RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tuottavuus Euroopan talouksien ja yritysten kilpailukyvyn avaimena

1) TAVOITE

Tavoitteena on kiinnittää päättäjien huomio viimeaikaiseen työtuottavuuden kasvun hidastumiseen Euroopan unionissa (EU), sen syihin ja sen vaikutuksiin maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettamiin tavoitteisiin. Tiedonannossa keskitytään uuden teknologian ja innovaatiotoiminnan merkitykseen sekä niihin liittyviin keskeisiin kysymyksiin.

2) ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 21. toukokuuta 2002: Tuottavuus Euroopan talouksien ja yritysten kilpailukyvyn avaimena [KOM(2002) 262 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

3) TIIVISTELMÄ

Määritelmä

Työn tuottavuus vastaa virallisesti määriteltynä työn määrää, joka tarvitaan tietyn tuotosyksikön tuottamiseen. Makrotaloudellisesta näkökulmasta katsottuna työn tuottavuus mitataan valtion bruttokansantuotteena (BKT) työssäkäyvää henkilöä kohden.

Tuottavuuden kasvu riippuu fyysisen pääoman laadusta, työvoiman taitojen paranemisesta, teknisestä kehityksestä ja uusista tavoista yhdistää näitä panoksia. Tuottavuuden kasvu on talouskasvun pääasiallinen lähde.

Taustaa

Tiedonanto sijoittuu Eurooppa-neuvoston Lissabonissa vuonna 2000 laatimaan strategiseen kehykseen, jonka tarkoituksena on tehdä unionista "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Viimeaikainen tuottavuuskehitys EU:ssa ei ole riittävä Lissabonissa asetettujen taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä.

EU:n tuottavuuden kasvun viimeaikainen hidastuminen heikentää EU:n kilpailukykyä. Yritys on kilpailukykyinen vain silloin, kun työn tuottavuus ja tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus kasvavat jatkuvasti niin, että yritys alittaa muiden yritysten kustannukset tuotosyksikköä kohti ja myös tarjonnan muut kuin kustannuksiin liittyvät ominaisuudet ovat paremmat kuin muiden yritysten.

Tuottavuuden hidastuminen hillitsee lisäksi elintason nousua.

Tuottavuuden kasvuun vaikuttaa nykypäivänä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikkaan tehtyjen investointien määrä.

Tilannekatsaus

Työvoiman tuottavuuden kasvu hidastui EU:ssa 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla (keskimäärin 1,9 prosentista vuosikymmenen alkupuoliskolla 1,2 prosenttiin vuosina 1995-2001), mutta työllisyyden kasvu elpyi merkittävästi (0,6 prosentin laskusta vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla 1,2 prosenttiin vuosina 1995-2001). Vuoden jälkipuoliskolla tapahtuneesta talouskasvun taantumisesta huolimatta työllisyys kasvoi 1,8 prosenttia vuonna 2000.

Jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja. Itävallassa, Kreikassa ja Irlannissa tuottavuus on kasvanut vuodesta 1990 lähtien jatkuvasti ja on jo lähellä Yhdysvaltojen kasvulukemia. Tämä heijastaa todennäköisesti sitä, että nämä maat ovat EU:hun liityttyään hyödyntäneet sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

Tieto- ja viestintätekniikan merkitys

Tieto- ja viestintätekniikka on osaamisyhteiskunnan ydintekijä ja tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tärkeä täydentäjä. Tästä kertoo se, että niissä jäsenvaltioissa, joissa tuottavuus kasvaa lähes yhtä nopeasti kuin Yhdysvalloissa, tieto- ja viestintätekniikan käyttö on laajalle levinnyttä. Tuottavuuden kasvu liittyy toisin sanoen läheisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja leviämiseen. Tuottavuuden erot EU:n ja Yhdysvaltojen välillä heijastavatkin osittain sitä, että Euroopassa käytetään vähemmän rahaa tieto- ja viestintätekniikkaan.

Tieto- ja viestintätekniikan tärkeä merkitys syntyy tiedon käsittelyn kehittymisestä ja siten hajautetuille talouksille ominaisten koordinointikustannusten pienenemisestä: kyseessä ovat ennen kaikkea tuotannon ja jakelun tehostaminen ja parempi varastonhallinta.

Euroopan teollisuustuotanto viime vuosina

Päinvastoin kuin edeltävinä vuosikymmeninä, teollisuuden tuottavuus kasvoi 1990-luvulla EU:ssa hitaammin kuin Yhdysvalloissa.

Viimeaikainen suuntaus pääomavaltaisilla aloilla (tekstiilikuidut, paperimassa ja paperi, keinokuidut, rauta ja teräs, muut kuin rautametallit jne.) on sen sijaan ollut myönteinen.

Myös teknologiavetoisilla aloilla (lääkkeet, kemiantuotteet, toimisto- ja tietokoneet, elektroniikka, TV- ja radiolähettimet, lääkinnälliset laitteet jne.) kasvu on samana ajanjaksona ollut huomattavaa.

Verrattaessa EU:n lukuja Yhdysvaltojen lukuihin huomataan kuitenkin, että teknologiavetoisten alojen osuus teollisuuden arvonlisäyksestä oli Yhdysvalloissa noin 35 prosenttia ja EU:ssa 24 prosenttia. Nämä luvut ovat selvä osoitus tieto- ja viestintätekniikan suhteellisen heikosta asemasta EU:ssa muihin teollisuudenaloihin verrattuna.

Palvelualat viime vuosina

Viime vuosina ilmennyt kaikkien talouden alojen keskiarvoa alempi työvoiman tuottavuuden kasvu on erityisen vakava ongelma palvelualoilla. Tuottavuuden tarkka mittaaminen näillä aloilla on kuitenkin vaikeaa, erityisesti nopeiden teknisten muutosten aikana. Vaikka palvelualojen osuus EU:n BKT:sta kasvaa edelleen, ei kasvuun liittyvä työllisyyden lisääntyminen ole ollut riittävän suurta parantaakseen Euroopan työllisyystilannetta.

EU:n palvelualojen merkityksen vertaaminen Yhdysvaltojen palvelualoihin antaa EU:n kannalta epäedullisen tuloksen. Tulos paljastaa sitäkin selvemmin EU:n jälkeenjääneisyyden uuden teknologian alalla, kun otetaan huomioon, että palvelualat ovat tärkeä tieto- ja viestintätekniikan käyttäjä.

Palvelualoilla tuottavuuteen liittyvät erot ovat merkittäviä. On mahdollista, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Suomen kaltaisissa jäsenvaltioissa, joissa palvelualoja vapautettiin ja niiden sääntelyä purettiin aikaisessa vaiheessa, tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin muissa jäsenvaltioissa.

Osaaminen

Ammattitaitoisen työvoiman merkitys on talouden ja tuottavuuden kasvussa olennainen. Osaamisen laatu perustuu koulutukseen, ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Viime vuosina on kuitenkin todettu, että tieto- ja viestintätekniikan osuus työväestön ammattitaidosta on vaatimaton, mikä on todennäköisesti estänyt tieto- ja viestintätekniikan nopean käyttöönoton EU:n jäsenvaltioissa.

Samalla perinteisten taitojen kysyntä on viime vuosina vähentynyt. Sen sijaan tarjolla on yhä enemmän korkeaa ja nykyaikaista osaamistasoa vaativia työpaikkoja, mikä johtuu itse työn sisällössä tapahtuneista muutoksista. Korkeaa koulutusta vaativien työpaikkojen lisääntyminen on kuitenkin ollut työmarkkinoille tulevien henkilöiden yleisen koulutustason kasvua nopeampaa.

Paradoksaalista kyllä, niin kutsutun dot.com-kuplan puhkeamisen jälkeen näyttää siltä, että ammattitaitovajeeseen liittyvät ongelmat saattavat helpottua. Meneillään olevan nopean teknisen kehityksen myötä talouksiemme osaamisvaltaisuus kuitenkin lisääntyy jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että johdonmukaisella politiikalla, joka kattaa muun muassa koulutuksen, tieteen, ammattikoulutuksen ja liikkuvuuden kehittämisen, varmistetaan, että tuleva ammattitaitokysyntä pystytään täyttämään pysyvästi.

Yrityspolitiikka ja kilpailupolitiikka

Yrityspolitiikan ja kilpailupolitiikan täydentävä luonne tunnustetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Näin ollen Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet edellyttävät politiikkaa, jolla luodaan yritysten kasvua ja innovointia edistävä ympäristö ja taataan samalla se, että markkinoiden toimijat ovat yhtäläisten sääntöjen alaisia. Kilpailu kannustaa yrityksiä etsimään tehokkuutta lisääviä ratkaisuja, jotka johtavat tuote- ja prosessi-innovaatioihin. Yrityspolitiikka puolestaan korjaa markkinoilla havaittavia ongelmia ja mahdollistaa sen, että useammat yritykset voivat toimia markkinoilla ja lisätä samalla innovaatiovalmiuttaan.

Vaikka yrityspolitiikka ja kilpailupolitiikka täydentävät toisiaan, kummallakin on omat painotuksensa, joita on kunnioitettava. Seuraavia osatekijöitä sisältävän tasapainoisen lähestymistavan soveltaminen on välttämätöntä kummankin politiikan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi:

  • tuote- ja palvelumarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden huolellinen määrittely
  • yritysten välinen yhteistyö innovaatiotoiminnassa
  • yritysten rakenneuudistukset ja sulautumat
  • teknisestä kehityksestä ja innovoinnista tuleviin kilpailuolosuhteisiin aiheutuvien vaikutusten huomioon ottaminen
  • tiettyjen valtiontukien oikeutuksen arviointi.

Yrityspolitiikka ja kestävä kehitys

Euroopan teollisuus luo työpaikkoja ja edistää siten kestävän kehityksen taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta, mutta luo samalla väistämättä myös ympäristöön kohdistuvia paineita. Talouskasvu ja ympäristön saastumisen väheneminen voidaan kuitenkin myös yhdistää. Euroopassa tähän on päästy energian kulutuksen alalla sekä supistamalla teollisuustuotannon happamuutta aiheuttavien kaasujen, otsonikerrosta tuhoavien kaasujen ja kasvihuonekaasujen päästöjä.

Ympäristöpolitiikasta seuraa väistämättä kustannuksia teollisuudelle, mutta ympäristöpolitiikka voi myös lisätä kilpailukykyä ja voimistaa talouskasvua luomalla uusia markkinoita ja kannustamalla yrityksiä tehostamaan tuotantoaan.

Johtopäätökset

Talouskasvu ei voi nopeutua ennen kuin tuottavuus paranee. Yritysten tuottavuuden paranemisen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat tieto- ja viestintätekniikan ja innovoinnin kehittäminen sekä teollisuuden tarpeisiin vastaava ammattitaitoinen työvoima.

4) TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

5) JATKOTOIMET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöskilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007-2013) perustamisesta, [KOM(2005) 121 lopullinen - ei julkaistu EUVL :ssä].

Viimeisin päivitys 23.06.2006
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun