivat EU:ssa 4,2 prosenttia BKT:sta vuonna 2001 - Yhdysvalloissa 5,3 prosenttia - kun taas T&K-menot olivat EU:ssa keskimäärin 13 prosenttia (ja jäsenvaltioiden väliset erot olivat suuria), kun niiden osuus Yhdysvalloissa oli 34 prosenttia.

Näin ollen, vaikka eurooppalaisten yritystoimintaan liittyvien palveluiden osuus kansainvälisestä yritystoimintaan liittyvien palveluiden kaupasta (vienti + tuonti) on suuri (26 prosenttia, kun Yhdysvaltain osuus on 18 prosenttia) absoluuttisesti mitattuna Yhdysvaltain nettotase on kaksinkertainen EU:hun verrattuna (Yhdysvallat 35 miljardia euroa, EU 17 miljardia euroa) ja selvästi parempi, kun tarkastellaan vienti- ja tuontikatelukuja (Yhdysvallat 124 prosenttia, EU 108 prosenttia). Tämä selittyy sillä, että EU on merkittävä yritystoimintaan liittyvien palveluiden tuoja ja sen nettoylijäämä on pieni. Positiivinen nettotase syntyy suhteellisen suuresta rahoitus- ja vakuutuspalveluiden sekä liikenteen ja tietoteknisten palveluiden ylijäämästä, kun taas jotkin osaamisvaltaiset yritystoimintaan liittyvät palvelut (lakiasiainpalvelut, tilinpitoon ja johtamiseen liittyvät palvelut sekä mainonta- ja markkinatutkimuspalvelut) sekä rojaltit ovat runsaasti alijäämäisiä.

Haasteet ja poliittiset prioriteetit

Jotta eurooppalaiset yritykset olisivat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, niillä on oltava sopivat edellytykset vastata globaalien markkinoiden haasteisiin. Tässä tiedonannossa yksilöidään ensin seuraavassa viidessä kohdassa yritystoimintaan liittyvien palveluiden keskeisimmät haasteet EU:ssa:

  • Markkinoiden yhdentyminen ja kilpailu yritystoimintaan liittyvien palveluiden markkinoilla ei ole riittävää takaamaan ja parantamaan alan kilpailukykyä.
  • Tarvittavat tuotantopanokset (ammattitaitoinen työvoima, tieto- ja viestintätekniikan ja pääoman käyttö) ovat laadullisesti ja määrällisesti puutteellisia.
  • Yritystoimintaan liittyviä palveluita tarjoavien yritysten tulokset eivät ole riittävän läpinäkyviä (normit), arvostettuja (aineettoman omaisuuden raportointi) tai dokumentoituja (laatu).
  • Yritystoimintaan liittyvien palveluiden tarjonta ja käyttö on rajallista vähemmän kehittyneillä alueilla, mikä vaikuttaa pääasiassa pk-yrityksiin ja talouden lähentymisprosesseihin.
  • Alaa ja sen markkinoita ei tunneta riittävästi, mikä haittaa yritysten ja päättäjien päätöksentekoa.

Tässä tiedonannossa esitetään kullekin viidelle kohdalle joukko toimia. Koska yritystoimintaan liittyvien palveluiden markkinat eivät ole tarpeeksi dynaamiset esimerkiksi markkinoiden integroinnin ja kilpailun kannalta, tiedonannossa esitetään seuraavia toimia:

  • Palvelukaupan esteiden poistaminen sisämarkkinoilla ja kansainvälisessä kaupassa. Rajatylittävän kaupan ja investointitoiminnan oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistaminen EU:ssa on korostunut palveluiden tarjontaa sisämarkkinoilla koskevan direktiivin myötä, teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin (98/34/EY) soveltamisalan mahdollisen laajentamisen myötä sekä yritystoimintaan liittyvien palveluiden kansainvälisen kaupan vapauttamisen myötä (ks. palveludirektiivi). Taloudellisia, sosiaalisia, kulttuuriin liittyviä ja muita, palvelumarkkinoiden täydellistä yhdentymistä Euroopassa haittaavia esteitä olisi vähennettävä tai ne olisi poistettava sellaisin täydentävin toimenpitein kuin edistämällä yrittäjyyttä, verkkoja, ammattitaitoa, yhteisiä laatustandardeja sekä innovaatiotoimintaa.
  • Kilpailun lisääminen yritystoimintaan liittyvien palveluiden alalla. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden kilpailukyky edellyttää kilpailtuja markkinoita. Tiettyjen palvelualojen, kuten televiestinnän ja lentoliikenteen avaaminen kilpailulle on lisännyt markkinaolosuhteissa toimivien yritysten määrää, mikä on laskenut hintoja, parantanut laatua ja edistänyt työllisyyttä sekä laajentanut tarjolla olevaa palveluvalikoimaa.
  • Julkishallinnon nykyaikaistaminen. Monien yritystoimintaan liittyvien palveluiden kilpailukyky liittyy kiinteästi julkishallinnon tuloksellisuuteen. Kuitenkin suuri joukko julkishallinnon perinteisesti tarjoamia palveluita voidaan tarjota yritysten voimin. Erityisesti sähköisen hallinnon kehittyminen ja yleishyödyllisten palveluiden hyvä järjestäminen sekä yksityisen rahoituksen lisääntyminen voi parantaa yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, josta on hyötyä sekä näiden palveluiden käyttäjille että tarjoajille. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia (PPP) olisi sen vuoksi edistettävä, koska se lisäisi tehokkuutta ja alentaisi käyttäjille koituvia kustannuksia kilpailupaineiden lisääntyessä.

Tuotantopanosten (ammattitaitoinen työvoima, tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja pääoma) laadullisen ja määrällisen heikkouden osalta tiedonannossa ehdotetaan seuraavaa:

  • Elinikäinen oppiminen ja ammattitaidon ylläpitäminen. Siirtyminen osaamistalouteen riippuu työvoimasta, jolla on tähän muutokseen soveltuva ammattitaito, mikä varmistaa tällaisen työvoiman työllistettävyyden ja parantaa siten työllisyyden turvaamisen ja työjärjestelyjen joustavuuden (esim. osa-aikaisuus, etätyö) välistä tasapainoa. Lisäksi se helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta ja auttaa poistamaan ammattitaidossa esiintyvää epätasapainoa, erityisesti tietotekniikkapalveluissa ja muilla osaamisvaltaisilla palvelualoilla. EU:ssa on toteutettava työvoiman ammattitaitoon liittyviä poliittisia toimia, jotta vältetään palvelualan työpaikkojen siirtyminen muualle, kuten teollisuudessa on tapahtunut.
  • Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton tukeminen liiketoimintaprosesseissa. Kaikkien yritystoimintaan liittyvien palveluiden alalla toimivien yritysten, erityisesti pk-yritysten, on kilpailukykyä lisätäkseen hyödynnettävä kaikki tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Näin on jo tapahtunut Yhdysvalloissa, jossa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävillä että tieto- ja viestintätekniikkaa tuottavilla sektoreilla tuottavuuden kasvu on kiihtynyt. Euroopassa kuitenkin tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävien palveluiden tuottavuuden kasvu on ollut vähäistä viime vuosina. Tieto- ja viestintätekniikka olisi laajemmin ja paremmin integroitava tietotekniikkaa käyttäviin yritystoimintaan liittyviin palveluihin.
  • Yritysten T&K- ja innovaatiotoiminnan edistäminen yritystoimintaan liittyvien palveluiden alalla. Eräät Euroopan innovatiivisimmista yrityksistä löytyvät palvelusektorilta, mutta sektorin T&K-toiminnan kokonaistaso on yleisesti alhainen ja selvästi Yhdysvaltoja jäljessä. Innovaatiohankkeiden pitäisi edistää sekä palveluihin suunnattuja erityistoimia (esim. organisatorisiin palveluihin liittyvien innovaatioiden rooli) että lisätä palveluyritysten aktiivisempaa osallistumista T&K-ohjelmiin. Palveluyritysten osallistumista kansallisen ja Euroopan tason T&K-ohjelmiin olisi lisättävä, jotta niiden erityisongelmia ja tarpeita voitaisiin käsitellä. EU:n tavoite suunnata 3 prosenttia BKT:sta tutkimus- ja kehitystoimintaan ei olisi niin vaikea saavuttaa, jos yritystoimintaan liittyvä palvelusektori toimisi aktiivisemmin, taloudellista painoarvoaan vastaavasti.

Tässä tiedonannossa todetaan lisäksi, että yritystoimintaan liittyviä palveluita tarjoavien yritysten tulokset eivät ole riittävän läpinäkyviä (normit), arvostettuja (aineettoman omaisuuden raportointi) tai dokumentoituja (laatu). Tiedonannossa ehdotetaan kuitenkin seuraavia toimia:

  • Vapaaehtoisten normien luominen. Vapaaehtoiset normit antavat käyttäjälle mahdollisuuden verrata tuotteita ja hintoja, mikä lisää kilpailua ja tehokkuutta markkinoilla. Normit hyödyttävät palveluiden tarjoajia, jotka voisivat keskittyä palvelutuotannon sisäisiin prosesseihin ja saavuttaa joitakin mittakaavaetuja. Normien noudattamista korostamalla ne voivat myös lisätä näkyvyyttään markkinoilla ja vahvistaa asemaansa palveluiden tarjoajana. Komissio edistää tällaisten vapaaehtoisten normien luomista palveluiden tarjoajien johdolla samaan tapaan kuin teollisuustuotteille.
  • Yhtenäisen menetelmän luominen aineettoman omaisuuden raportoinnille. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden tuottavuuden paraneminen riippuu suuresti aineettomaan omaisuuteen tehdyistä sijoituksista, kuten sijoituksista koulutukseen, asiakassuhteiden hoitoon, yrityskuvaan ja sisäiseen organisaatioon sekä sijoituksista ohjelmistoihin sekä tieto- ja viestintätekniikkaan. Yrityksillä on nykyisin merkittävää kokemusta erilaisten vapaaehtoisten suuntaviivojen käytöstä henkilöpääoman ja muun aineettoman omaisuuden raportoinnissa. Ottaen huomioon nämä pyrkimykset komissio ehdottaa yhtenäistä menetelmää aineettoman omaisuuden raportointiin.
  • Laatuindikaattoreiden luominen. Osaamistalous ei voi olla kilpailukykyinen ilman korkealaatuisia palveluita. Lisäksi eurooppalaisten palveluiden on oltava valmiita kilpailemaan kansainvälisesti laadulla, koska halvan työvoiman mailla (esim. Aasiassa) on paremmat mahdollisuudet kilpailla kustannuksilla. Komissio kuitenkin kannustaa ja tukee palvelutuotteita koskevien laatuindikaattoreiden luomista sekä edistää parhaita palvelukäytäntöjä.

Koska yritystoimintaan liittyvien palveluiden tarjonta ja käyttö on rajallista vähemmän kehittyneillä alueilla, tiedonannossa tuetaan palveluiden ottamista entistä enemmän osaksi aluekehityspolitiikkaa. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden alueellisten markkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, jotta vähemmän edistyneet Euroopan alueet saisivat edistyneemmät maat ja alueet kehityksessä kiinni. Nämä palvelut voivat lisäksi edistää kilpailukykyisemmän alueellisen toimintaympäristön kehittymistä ja lisätä alueelle suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Yritysten ja päättäjien päätöksenteon helpottamiseksi tiedonannossa ehdotetaan lisäksi taloutta koskevien tietojen ja talousanalyysin parantamista erityisesti parantamalla palveluihin liittyviä tilastoja. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden tuntemuksen ja niitä koskevien tilastotietojen kattavuuden parantaminen on välttämätöntä yritysjohtajien, poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien päätöksenteon tukemisen sekä tässä tiedonannossa esitettyjen eri alojen toimintalinjojen täytäntöönpanon seurannan kannalta.

Yhtenäisten poliittisten puitteiden luominen

Näihin analyysissä yksilöityihin haasteisiin on vastattava kiireellisesti. Muussa tapauksessa eurooppalainen yritystoimintaan liittyvä palvelusektori on vaarassa menettää markkinoita. Vuoden 2004 alussa komissio perusti yritystoimintaan liittyviä palveluita koskevan eurooppalaisen foorumin (DE) (EN) (FR), johon osallistuvat yhteisön toimielimet, jäsenvaltioiden edustajat, ammattialajärjestöt, työntekijöiden edustajat, tutkimuslaitokset ja muut yritystoimintaan liittyvät sidosryhmät.

Säädöksen keskeiset luvut
Yritystoimintaan liittyvät palvelut muodostavat merkittävimmän talouden alan, ja ne työllistivät vuonna 2001 noin 55 miljoonaa henkilöä, mikä on lähes 55 prosenttia EU:n markkinatalouden kokonaistyöllisyydestä.
Yritystoimintaan liittyvien palveluiden (ilman rahoituspalveluita) osuus EU:n markkinatalouden kokonaistyöllisyydestä vuonna 2000 oli 53 prosenttia, kun teollisuuden osuus oli 29 prosenttia (eli noin 29 miljoonaa työntekijää). Sektori on dynaaminen: vuonna 2000 perustetusta yli miljoonasta uudesta yrityksestä niissä 10 jäsenvaltiossa, joista tietoja on saatavana, 66 prosenttia toimi yritystoimintaan liittyvien palveluiden alalla.
Yritystoimintaan liittyvien palveluiden osuus on erityisen suuri Alankomaissa (65 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (61 prosenttia). Yritystoimintaan liittyvien palveluiden merkitys - työllisyydellä mitattuna - on pienin Portugalissa (45 prosenttia), Saksassa (46 prosenttia) ja Italiassa (48 prosenttia).
Yritystoimintaan liittyvien palveluiden yhteensä tuottama lisäarvo oli vuonna 2001 keskimäärin 54 prosenttia, kun se teollisuudessa oli 34 prosenttia. Lisäarvon osuus vaihtelee jäsenvaltioittain huomattavasti, koska yritystoimintaan liittyvien palveluiden tuottaman lisäarvon osuus on Alankomaissa 61 prosenttia, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 60 prosenttia, mutta Suomessa 44 prosenttia ja Saksassa 48 prosenttia.
Palvelusektorille on ominaista mikroyritysten (alle 10 työntekijän yritysten) suuri määrä. Mikroyritysten osuus palvelusektorin kokonaistyöllisyydestä EU:ssa on 33 prosenttia, kun vastaava osuus teollisuudessa on 18 prosenttia. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden osalta mikroyrityksiä on eniten jakelun alalla (38 prosenttia). Toisaalta työllisyys on jakautunut suurten yritysten osalta yritystoimintaan liittyvissä palveluissa samansuuntaisesti (33 prosenttia, kun vastaava luku teollisuuden osalta on 30 prosenttia). Liikenne- ja viestintäalalle on ominaista suurten yritysten suuri osuus työllisyydestä (57 prosenttia).
Viimeisin päivitys 19.12.2007

Katso myös

Lisätietoja yritystoimintaan liittyvistä palveluista saa yritystoiminnan pääosaston www-sivustolta (EN).

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun